Lue keskustelun säännöt.
Mieheni ei kestä mitään palautetta isyydestään
06.06.2024 |
Neuvoja tarvisi. Tämä on jo ihan iso ongelma, koska miehelleni ei saisi sanoa yhtään mitään hänen tavastaan olla isä lapsillemme. Ei hyvää eikä pahaa. Vaikka yrittäisin sanoa mitä hyvää, ottaa sen vit tuiluna, mitä se siis ei todellakaan ole vaan ihan aidosti yritin sanoa positiivista. Loukkaantuu. Jos taas pyydän jossain asiassa lasten kanssa toimimaan toisin kuin toimii, loukkaantuu heti, mielestään kritisoin törkeästi, vaikka miten kauniisti yrittäisin asian sanoa ja minusta kukaan ei voisi sellaisesta suuttua. Hänen tapa olla isä on käytännössä siis kielletty puheenaihe. Ja vaikeaahan on olla yhdessä vanhempia kun mistään siihen liittyvästä ei voi puhua. Ei edes mitään kysyä ilman, että loukkaantuu.
Kommentit (341)
"Hyvin usein se äidin palaute isänä olemisesta on alentuvaa ja redusoi miehen äidin pikku apulaiseksi, oli se positiivista tai negatiivista. Tyyliin: "hoiditpa hyvin vaipanvaihdon" tms. Ihan kuin oletus olisi, että aikuinen ihminen ei osaa vaihtaa vauvalle vaippaa."
Jos kyseessä on se tuhannes kerta kun mies sen vaipan vaihtaa niin on täysin varmaa että miehelle ei enää sanota "hoiditpa hyvin sen vaipanvaihdon". Mutta jos se on se kolmas kerta lapsen ollessa jo yli vuoden niin sellainen lause sattaa tosiaan tulla äidin suusta.
Eli siis jos mies ihan oikeasti oma-aloitteisesti ja säännöllisesti hoitaa sitä lasta niin on hyvin epätodennäköistä että nainen tulisi siihen enää mitään kommentoimaan tai päsmäröimään. Tätä saavat kuulla miehet joiden osallistuminen on siihen mennessä ollut varsin heikkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lol, teinit on niin tyhmiä
Teinit ei taida tällä kertaa liittyä asiaan. Mieheni ja minä ollaan molemmat jo päälle 35-vuotiaita ja lapsemme taas alle kouluikäisiä. Ap
Te ootte keltanokkia vielä kumpikin äitiydessä/isyydessä. Äidit ovat yleensä pikkutarkempia ja kovempia päsmäröimään. Haukkana vahtimassa puolisonkin suoriutumista. Ehdottaisin, että keskittyisit omaan äitiyteesi, nuttura hieman höllemmälle. Lisäksi yleisenä huomiona: se miten joku asia sanotaan, on monesti tärkeämpää, kuin mitä sanotaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen nyt seurannut muutamien kavereiden toimintaa ja tuntuu että miehet tekevät naisten mielestä aina asiat väärin. Jos vaikkapa vetää haalarit ensin ja pipo sitten niin väärin tehty, käyttää talouspaperia pyyhkeen sijaan, väärin tehty, jne. Pienen pieniä asioita, antoi eri ruokaa kuin äiti oli ajatellut jne. Niin aina väärin. Kuitenkin äidit ovat poissa myös kotoa ja lapset pärjäävät loistavasti isänsä kanssa.
No entäpä jos se mies sanoisi suoraan että ei tykkää kun hänen tapaansa arvostellaan ja se on joko näin tai sitten ei ollenkaan? Tuntuu että miehet ovat kuin kusi sukassa sen naisensa kanssa eivätkä uskalla sanoa yhtään mitään.
Tämä! Olen siis nainen ja mieheni on minulle muutamaan kertaan joutunut vuosien varrella sanomaan että nyt tuli liikaa ihan turhaa arvostelua ja kun mietin sitten asiaa niin oikeassahan hän oli ja muutinkin ihan tietoisesti hieman sitä miten puhun ja mitä sanon. Jos hän ei olisi sanonut niin olisin ehkä kehittänyt tuosta tavan joka olisi voinut aiheuttaa paljonkin tuhoa suhteessa. Nalkutus ei ole missään nimessä hyväksyttävää mutta on toisaalta ymmärrettävää että siitä voi tulla liian helposti tapa jos toinen ei siihen yhtään puutu.
Onnittelut miehellesi! Valitettavasti 99% naisista on kykenemättömiä tuollaiseen itsereflektioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa neuvoa. Meillä on vasta puoli vuotias. Mies ottaa veetuiluna tai suuttuu kun neuvon. Mies on myös paljon pois kotoa töiden ja harrastuksen takia. Vietän 97% ajan lapsemme kanssa.
Miehellä ei ole kokemusta lapsista, mutta en arvannut tämän olevan tälläistä. Jään seuraamaan neuvoja
Sinullekin vinkiksi: jos miehesi kaipaa neuvoja lapsen hoidossa, hän pyytää niitä. Siihen asti ota rennosti ja anna miehen hoitaa lasta omalla tavallaan.
Ap:n ongelma on kuitenkin ilmeisesti se, että mies ei hoida omalla tavallaan kun mies ei hoida melkein ollenkaan. Mikä siihen neuvoksi? Jos isä ei osallistu juuri yhtään, ei edes sillä omalla tavallaan.
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuollaisen ihmisen kanssa pysty tekemään mitään yhteistyötä. Kuten kasvattaa lapsia.
Oletteko olleet pariterapiassa? Meinaan että onko miehesi toivoton tapaus, vai olisiko kehityskelpoinen?
Terapiassa vain saattaa käydä kuten meillä kävi, että naisella oli paljon enemmän petrattavaa omassa käytöksessään 😉
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei aapeen kirjoituksista kyllä mitenkään tule vaikutelmaa, että hän olisi suorittajaäiti.
Minä sain kyllä vaikutelman, että ap on ollut tuollainen nalkuttaja ja manipuloija jo kauan. Nyt hän lopulta pyytää apua palstalta (tosin luulen, että oikeasti kyseessä on provo). Mies on jo toinen jalka oven välissä menossa. Sanoisin, että ap on aika vaikeakin tapaus...
Se, että sinä sait tuollaisen vaikutelman, mutta muut ei, kertoo kyllä enemmän sinusta kuin siitä millainen aloittaja on.
Kyllä minullekin tuli ap:stä kontrollifriikki vaikutelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa neuvoa. Meillä on vasta puoli vuotias. Mies ottaa veetuiluna tai suuttuu kun neuvon. Mies on myös paljon pois kotoa töiden ja harrastuksen takia. Vietän 97% ajan lapsemme kanssa.
Miehellä ei ole kokemusta lapsista, mutta en arvannut tämän olevan tälläistä. Jään seuraamaan neuvoja
Sinullekin vinkiksi: jos miehesi kaipaa neuvoja lapsen hoidossa, hän pyytää niitä. Siihen asti ota rennosti ja anna miehen hoitaa lasta omalla tavallaan.
Mies voi hoitaa lapsiaan omalla tavallaan, mutta lapset pitää silti hoitaa kunnolla. Heitteillejättö ei kelpaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Onnittelut miehellesi! Valitettavasti 99% naisista on kykenemättömiä tuollaiseen itsereflektioon."
No kyse on myös siitä miten se mies sen asian sanoo ja miten muulloin suhtautuu. Jos mies on fiksu ja toisen tunteet huomioon ottava, hänen kritiikkinsäkin kyllä sitten otetaan paljon helpommin vastaan kun hän ei valita turhasta. Jos taas mies on kitisevä ja valittava muutenkin niin se asiallinenkin kritiikki menee helposti ohi.
Vierailija kirjoitti:
Äitejä lyödään tälläkin palstalla pienimmästäkin, mutta isien kohdalla pitäisi riittää kun välillä muistaa tehdä asiat vähän sinnepäin. Äitejä saa kritisoida ihan mistä tahansa ja vaikka kuinka armottomasti, isät nähdään reppanoina joille ei voi sanoa pienintäkään neuvoa vaan kaikki sellainen on näiden reppanoiden alistamista ja sortoa, miesvihaa ja mitä vielä.
Kuinka miehet voivat olla missään sellaisissa töissäkään joissa täytyy hallita ja muistaa todella monimutkaisia asioita, jos jo oman lapsen päivittäiseen hoitoon liittyvät asiat ovat ylivoimaisia kuten täällä esitetään?
Heh, naiset kritisoivat toisten naisten äitiyttä, eivät miehet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuollaisen ihmisen kanssa pysty tekemään mitään yhteistyötä. Kuten kasvattaa lapsia.
Oletteko olleet pariterapiassa? Meinaan että onko miehesi toivoton tapaus, vai olisiko kehityskelpoinen?
Terapiassa vain saattaa käydä kuten meillä kävi, että naisella oli paljon enemmän petrattavaa omassa käytöksessään 😉
No ei siinä mitään. Pääasia että asia tuli kuntoon. Ei elämä ole mikään kilpailu siitä kuka on ollut oikeassa tai parempi vaan pitäisi pyrkiä siihen yhteiseen hyvään, varsinkin perheessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitejä lyödään tälläkin palstalla pienimmästäkin, mutta isien kohdalla pitäisi riittää kun välillä muistaa tehdä asiat vähän sinnepäin. Äitejä saa kritisoida ihan mistä tahansa ja vaikka kuinka armottomasti, isät nähdään reppanoina joille ei voi sanoa pienintäkään neuvoa vaan kaikki sellainen on näiden reppanoiden alistamista ja sortoa, miesvihaa ja mitä vielä.
Kuinka miehet voivat olla missään sellaisissa töissäkään joissa täytyy hallita ja muistaa todella monimutkaisia asioita, jos jo oman lapsen päivittäiseen hoitoon liittyvät asiat ovat ylivoimaisia kuten täällä esitetään?
Heh, naiset kritisoivat toisten naisten äitiyttä, eivät miehet.
Täällä äitejä kritisoivat, nimittelevät ja panettelevat eniten lapsettomat miehet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä saa sinut ajattelemaan että olet se parempi vanhempi ja tiedät paremmin miten lapset tulisi kasvattaa? Eikö lapset ole teidän molempien? Aika ymmärrettävää että jos vanhemmuuttani koko ajan kritisoidaan en katsoisi sitä hyvällä.
En ymmärrä naisia jotka pyytämättä jakavat jatkuvasti miehilleen neuvoja joka asiasta. Kohtelevat aikuista miestä kuin pikkulasta. Moni nainen on asettanut itsensä perheen johtajan asemaan. Määritellään yksinvaltiaana mikä on oikea tapa tehdä asiat. Ja sieltä korkealta jaetaan alamaisille eli muille perheen jäsenille tehtäviä, käskyjä, ohjeita ja neuvoja. En kuuntelisi moista nalkutusta. Nainen ja äiti itsekin.
Vierailija kirjoitti:
"Hyvin usein se äidin palaute isänä olemisesta on alentuvaa ja redusoi miehen äidin pikku apulaiseksi, oli se positiivista tai negatiivista. Tyyliin: "hoiditpa hyvin vaipanvaihdon" tms. Ihan kuin oletus olisi, että aikuinen ihminen ei osaa vaihtaa vauvalle vaippaa."
Jos kyseessä on se tuhannes kerta kun mies sen vaipan vaihtaa niin on täysin varmaa että miehelle ei enää sanota "hoiditpa hyvin sen vaipanvaihdon". Mutta jos se on se kolmas kerta lapsen ollessa jo yli vuoden niin sellainen lause sattaa tosiaan tulla äidin suusta.
Eli siis jos mies ihan oikeasti oma-aloitteisesti ja säännöllisesti hoitaa sitä lasta niin on hyvin epätodennäköistä että nainen tulisi siihen enää mitään kommentoimaan tai päsmäröimään. Tätä saavat kuulla miehet joiden osallistuminen on siihen mennessä ollut varsin heikkoa.
Ei se silti muuta sitä, että palaute on luonteeltaan miestä vähättelevää. Miksi pitää ruveta päsmäröimään alun alkaenkaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei aapeen kirjoituksista kyllä mitenkään tule vaikutelmaa, että hän olisi suorittajaäiti.
Minä sain kyllä vaikutelman, että ap on ollut tuollainen nalkuttaja ja manipuloija jo kauan. Nyt hän lopulta pyytää apua palstalta (tosin luulen, että oikeasti kyseessä on provo). Mies on jo toinen jalka oven välissä menossa. Sanoisin, että ap on aika vaikeakin tapaus...
Se, että sinä sait tuollaisen vaikutelman, mutta muut ei, kertoo kyllä enemmän sinusta kuin siitä millainen aloittaja on.
Kyllä minullekin tuli ap:stä kontrollifriikki vaikutelma.
Mistä? Ei hän kerro oikeastaan ainuttakaan esimerkkiä toiminnastaan kuin vain sen, että on muistuttanut miestään, että lääkärin määräämät vitamiinit pitää muistaa. Sen perusteella ap ei vielä kontrollifriikkiä ole nähnytkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa neuvoa. Meillä on vasta puoli vuotias. Mies ottaa veetuiluna tai suuttuu kun neuvon. Mies on myös paljon pois kotoa töiden ja harrastuksen takia. Vietän 97% ajan lapsemme kanssa.
Miehellä ei ole kokemusta lapsista, mutta en arvannut tämän olevan tälläistä. Jään seuraamaan neuvoja
Sinullekin vinkiksi: jos miehesi kaipaa neuvoja lapsen hoidossa, hän pyytää niitä. Siihen asti ota rennosti ja anna miehen hoitaa lasta omalla tavallaan.
Ap:n ongelma on kuitenkin ilmeisesti se, että mies ei hoida omalla tavallaan kun mies ei hoida melkein ollenkaan. Mikä siihen neuvoksi? Jos isä ei osallistu juuri yhtään, ei edes sillä omalla tavallaan.
Neuvoksi edelleen se, että sen kerran kun mies osallistuu, ei ruveta päsmäröimään ja osoittelemaan miehen "virheitä", vaan annetaan hänen osallistua omalla tavallaan. On täysin varmaa, että tuollainen lyttääminen ei ainakaan lisää miehen intoa osallistua tulevaisuudessa enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kukaan mies ei halua joutua tuollaisen lässytyksen kohteeksi."
Sitten ei kannata ihmetellä kun vaimo lyö eropaperit pöytään. Tämä on ihan miehen oma valinta haluaako ryhtyä "lässyttämään" vai löytää itsensä kalustamattomasta yksiöstä. Yllättävän moni mies valitsee sen yksiön vaikka se ei kovin rationaalinen valinta olekaan.
Täydellinen valinta oli. Nyt on ok talo ihanan vaimon kanssa, ja lapsetkin jo aikuisia. Onneksi pääsin siitä perhehemmetistä ajoissa pois. Terapiassa jouduin käymään exvaimon henkisen vävallan takia, mutta onneksi elämällä oli tarjota vielä ihana nainen rinnalle, ja muutenkin hyvää elämää.
Jos olet ihan terapiassa käynyt niin ihmettelen miksi pidät silti tunteista puhumista "lässytyksenä" ja asiana joka ei ole tarpeellinen?
Terapiassa ei lässytetty, eikä se keskittynyt vaimon kulloisenkin oikun toteuttamiseen, johon se exvaimon tunnepuhe ja mölinä tähtäsi. Exän jokainen teko ja sana kun tähtäsi omien halujensa ja jatkuvasti vaihtuvien oikkujen täyttämiseen. Ero terapialla ja vaimon lässytyksellä on isompi kuin yöllä ja kukkakaalilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa neuvoa. Meillä on vasta puoli vuotias. Mies ottaa veetuiluna tai suuttuu kun neuvon. Mies on myös paljon pois kotoa töiden ja harrastuksen takia. Vietän 97% ajan lapsemme kanssa.
Miehellä ei ole kokemusta lapsista, mutta en arvannut tämän olevan tälläistä. Jään seuraamaan neuvoja
Sinullekin vinkiksi: jos miehesi kaipaa neuvoja lapsen hoidossa, hän pyytää niitä. Siihen asti ota rennosti ja anna miehen hoitaa lasta omalla tavallaan.
Mies voi hoitaa lapsiaan omalla tavallaan, mutta lapset pitää silti hoitaa kunnolla. Heitteillejättö ei kelpaa.
Aivan totta. Joku vitamiinin satunnainen poisjäänti EI ole heitteillejättö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitejä lyödään tälläkin palstalla pienimmästäkin, mutta isien kohdalla pitäisi riittää kun välillä muistaa tehdä asiat vähän sinnepäin. Äitejä saa kritisoida ihan mistä tahansa ja vaikka kuinka armottomasti, isät nähdään reppanoina joille ei voi sanoa pienintäkään neuvoa vaan kaikki sellainen on näiden reppanoiden alistamista ja sortoa, miesvihaa ja mitä vielä.
Kuinka miehet voivat olla missään sellaisissa töissäkään joissa täytyy hallita ja muistaa todella monimutkaisia asioita, jos jo oman lapsen päivittäiseen hoitoon liittyvät asiat ovat ylivoimaisia kuten täällä esitetään?
Heh, naiset kritisoivat toisten naisten äitiyttä, eivät miehet.
Täällä äitejä kritisoivat, nimittelevät ja panettelevat eniten lapsettomat miehet.
He ehkä kritisoivat äitejä, mutta eivät heidän äitiyttään. Vanhemmuudestahan tässä nyt keskustellaan.
"Ei se silti muuta sitä, että palaute on luonteeltaan miestä vähättelevää. Miksi pitää ruveta päsmäröimään alun alkaenkaan?"
Ei pidäkään mutta jos se mies tarttuu toimeen heti kun lapsi on syntynyt ja tekee oma-aloitteisesti kaikkia lapsen hoitoon liittyviä toimia niin on aika epätodennäköistä että kukaan edes alkaa siinä vähättelemään tai päsmäröimään aluperinkään.
Väittäisin että valtaosa naisten päsmäröinnistä kumpuaa pettymyksestä siihen että mies ei osallistu tarpeeksi ja erityisesti ei tee sitä oma-aloitteisesti. Toki sekään ei oikeuta mitään mutta tekee sen ymmärrettävämmäksi.
Sinullekin vinkiksi: jos miehesi kaipaa neuvoja lapsen hoidossa, hän pyytää niitä. Siihen asti ota rennosti ja anna miehen hoitaa lasta omalla tavallaan.