Jos olisit kokematon keski-ikäinen nainen, mitä tekisit?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tuntuu siltä, että haluttaa kokeilla, anna palaa vaan. Kunhan et ota miehiä liian vakavasti, silloin tulee sydänsuruja ja ongelmia. 

Itse olen elänyt miltei koko ikäni yksin. Hairahdin pari kertaa kihloihin, viimeksi päälle 40 vuotiaana. Eli saattaa niitä kokemuksia osua kohdalle vaikka olisi vannoutunut ikisknkkukin.

Minulle miesten kanssa oleminen ei tuonut lisäarvoa, yksin eläminen on parempaa. Koskaan en enää muuta yhteen miehen kanssa enkä kihlaudu. Tätä en tietysti tiennyt ennen suhdekokemuksia. 

Tuo vähän mietityttääkin, että miten voi olla 100% varma, ettei ota liian vakavasti?

Kuitenkin se, mitä kaipaan - mitä on jäänyt välistä - on ne nuoruuden hölmöt rakkauskokemukset. Ja siihen kai kuuluu tietynlainen haavoittuvuus.

Paras olisi tietysti tuo kuten sinullakin, että kokeilee ja toteaa että yksin on parempi :)

Siksi kuvailinkin suhteita hairahduksiksi.

Sinua kuitenkin mietityttää ja ilmeisesti kiinnostaa kokemusten kartuttaminen, joten miksikäs et tutustuisi kivoihin miehiin ja kokeilisi suhteita.

Muista mahdollisen tunnemyräkän keskelläkin, että mies puhuu ihan mitä tahansa saadakseen sinut vaakatasoon, miehen tekoja on hyvä seurata, niistä voit päätellä mikä on miehiään. Ja muista, että jos vähänkään tulee fiilis, että mies ei ole ok, katkaise kylmästi yhteydenpito ja siirry seuraavaan. Sinä et ole kenellekään miehelle mitään velkaa, et huomiota, et aikaa, et edes viestiä. Pidä omista rajoistasi kiinni, sopiva mies hyväksyy ne kyllä. Pidä itsestäsi huolta, ei sitä kukaan muu tee. Intuitio varoittelee syystä. On paljon oikeasti pahoja miehiä, joihin ei kannata seota, heistä ei ole kun harmia, ja toivon ettet heistä saa kokemusta.

Kivaa kesää. Toivon sinulle paljon kivoja kokemuksia. 

Vastaan nyt nelikymppisenä sinkkuna, jolla on ollut elämän aikana yksi parisuhde. Pystyn samaistumaan siinä mielessä että sekin olisi hyvin voinut kohdallani jäädä läpikäymättä.

Parikymppisenä siis kipuilin kokemattomuuteni kanssa niin paljon että käytännössä aloin parisuhteeseen ensimmäisen miehen kanssa joka minusta kiinnostui. Alku oli aivan hirveää kaikinpuolin, eli tunteet menivät laidasta laitaan, kaikki intiimielämään mutta myös parisuhteeseen ja siihen liittyviin tunteisiin oli minulle täysin vierasta. Olin todella epävarma ja minulla oli huono itsetunto, joka osaltaan vaikutti siihen että kyseinen poikaystävä kohteli minua aivan surkeasti. Silti en tajunnut lähteä suhteesta, koska pelkäsin varmaan että en löytäisi ketään muutakaan. Minulle ei jäänyt noista vuosista juurikaan mitään hyviä muistoja, kokemuksia ne huonotkin toki ovat.

Ainoa isompi asia, jonka tuon parisuhteen ja yhdessä asumisen myötä koen positiiviseksi, on se että osaan määrittää nyt omia rajojani paremmin, osaan ehkä kommunikoida paremmin omia tunteitani ja muutekin siinä hioutuu ja kasvaa ihmisenä. Pelkän seksin takia en kyllä enää alkaisi seurustelemaan enkä ole luonteeltani sellainen että haluaisin mitään tunteettomia yhden yön juttuja harrastaa.

15, en saa lainattua viestiäsi, mutta olet oikeassa, että olisin nykyään paremmassa asemassa kuin nuorena. Hiljattain pohdinkin sitä, miten kehnosti olisi käynyt, jos olisin päässyt/joutunut suhteisiin eräiden takavuosien ihastuksieni kanssa. He eivät paljastuneet mitenkään erityisen hyviksi ihmisiksi.

Itse asiassa vielä muutama vuosi sitten häpeilin kokemattomuuttani, mutta en enää. En häpeäisi yhtään kertoakaan siitä kenellekään. Toivottavasti se kertoo jotain itsetunnon paranemisesta.

Olen itse parisuhdekokematon eli en ole ollut vakavassa parisuhteessa koskaan. Nuoruuden seurustelut eivät olleet niitä. Ns. oikeaa on mahdoton löytää pelkän tahdon voimalla eli on vaan pakko elää omaa elämäänsä eikä luottaa siihen että "kyllä se oikea löytyy" sillä ei se kyllä välttämättä löydy.

Jos seksuaalinen kokemattomuus olisi ongelma siitä on helpompi päästä eroon. Eli jos se olisi ongelma joka todella vaivaisi saattaisin sitten vaikka maksaa siitä eroon pääsemiseksi. En tiedä onko Suomessa sellaisia palveluita mutta ulkomailla ainakin on. Ja pitäisin huolen että toinen vastapuoli tietää mitä tekee sillä ns. känniörvellykset ei ole sen arvoisia.

N47

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tuntuu siltä, että haluttaa kokeilla, anna palaa vaan. Kunhan et ota miehiä liian vakavasti, silloin tulee sydänsuruja ja ongelmia. 

Itse olen elänyt miltei koko ikäni yksin. Hairahdin pari kertaa kihloihin, viimeksi päälle 40 vuotiaana. Eli saattaa niitä kokemuksia osua kohdalle vaikka olisi vannoutunut ikisknkkukin.

Minulle miesten kanssa oleminen ei tuonut lisäarvoa, yksin eläminen on parempaa. Koskaan en enää muuta yhteen miehen kanssa enkä kihlaudu. Tätä en tietysti tiennyt ennen suhdekokemuksia. 

Tuo vähän mietityttääkin, että miten voi olla 100% varma, ettei ota liian vakavasti?

Kuitenkin se, mitä kaipaan - mitä on jäänyt välistä - on ne nuoruuden hölmöt rakkauskokemukset. Ja siihen kai kuuluu tietynlainen haavoittuvuus.

Paras olisi tietysti tuo kuten sinullakin, että kokeilee ja toteaa että yksin on parempi :)

Niitä nuoruudelle ominaisia rakkauskokemuksia nyt ei tässä iässä enää pysty kokemaan. Tai joudu kokemaan, koska siihen todella liittyy haavoittuvuus ja sen myötä myös paljon kipua. On aivan eri asia olla kokematon yli keski-ikäinen kuin kokematon 18-vuotias, tai ylipäänsä 18-vuotias. Tiedän tämän omastakin kokemuksestani, näin myöhään aloittaneena yksilönä. Kokemattomuuteen liitetään usein viattomuus, mutta se nimenomaan kuuluu nuoruuteen. Ei enää keski-ikään, ei ainakaan sellainen viattomuus kuin nuorena, eikä se ole mikään huono asia, että aikuisena tilanne on erilainen koska niihin nuoruudenkokemuksiin liittyy myös niin paljon sellaista minkä iso osa naisista olisi mieluummin jättänyt kokematta. 

Vain jonkun nuoruudelle ominaisen tunteen ja kokemuksen vuoksi ei siis kannata lähteä hakemaan mitään, koska sitä nuoren psyykettä ei ole enää keski-ikäisellä, oli tämä kuinka kokematon vain. 

eri

Vierailija kirjoitti:

Minä olen viattoman näköinen. Kerran minua yritettiin pokata niin törkeän läpinäkyvästi etten voinut kuin ihailla pokaajan pokkaa. En kuitenkaan lähtenyt mukaan. Arvostan sitä että miehellä on pokkaa, rajansa kuitenkin siinäkin.

Olen siis ollut useammassakin suhteessa, mutta tarkoitin siis, että miehiin vetoaa naisen ujous. Eli jos näytät "kokemattomalta" on siinä vaaransa törmätä vääränlaisiin tyyppeihin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatkaisin varmaan samalla tavalla kuin ennenkin.  Jos itsellä on hyvä olla, niin ei tarvitse lähteä kokeilemaan mitään vain siksi että "tietyt asiat pitää kokea" . 

Ymmärrän toki tuonkin! Omalla kohdallani (olen siis ap) ei ole niinkään kyse siitä, että "pitäisi kokea" tiettyjä asioita - vaan ihan puhtaasta uteliaisuudesta HALUAISIN kokea jotain edes etäisesti romanssin kaltaista. Tiedostan kyllä, että se voisi hyvinkin olla katastrofi.

Katastrofi on hyvä sana, mutta jos pystyy lähtemään siihen kokeiluun mukaan tarpeeksi hyvällä asenteella, niin katastrofistakin voi selvitä. Jokaisen pitää tiedostaa itse, kuinka vahva on. 

(eri)

Hyvää kannattaa odottaa. 

Jos hedelmällistä ikää olisi jäljellä, tekisin lapsen.

nimim. 3 x äiti

Vinkit kokemattomalle, mistä tunnistaa hyvän miehen: 1. ole miehen kanssa eri mieltä. Jos mies on hyvä tyyppi hän kestää eriävät mielipiteesi ja kohtelee sinua kunnioittavasti erimielisyyksistä huolimatta. Nimittely ja negaaminen ovat erittäin huonoja merkkejä. 2. Katso kuinka mies kohtelee ei niin viehättäviä naisia esim. vanhoja mummeleita. Jos ylipäätään naisista puhuttaessa vähänkään alkaa ulkonäön arvostelu ja muut naiset on sitä tätä-läppä, unohda mies, vaikka hän kuinka kehuisi sinua. Kyseessä ei ole hyvä tyyppi. Hän vain yrittää saada sinut tuntemaan itsesi paremmaksi naiseksi kuin muut, sisimmässään mies ajattelee että olet ihan samanlainen kuin muut naiset. 3. Sano miehelle EI. Se miten mies reagoi, kertoo hänestä paljon. Jos mies alkaa puhumaan sinua ympäri tai tivaamaan miksi sanot ei tai painostamaan sinua muuttamaan mieltäsi, unohda koko mies. Hän ei kunnioita sinua eikä piittaa pätkääkään miltä sinusta tuntuu. Sinun ei tarvitse selitellä miksi sanot Ei. Ei on kokonainen lause. 

Näillä pääsee alkuun. Jos muilla on lisättävää, olkaa hyvä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen viattoman näköinen. Kerran minua yritettiin pokata niin törkeän läpinäkyvästi etten voinut kuin ihailla pokaajan pokkaa. En kuitenkaan lähtenyt mukaan. Arvostan sitä että miehellä on pokkaa, rajansa kuitenkin siinäkin.

Olen siis ollut useammassakin suhteessa, mutta tarkoitin siis, että miehiin vetoaa naisen ujous. Eli jos näytät "kokemattomalta" on siinä vaaransa törmätä vääränlaisiin tyyppeihin. 

 

Ymmärrän mitä tarkoitat, ja olen itse asiassa törmännyt ihan samaan. Etenkin sellaiset 50+ miehet tuntuvat pitävän ujon, epävarman, "kokemattoman" jne. tuntuisia naisia itsestäänselvän helppoina (vaikka kyseinen nainen ei oikeasti olisikaan mikään höynäytettävä). Ja tietyt ulkomaalaiset tyypit myös. En meinannut kerran päästä yhdestä kadulla seuraavasta eroon, mikä oli aika pelottava kokemus. En tiedä miten se kokemattomuus näkyy päälle, mutta kai se sitten näkyy.

mä olen 35. seurustelin / harrastin seksiä 26 v asti. siitä lähtien ollut sinkku ja selibaatissa. Sanoisin sulle, että pää pystyyn! Et ole ainakaan saanut seurustelumaailman kolhuja, niitä voi helposti tulla liikaa, miehet kovia valehtelemaan, paljon ilkimyksiä... Keskittyisin itseeni, omasta elämästä paremman tekemiseen, ja voi olla, että sillä matkalla tulee joku sopiva mies vastaan. Joka arvostaa sitä, ettet ole lähtenyt kenenkään kelkkaan. Nykyään aika avoimesti monet miehet kertovat viehättyvänsä yli 30v naisista. toisin kuin ennen. Itsekin olen avoin tapaamaan sen jonkun tulevaisuudessani, tosin olen uskonnollinen ihminen ollut nyt 9 v niin sitä tyyppiä saisi mieskin olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen viattoman näköinen. Kerran minua yritettiin pokata niin törkeän läpinäkyvästi etten voinut kuin ihailla pokaajan pokkaa. En kuitenkaan lähtenyt mukaan. Arvostan sitä että miehellä on pokkaa, rajansa kuitenkin siinäkin.

Olen siis ollut useammassakin suhteessa, mutta tarkoitin siis, että miehiin vetoaa naisen ujous. Eli jos näytät "kokemattomalta" on siinä vaaransa törmätä vääränlaisiin tyyppeihin. 

 

Ymmärrän mitä tarkoitat, ja olen itse asiassa törmännyt ihan samaan. Etenkin sellaiset 50+ miehet tuntuvat pitävän ujon, epävarman, "kokemattoman" jne. tuntuisia naisia itsestäänselvän helppoina (vaikka kyseinen nainen ei oikeasti olisikaan mikään höynäytettävä). Ja tietyt ulkomaalaiset tyypit myös. En meinannut kerran päästä yhdestä kadulla seuraavasta eroon, mi

Ujous, esim. alta kulmien katselu, punastuminen jne voidaan tulkita myös flirtiksi. Tämä on sellainen kombo joka sekoittaa miehen ja hänen on pakko yrittää naista. 

25 (äsh, en saa tehtyä lainauksia enää), olet varmasti oikeassa - mutta tavallaan aika surullista!

Olen tietysti aivan liian epäluuloinen ja kova mihinkään aitoihin "nuoruuden kokemuksiin", mutta olisi siinä edes se uutuuden viehätys ja ihmettely vielä olemassa, kun ihan oikeasti kaikki on jäänyt kokematta. Tai ainakin luulisin, että olisi?

Ehkä mielikuvissani yhdistän "nuoruuteen" enemmänkin juuri tuon uutuudenviehätyksen kuin sinisilmäisyyden ja sen mukanaan tuoman haavoittuvuuden. Jälkimmäistä en kyllä tosiaankaan kaipaa.

"Kokemattomuuteen liitetään usein viattomuus, mutta se nimenomaan kuuluu nuoruuteen. Ei enää keski-ikään, ei ainakaan sellainen viattomuus kuin nuorena, eikä se ole mikään huono asia, että aikuisena tilanne on erilainen koska niihin nuoruudenkokemuksiin liittyy myös niin paljon sellaista minkä iso osa naisista olisi mieluummin jättänyt kokematta. 

Vain jonkun nuoruudelle ominaisen tunteen ja kokemuksen vuoksi ei siis kannata lähteä hakemaan mitään, koska sitä nuoren psyykettä ei ole enää keski-ikäisellä, oli tämä kuinka kokematon vain. "

Olen samaa mieltä, vaikka kannattaa aina muistaa jälkiviisaus. Moni nainen toteaa nelikymppisenä, että olisi tehnyt monta asiaa toisin, mutta jos todellakin kaikki ne asiat olisivat jääneet tekemättä, monet heistä todennäköisesti olisivat nyt ap:n asemassa miettimässä ja ehkä harmittelemassa, kun ei tullut kokeiltua lainkaan. Ainakin sitä hupsua ensimmäistä teinirakkautta jäisi moni kaipaamaan, koska ei siihen mielenmaisemaan enää koskaan pääse myöhemmin. Tällä en silti tarkoita, että sitäkään asiaa pitäisi suurennella tai itseään ruoskia, jos jäi kokematta. .  

Oon jo 32, mutta mua ei helvettiäkään haittaa oma kokemattomuuteni :) Koska en haluaisi edes miestä jolle tällainen asia periaatetasolla olisi turnoff. Ja ei ole kyse siitä ettei seksi kiinnostaisi ollenkaan, vaan oikea tyyppi ei vaan ole sattunut vielä kohdalle.

N32

Vierailija kirjoitti:

... Keskittyisin itseeni, omasta elämästä paremman tekemiseen, ja voi olla, että sillä matkalla tulee joku sopiva mies vastaan. Joka arvostaa sitä, ettet ole lähtenyt kenenkään kelkkaan. 

Minä en taas arvostaisi miestä, joka sanoo tuollaista. Kuulostaa joltain "naisen on oltava neitsyt" -tyypiltä. Kyllä aikuinen nainen saa olla ollut suhteessa eikä se ole mikään jalustalle nostettava arvo, ettei ole ollut kelkkailemassa. Vain siinä tapauksessa, että mies itsekin on kokematon, voisin katsoa tuollaista asennetta vähän läpi sormien. 

Jos jotain kiinnostavaa tulee eteen, niin voin kokeilla. Uskon, että olen syvimmät ihastukset ja kuvitelmat jo käynyt läpi. 

En lähde mukaan kenenkään juopon tai päihteidenkäyttäjän juttuun, mutta muuten ei haittaa vilkkusilmä. Minulla on jalat tukevasti maassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen viattoman näköinen. Kerran minua yritettiin pokata niin törkeän läpinäkyvästi etten voinut kuin ihailla pokaajan pokkaa. En kuitenkaan lähtenyt mukaan. Arvostan sitä että miehellä on pokkaa, rajansa kuitenkin siinäkin.

Olen siis ollut useammassakin suhteessa, mutta tarkoitin siis, että miehiin vetoaa naisen ujous. Eli jos näytät "kokemattomalta" on siinä vaaransa törmätä vääränlaisiin tyyppeihin. 

 

Ymmärrän mitä tarkoitat, ja olen itse asiassa törmännyt ihan samaan. Etenkin sellaiset 50+ miehet tuntuvat pitävän ujon, epävarman, "kokemattoman" jne. tuntuisia naisia itsestäänselvän helppoina (vaikka kyseinen nainen ei oikeasti olisikaan mikään höynäytettävä). Ja tietyt ulkomaalaiset tyypit myös. En meinannut kerran päästä yhdestä kadulla seuraavasta eroon, mi

En usko, että se vanhemmalla iällä on enää juuri kokemattomuus, vaan toiset meistä vain ovat hyvin kiltin oloisia. Ja vaikka se nuoruuden viattomuus häviääkin iän myötä, niin toisilla sitä on tässä iässä enemmän jäljellä kuin toisilla. Minä olin vielä jokin aika sitten täysin kokematon, mutta sain olla todellakin rauhassa kaikenlaisilta lähestymisiltä; minussa tuota viattomuutta ei todellakaan enää ollut ja aikoinaan erilaisten solvausten kuuntelu ihan muissa yhteyksissä teki minusta niin ärhäkän ja häpeämättömän antamaan samalla mitalla takaisin, että kai minusta jo perusolemuksesta näkee ja näki, etten todellakaan ole "kiltti". Sen sijaan ystäväni, joka on todella vielä tässä iässä varsin viattoman oloinen ja myös hyvin herkkä ja arka, näyttää herättävän niissä törkeimmissä miehissä (ja niitä törkeitä miehiä on valitettavasti paljon) jonkinlaista saalistushalua. Hän saa jatkuvasti ei-toivottuja lähestymisiä miehiltä vielä tässäkin iässä, todella vaarallisiakin tilanteita hän on joutunut kokemaan. Siitä kuinka kokenut hän on miesten suhteen en tiedä; emme ole niin läheisiä, että puhuisimme siitä. Mutta hän joutuu pelkäämään miehiä ja minäkin pelkään hänen puolestaan. 

Minä olen kokematon keski-ikäinen nainen. Mielestäni olen kokeilunhaluinen, en tylsä. Eli häiritsevää ja virheellistä ajatella, että olisin joku siveyden sipuli. 

Elämäntilanne on ajanut minut tähän. Ei mikään muu.