Lue keskustelun säännöt.
Ovatko rippi- ja yo-juhlat jonkun mielestä oikeasti kivoja tapahtumia? Nautitko vieraana olosta niissä?
03.06.2024 |
Itse olen jo äärettömän kyllästynyt noihin rituaaleihin. Hirveä stressi isäntäperheellä puunata kämppää ja järjestää tarjoilut. Sitten pölähtää paikalle lauma sukulaisia ja tuttavia, joilla on ruusu tökättäväksi maljakkoon ja rahaa kirjekuoressa. Se raha lienee se juttu, miksi näitä ylipäänsä järjestetään - juhlittava saa mukavan pesämunan törsättäväksi kesän mittaan tai säästettäväksi johonkin tärkeämpään. Näissä juhlissa ei yleensä ole edes mitään ohjelmaa, kenties joku köpöinen puhe ja rippijuhlissa isosten laulama virsi.
Arvostatko itse tätä perinnettä vieraana? Entä järjestäjänä?
Kommentit (66)
En nauti tällaisista juhlista. Eniten inhoan sitä tilannetta, että juhlissa ei ole oikein ketään tuttuja ja siellä sitten istutaan omassa seurassamme ja odotetaan, että kehtaisi lähteä kotiin. Monissa rippijuhlissa näkee heti, että rippilapselle tärkeintä on lahja eli raha ja muusta viis. Lahjat otetaan ja sitten häivytään jonnekin. Lisäksi monet näistä juhlista ovat kesän viikonloppuina kun olisi muutakin tekemistä. Jos minun pitää valita menenkö rippijuhliin, joista en tunne kuin korkeintaan isäntäväen vai mökille niin sata kertaa mieluummin menen sinne mökille.
Omien lasten ylioppilasjuhlat olivat kivat, toki kun itse tunsin kaikki vieraat. Ensimmäiset niistä olivat korona-aikana, joten vierasmäärä oli erittäin rajallinen ja silloin olikin mukavaa kun kaikki vieraatkin olivat tuttuja keskenään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juhlat ei ole mun juttu, mielelläni tapaan kyllä nuoria ja vanhoja sukulaisia muissa merkeissä.
Pitääkö joka paikkaan mennä vain omaa napaa tuijottaen?
Vierailija kirjoitti:
Jos juhlatunnelma on leppoisa ja rentoutunut niin onhan se kivaa nähdä sukulaisia joita ei ole nähnyt pitkään aikaan.
Tämä tässä näin. Juuri tämän takia on kiva, ettei ole mitään erityistä ohjelmaa. Kävellään vaan kahvikupin ja pullapalan kanssa ympäri aurinkoista pihaa ja jutellaan serkkujen ja isotätien kanssa, joita näkee pääasiassa vain tämmöisissä tilaisuuksissa.
En pidä näistä juhlista lainkaan. Johtuu ehkä siitä, että minulla ei ole juuri ollenkaan sukulaisia, joten juhlat ovat useimmiten sellaisia, joissa ei ole minulle tuttuja ihmisiä. Esimerkiksi kummilasten juhlia. Ei siinä silloin ole tuota monen mainitsemaa jutustelua tuttujen kanssa ja kuulumisten vaihtoa tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun ainoa yhteydenpito on rahankeruujuhlat, ei ne kiinnosta. On jopa ehdotettu, että pelkkä tilillepano riittää. Osallistuminen juhliin ei välttämätöntä.
Voin rehellisesti sanoa, että en lainkaan loukkaantuisi, vaikka minut jätettäisiin kutsumatta kaikkiin rippijuhliin ja yo-juhliin. Olisin vain huojentunut.
Häihin voisi olla kiva mennä, en ole sellaisissa ollut vuosikausiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietin vaan, että miten suuri saavutus rippikoulun suorittaminen on? Nykyään juhlitaan jo peruskoulun läpäisseitäkin lähes kuin ylioppilaita, kas kun ei hommata ns. peruskoululakkia näille sankareille.
Minäkin ihmettelen tuota peruskoulun suorittamisen juhlimista. Aika harvassa ne ovat, jotka sitä eivät saa suoritettua, joten hieman ylimitoitettua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nautin juhlista ja sukulaisten näkemisestä, mutta en ole ollut rippi- tai yo-juhlissa aikuistumiseni jälkeen. Kavereilla ei ole vielä sen ikäisiä lapsia ja suku on nykyään etäistä.
Pitääkö aina olla niin kauhean kivaa? Juhlissa ei ole kyse sinusta ap, vaan siitä ylioppilaasta tai ripille päässeestä.
Minä, minä, minä 🙄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rippijuhlia en ymmärrä. Eihän se ole edes mikään saavutus. Vihasin koko rippikoulua vai mikä leiri se olikaan. Yo-juhlia en olisi halunnut, mutta kaikki sukulaiset ilmoittivat tulevansa juhlimaan. Siinä sitten vaivaantuneena otin ruusuja vastaan. Oli vielä niin surkea todistus ettei sillä kannattanut ylpeillä. Häitä en koskaan järjestä vaan se hoidetaan puolison kanssa kahden kesken.
Varsinainen ilopilleri 😂
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö aina olla niin kauhean kivaa? Juhlissa ei ole kyse sinusta ap, vaan siitä ylioppilaasta tai ripille päässeestä.
Minä, minä, minä 🙄
Anteeksi nyt vaan, mutta kyllä minun mielestäni vapaa-aikana ihmisellä pitää "olla kivaa". Ei minulla ole mitään velvollisuutta jonkun toisen takia kuluttaa vähäistä vapaa-aikaani toimintaan, josta en pidä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yo-juhlat ymmärrän, riparin käymisen juhlimista taas en yhtään. Voisiko turhempaa pakkopullajuhlaa ollakaan?
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö aina olla niin kauhean kivaa? Juhlissa ei ole kyse sinusta ap, vaan siitä ylioppilaasta tai ripille päässeestä.
Minä, minä, minä 🙄
Kyllä, juhlissa pitää olla kivaa, myös vierailla. Sehän niiden tarkoitus on, että on kivaa. Aika erikoinen näkemys, että juhlat olisivat jokin tällainen yhden henkilön palvomistapahtuma, johon on pakko mennä vaikka tietäisi etukäteen ettei ole kivaa.
Kieltäydyn aina kutsusta jollain tekosyyllä. Niin paljon arvostan niitä rahankerjuujuhlia.
Ihan huippu perhejuhlia. Ja kesähäät voi niputtaa huoletta samaan. Noilla saadaan tuhottua yksi hyvä kesäviikonloppu per juhla. Eikä niitä kesäviikonloppuja muutenkaan ole liikaa.
Kun kaikki hauskat ja äärettömän huvittavat morsiamenryöstöt on leikitty, niin hyvä jos kolme vuotta ollaan yhdessä. Ja takaisin tinderiin saalistamaan.
En osallistu varsinkaan konfirmaatiojuhliin, pelkkiä rahankeräystapahtumia. Huonot tarjoilut ja paskaa seuraa
Oli kiva tavata sukua, jota nykyään harvemmin tapaa. Ja oli kiva kuulla nuoren ylioppilaan suunnitelmia elämässä. Olipa hän aikuistunut viime näkemästä. Ylioppilasjuhlat ovat todella mielekkäitä, nuoren oma juhla.
Rippijuhlia en ymmärrä. Eihän se ole edes mikään saavutus. Vihasin koko rippikoulua vai mikä leiri se olikaan. Yo-juhlia en olisi halunnut, mutta kaikki sukulaiset ilmoittivat tulevansa juhlimaan. Siinä sitten vaivaantuneena otin ruusuja vastaan. Oli vielä niin surkea todistus ettei sillä kannattanut ylpeillä. Häitä en koskaan järjestä vaan se hoidetaan puolison kanssa kahden kesken.