Kiinnostus naiseen häviää aina muutaman kuukauden sisään
Joka kerta sama juttu. Näitä on jo jokaiselle sormelle ja ehkä parille varpaallekin.
Ensin homma toimii, kiinnostus on molemminpuolista, kyselen treffeille, käydään syömässä, leffassa, drinkeillä ja muuta. Kourallinen tapailua ja huomaan että nainen ei panosta pätkääkään. Kertoo vaan ongelmistaan, ruikuttaa huolistaan, itkee ties mistä. Aina pitää itse tehdä kaikki aloitteet ja keksiä kohdat milloin on aikaa, kysellä ja kuulustella. Kiinnostus loppui taas siihen.
Mitä mä teen tässä väärin ja miten voin korjata asian?
Sen verran viehätysvoimaa löytyy ettei treffeille pääseminen ole ongelma.
Kommentit (91)
Vierailija kirjoitti:
Deittioppaissa ei turhaan korosteta, että treffaiillaessa pitäisi pitää keskustelu positiivissävyisenä ja kevyenä ja avautua syvemmin ongelmistaan vasta pikkuhiljaa. Muuten kiinnostus ei pääse kasvamaan. Se koskee molempia sukupuolia, mutta kaikki eivät sitä tiedä.
En minäkään kiinnostuisi perässävedettävästä miehestä, joka koko ajan valittaa ja jonka elämä vaikuttaa olevan synkkää.
No meitä on erilaisia. Mä olen kiinnostunut eräästä miehestä juuri siksi, kun hän heti tutustumisen alussa (ensimmäisistä treffeistä alkaen) kertoi ongelmistaan avoimesti. Ei ollut sellaista esittämisen meininkiä, vaan pääsi saman tien pinnan alle. Inhoan sellaista yltiöpositiivista pintapuolista jeejee-meininkiä.
Vierailija kirjoitti:
Kourallinen tapailua ja huomaan että nainen ei panosta pätkääkään.
Mitä tarkoitat tällä ap? Omat kokemukset on että miehiä on vaikea saada innostumaan mistään mitä itse heille ehdotan. Ainoa mikä heitä kiinnostaa on joku elokuvan katsominen, yhdessä syöminen, seksi. Siinäpä ne sitten ovat. Jos ei ole mitään muuta yhteistä niin parissa kuukaudessahan se suhteen alku lopahtaa.
Vika ei ole naisissa, vaan sinussa.
Eikä se sinänsä ole vika, jos kyllästyy helposti, vaan luonteenpiirre. Ehkä et tule ikinä rakastumaan, joten en suosittele ainakaan naimisiin menoa. Se olisi kurjaa kaikille.
Minusta siitä ei puhuta tarpeeksi, että moni avioero johtuu vain kyllästymisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Deittioppaissa ei turhaan korosteta, että treffaiillaessa pitäisi pitää keskustelu positiivissävyisenä ja kevyenä ja avautua syvemmin ongelmistaan vasta pikkuhiljaa. Muuten kiinnostus ei pääse kasvamaan. Se koskee molempia sukupuolia, mutta kaikki eivät sitä tiedä.
En minäkään kiinnostuisi perässävedettävästä miehestä, joka koko ajan valittaa ja jonka elämä vaikuttaa olevan synkkää.
No meitä on erilaisia. Mä olen kiinnostunut eräästä miehestä juuri siksi, kun hän heti tutustumisen alussa (ensimmäisistä treffeistä alkaen) kertoi ongelmistaan avoimesti. Ei ollut sellaista esittämisen meininkiä, vaan pääsi saman tien pinnan alle. Inhoan sellaista yltiöpositiivista pintapuolista jeejee-meininkiä.
Ihastuit mieheen, koska hänellä oli ongelmia heti jaettavaksi. Ok.
En tiedä, mutta itsekin onnistun aina tapailemaan vastaavanlaisia miehiä jotka ei pistä tikkua ristiin minkään yhteisen tekemisen eteen alkuvaiheen jälkeen vaan kaikki jää aina oman aktiivisuuteni varaan.
Näiden ongelmia pitäisi kuitenkin olla aina kaverina ratkomassa ja kuunnella huolia.
Vierailija kirjoitti:
Käytä maksullista naista. Ei ole valitusta yms.
T:Milo13v
Miksi kyselet ja kuulustelet jotain? Mies usein joutuu olemaan aktiivisempi osapuoli, koska nuori nainen ei uskalla sanoa tai kysyä mitään, ehdottaa. Jos mies on määräävän oloinen? Naisilla on huolia, ellei joku lohduta tai tue niissä tms. Katsotko suhteita liian pinnallisesti? Ehkä löytyy reipas nainen, jolla ei ole huolia kovin paljoa, vaan pelkkää positiivista. Juotko alkoholia, viekö se myös tunteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Deittioppaissa ei turhaan korosteta, että treffaiillaessa pitäisi pitää keskustelu positiivissävyisenä ja kevyenä ja avautua syvemmin ongelmistaan vasta pikkuhiljaa. Muuten kiinnostus ei pääse kasvamaan. Se koskee molempia sukupuolia, mutta kaikki eivät sitä tiedä.
En minäkään kiinnostuisi perässävedettävästä miehestä, joka koko ajan valittaa ja jonka elämä vaikuttaa olevan synkkää.
No meitä on erilaisia. Mä olen kiinnostunut eräästä miehestä juuri siksi, kun hän heti tutustumisen alussa (ensimmäisistä treffeistä alkaen) kertoi ongelmistaan avoimesti. Ei ollut sellaista esittämisen meininkiä, vaan pääsi saman tien pinnan alle. Inhoan sellaista yltiöpositiivista pintapuolista jeejee-meininkiä.
Ihastuit mieheen, koska hänellä oli ongelmia heti jaettavaksi. Ok.
Se oli se avoimuus mikä teki vaikutuksen, koska se on kokemukseni mukaan harvinainen piirre. Otin sen myös luottamuksen osoituksena, kun heti pystyi puhumaan minulle niin henkilökohtaisista asioista. Kaikki eivät pysty samaan välttämättä koskaan. Se yhteys mikä välillemme syntyi heti oli jotain mitä en ollut kokenut aiemmin. Ei sellaista synny jos pitää puheenaiheet pintapuolisena.
olette vielä teinejä, niin nuoria? seurustelukumppanit vaihtuu jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun kannattaa etsiä treffailtavat naiset sellaisista paikoista, joissa teillä on jo valmiiksi jotain yhteistä, kuten harrastuksista. Tai tavoitella kiinnostavampia naisia, ei vain ulkonäön perusteella.
Oikeastihan sulla on asiat tosi hyvin kun pääset helposti tutustumaan.
Apn tekstistä tuli eräs tuttu mies mieleen ja hänelle naisen ulkonäkö on kaikki kaikessa. Millään muulla ei ole mitään merkitystä, ja lopputuloksena on kasa lyhyitä suhteita. En sano että pinnallisuudessakaan mitään pahaa on, pitää vaan hyväksyä sen seuraukset.
Näinhän se on. Kauneus ei korreloi sen kanssa, että pää olisi terve.
Ei tosiaan. Minulla on epävakaa persoonallisuushäiriö, mutta minä tosiaan myönnän että olen itsekin syyllinen
Ei minusta ap syyttänyt vain naisia.
Mahtaako sun tulla viehätyttyä vähän reppanoista naisista? Vähän sama kuin jotkut naiset viehättyy heikoista miehistä, joita sitten huonolla tuloksella yrittävät "parantaa". Ja kun se ei tietenkään onnistu, ottavat uuden samanlaisen luuserin.
Sanot heti eka treffeillä, että kitinä ei kiinnosta naisessa. Kitisijät karsiutuvat.
51: joo, mutta kokemuksesta sanon, että on myös näitä auervaaroja jotka osaavat hienosti kertoa surullista elämäntarinaansa. Ja saavat sillä naisen luottamuksen ja naisen rakastumaan helposti.
Sitten selviääkin, että kyseessä oli kusettaja.
ja huomaan että nainen ei panosta pätkääkään. Kertoo vaan ongelmistaan, ruikuttaa huolistaan, itkee ties mistä. Aina pitää itse tehdä kaikki aloitteet ja keksiä kohdat milloin on aikaa, kysellä ja kuulustella. Kiinnostus loppui taas siihen.
Tämän perusteella vaikuttaisi siltä, että et kestä epätäydellisyyttä/ongelmia. Niin kauan kuin suhde on pinnallinen ja hauska kaikki ok, mutta kun tulee ongelmia, epätäydellisyyttä etc sinun kiinnostuksesi lopahtaa. Miten siedät muuten ongelmia elämässä? Et myöskään vaikuta siltä, että tahdot panostaa suhteeseen. Näitä asioita ei uusi parisuhde korjaa, suosittelen keskusteluapua.
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikkien kanssa tietenkään kolahda. Tapailu on juuri sitä varten, että voi tunnustella, että onko kiinnostusta enempään vai ei.
Miehet ja naiset, joilla on paljon menekkiä ja helppo saada treffejä, oppivat helpommin tunnistamaan, onko kemiaa vai ei. Moni mies, jotka eivät pääse helposti treffeille, eivät koskaan edes opi ymmärtämään, mitä kemia on, he vaan tyytyvät ensimmäiseen, jonka saavat.
Ap suhtaudu niin, että sinulla on positiivinen ongelma. Oikeastaan sinulla on vähän samanlainen ongelma kuin naisilla. Periaatteessa olisi helppo saada JOKU, mutta sellaista, josta voisi olla oikeasti kiinnostunut, on lähes mahdotonta löytää. Moni mies ei voi käsittää sitäkään, kun heille puutteessa kelpaisi kuka nainen tahansa.
N
Tässä kiteytyy niin monien nykyihmisten ongelma. Ihmiset yrittävät pariutua väkisin. Ikäänkuin taivaallinen elämänmittainen rakkaussuhde löytyisi kun vain väkisin käy treffeillä mahdollisimman monen kanssa.
Mitäpä jos eläisitte vain elämäänne vaihteeksi siten, ettei se pyöri treffailun ja parinmuodostuksen ympärillä? Ja lähestyisitte toista vasta sen jälkeen, kun omat sukat pyörivät jo hulluna jaloissa eikä saa toista mielestään. Kun tunteekin toisen jotenkuten ja huomaa, että siinäpä on uskomaton ihminen ja minä haluan parisuhteen juuri HÄNEN kanssaan. Tuli vain mieleen tällainen ihan hullu skenaario.
Nykyisin ihmisillä vaan on ihan älyttömästi ongelmia. Niitä ongelmattomia ihmisiä (tai vaihtoehtoisesti ihmisiä, kenellä on jo todella hyvät turvaverkostot) on tosi vaikea löytää koska heitä on niin vähän. Eli ei ole välttämättä ap:ssa sinänsä vikaa, näillä tiedoin. Ne helmet vaan on kiven alla.
Kun aletaan tapailla niin,jos kolmannella tai neljännellä kerralla alkaa kertoa itkuvirsien kera miten maailma potkii päähän,tai miten huonosti menee niin ei kovin moni muukaan katselisi/kuuntelisi tommosta.
Mä luulen ap, että onni voi olla nurkan takana🥰 koskaan ei tiedä mitä voi tapahtua.. kohtalo kuljettaa.Voit "törmätä"ihanaan naiseen kaupassa,kun olet ostoksilla.Tai,jos menet terassille ottamaan yhden oluen,tai moctailin..tai menet lintsille vaan kävelemään ja katselemaan ihmisiä... niin siellä voi olla elämäsi nainen..koskaan ei voi tietää🤪
Pidä simmut auki.Kyllä se kulta sullekin löytyy.🤗
Ihmisissä on vettä, tulta, ilmaa ja maata (sekä metallia.
Mihin katekoriaan luokittelet itsesi, tai mitä kahta ominaisuutta sinussa on eniten? Koita etsiä vastakohtia naisista. Saisitko silloin jutun toimimaan?
Vierailija kirjoitti:
51: joo, mutta kokemuksesta sanon, että on myös näitä auervaaroja jotka osaavat hienosti kertoa surullista elämäntarinaansa. Ja saavat sillä naisen luottamuksen ja naisen rakastumaan helposti.
Sitten selviääkin, että kyseessä oli kusettaja.
Tietysti näihin pitää aina suhtautua varauksella. Itse kuitenkin ajattelen että rakkaudessa on aina se riski että sattuu, ja pitää vain miettiä, onko tämä ihminen sen riskin arvoinen. Jos vielä kusetetuksi tultuaan ajattelee ettei vaihtaisi mitään pois, silloin voi todeta tehneensä oikean päätöksen.
Tähän ikään mennessä itselläni ei ole enää kiinnostusta kevyeen hälläväliä small talkiin ventovieraiden kanssa. Tiedän, se on ongelmallista treffailun suhteen, mutta en jaksa esittää innostunutta, kun ei pätkääkään innosta. Vasta, kun tunnen toisen ja on oikeasti jotain tarttumapintaa ja yhteistä, niin kiinnostaa jutella kaikesta. Ja tähän kuluu itselläni kauan aikaa.