Lue keskustelun säännöt.
Eikö olekin absurdia, että yo-kokeita voi uusia rajattomasti ja tämänkin kevään ylioppilaat suuntaavat ensi syksynä takaisin lukioon
02.06.2024 |
uusimaan yo-kokeitaan. Nuoret fiksut ihmiset eivät pääse suoraan lukiosta korkeakouluihin , koska sinne mennään uusimalla yo-kokeita vielä vuosia lukiosta valmistumisen jälkeen. Valintatavassa huomattavan edun saavat hieman vanhemmat hakijat, jotka eivät ole menettäneet ensikertalaisuuttaan, mutta jotka ovat ehtineet käydä yo-kirjoituksissa lukuisia kertoja uusimassa itselleen täydellisen rivin.
Eilenkin moni nuori juhli todistus kaikkien nähtävillä valmistumistaan ja sai satoja euroja lahjarahaa vierailta, mutta todellisuudessa ei ole niillä papereilla menossa vielä yhtään mihinkään ja pahimmassa tapauksessa loisiminen mamman ja papan helmoissa jatkuu vielä vuosia lukion jälkeenkin.
Fiksu tämä nykysysteemi eikö? Mitähän siellä päättäjien keskuudessa ajateltiin, kun piti antaa rajaton oikeus käydä lukiota vaikka maailman loppuun saakka?
Kommentit (92)
Saako lukion opettajat tästä nyt sitten enemmän palkkaa, kun joutuvat nykyään tarkistamaan entistenkin opiskelijoiden kokeita ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koko lukiouudistus ja todistushaku on ollut aivan sutta ja sekundaa. Sen tuloksena meillä on näitä 26-vuotiaita uusijoita jotka hakee seitsemättä vuotta lääkikseen ja korottelee vaan arvosanoja. Ja matematiikan merkitys on niin paisuteltu, että osa kikkailee lukemalla sen sekä pitkänä että lyhyenä pisteiden takia. Lukion on tarkoitus olla yleissivistävä, mutta se ei toteudu enää lainkaan, kun millään muulla kuin niillä pistekikkailuilla ei ole enää väliä.
On kyllä epistä vanhoille ylioppilaille. Ennen ei mitään yksittäisiä korotuksia hyväksytty.
Samoin se, ettei ennen päässyt paljon mihinkään todistuksen perusteella esim lääkis.
Pääsykokeet ihan helvetistä, sosiaalipsykologiaa ja psykologiaa piti fyssan, bilsan ja kemian lisäksi päntätä. Itsekin olisin heittämällä päässyt todistusvalinnoilla mihin vaan. Nyt sitten toivon, että nuoret käytätte tilaisuuden hyväksenne, ettei teistä tule luvatonta lääkäriä kuten minusta😘
Käsi ylös ketkä eilen kuuli yo-juhlissa nuoren sanovan että syksyllä menee taas kirjoittelemaan uusintoja kun minnekään ei päässyt kohtuu hyvilläkään papereilla, mutta yhteenkään pääsykokeeseen ei jaksanut kuitenkaaan opiskella tai kävi vaan katsomassa koska voi aina mennä takas lukioon uusimaan.
Jostain syystä ennen pääsi jopa lääkikseen lukemalla pääsykoekirjan samana keväänä kun kirjoitti ylioppilaaksi. Ei se toki kaikilta onnistunut mutta viimeistään seuraavana vuonna sitten. Nykyään jäädään lukiotasolle jankkaamaan lukion asioita vuosiksi.
Olen alanvaihdosta haaveileva nelikymppinen ja alkoi tossa yksi päivä naurattaa kun tajusin että vaikka se kullanarvoinen ensikertalaiskiintiö on kohdallani menetetty niin yo-arvosanoja voisin kai mennä korottelemaan vielä näilläkin kilometreillä. Kirjoitin aikoinaan ihan hyvät paperit mutta vain pakolliset aineet, eikä niillä lähtöpisteillä enää pääsisi oikein mihinkään. Mut en tiedä kenen etu on että uuteen ammattiin päästäkseen keski-ikäisen pitäisi ensin mennä uudestaan ylioppilaskirjoituksiin. 🙄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen alanvaihdosta haaveileva nelikymppinen ja alkoi tossa yksi päivä naurattaa kun tajusin että vaikka se kullanarvoinen ensikertalaiskiintiö on kohdallani menetetty niin yo-arvosanoja voisin kai mennä korottelemaan vielä näilläkin kilometreillä. Kirjoitin aikoinaan ihan hyvät paperit mutta vain pakolliset aineet, eikä niillä lähtöpisteillä enää pääsisi oikein mihinkään. Mut en tiedä kenen etu on että uuteen ammattiin päästäkseen keski-ikäisen pitäisi ensin mennä uudestaan ylioppilaskirjoituksiin. 🙄
Voi päästä myös todistusvalinnalla joillekin aloille. Itse pääsin Helsingin yliopistoon sosiaalityöhön 13 vuotta vanhoilla yo-papereilla.
Vierailija kirjoitti:
Käsi ylös ketkä eilen kuuli yo-juhlissa nuoren sanovan että syksyllä menee taas kirjoittelemaan uusintoja kun minnekään ei päässyt kohtuu hyvilläkään papereilla, mutta yhteenkään pääsykokeeseen ei jaksanut kuitenkaaan opiskella tai kävi vaan katsomassa koska voi aina mennä takas lukioon uusimaan.
Jostain syystä ennen pääsi jopa lääkikseen lukemalla pääsykoekirjan samana keväänä kun kirjoitti ylioppilaaksi. Ei se toki kaikilta onnistunut mutta viimeistään seuraavana vuonna sitten. Nykyään jäädään lukiotasolle jankkaamaan lukion asioita vuosiksi.
No nythän pääsykokeet uudistuu niin, että ne perustuvat vain lukion oppimäärään. Tankataan siis entistä enemmän vain lukiota. Voi huoh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsi ylös ketkä eilen kuuli yo-juhlissa nuoren sanovan että syksyllä menee taas kirjoittelemaan uusintoja kun minnekään ei päässyt kohtuu hyvilläkään papereilla, mutta yhteenkään pääsykokeeseen ei jaksanut kuitenkaaan opiskella tai kävi vaan katsomassa koska voi aina mennä takas lukioon uusimaan.
Jostain syystä ennen pääsi jopa lääkikseen lukemalla pääsykoekirjan samana keväänä kun kirjoitti ylioppilaaksi. Ei se toki kaikilta onnistunut mutta viimeistään seuraavana vuonna sitten. Nykyään jäädään lukiotasolle jankkaamaan lukion asioita vuosiksi.
No nythän pääsykokeet uudistuu niin, että ne perustuvat vain lukion oppimäärään. Tankataan siis entistä enemmän vain lukiota. Voi huoh.
Ehkäpä olisi sopiva aika muuttaa lukiota tieteellistä ajattelutapaa tukevammaksi sen sijaan että siellä edelleen esitetään faktoina kaikki asiat eikä vaadita lähteitä millekään väitteille.
Surkuhupaisnta on, että viimeisin opiskelijavalinta uudistuksen piti vähentää pääsykokeiden merkitystä korkeakouluissa ja yliopistoissa kun kaikkein suosituimmille aloille ei ollut mitenkään harvinaista hakea useampi kerta niin päätettiin linjata että ensi-sijaisesti paikan saisivat parhaiten ylppäreissä menestyneet ja ensikertaa hakevat.
Niinpä sitten tultiin tilanteeseen, jossa paahdeataan yo-arvosanoja paremmaksi, jos paikka aukeisi vain niiden perueteella (siinä, missä ennen keskityttiin lähinnä siihen, että onnituttaisiin pääsykokeissa kun yo-arvosanosiat sai lähinnä lisäpisteitä) Lisäksi viime aikoina on käyty välillä pääsukokessa yrittämssä, että avautuisivatko opiskelupaikan ovet sillä tavoin. - Tai sitten ns, polkupointojen kautta,
Seuraava opiskelivalinta uudistis on jo nurkan takana. Vaan onko se nykyistä mallia hullumpi? Kun uutiset kertovat, että Vuodesta 2025 alkaen yliopistoissa on käytössä yhdeksän kansallista valintakoetta, joilla voi hakea useille eri koulutusaloille ja eri yliopistoihin. Samalla valintakokeiden aikataulua väljennetään niin, että todistusvalinnalla valittavien ei jatkossa tarvitse valmistautua ja osallistua valintakokeisiin
Uskovainen mies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen alanvaihdosta haaveileva nelikymppinen ja alkoi tossa yksi päivä naurattaa kun tajusin että vaikka se kullanarvoinen ensikertalaiskiintiö on kohdallani menetetty niin yo-arvosanoja voisin kai mennä korottelemaan vielä näilläkin kilometreillä. Kirjoitin aikoinaan ihan hyvät paperit mutta vain pakolliset aineet, eikä niillä lähtöpisteillä enää pääsisi oikein mihinkään. Mut en tiedä kenen etu on että uuteen ammattiin päästäkseen keski-ikäisen pitäisi ensin mennä uudestaan ylioppilaskirjoituksiin. 🙄
Voi päästä myös todistusvalinnalla joillekin aloille. Itse pääsin Helsingin yliopistoon sosiaalityöhön 13 vuotta vanhoilla yo-papereilla.
Sulla oli vissiin sitten pitkä rivi laudatureja kun sosiaalityöhön on lääkiksen ja oikiksen ohella suurin tunku? Ei sinne kai ihan millään kolmella eximialla ja yhdellä magnalla mennä.
Mä en tiedä miksi minua toisaalta surettaa tämä tapa. Pääsykoe kokemuksena ja siihen luku on loppuviimein aika tärkeä osa nuoruutta ja kokemuksia. En ymmärrä miksi tämä haluttiin nyt pois. Samalla sai oppia, että onko luettu ala yhtään sellaista mikä kiinnostaa. Moni jätti hakematta, kun pääsykoemateriaali aukesi.
Alkaa olemaan lukion kertaajia entistä enemmän, kun 40.v ammatinvaihtajana pitää opetella/muistella lukion biologia/kemia ja fysiikka. Sinne vain iltalukioon kaikki, jo lakin saaneetkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen alanvaihdosta haaveileva nelikymppinen ja alkoi tossa yksi päivä naurattaa kun tajusin että vaikka se kullanarvoinen ensikertalaiskiintiö on kohdallani menetetty niin yo-arvosanoja voisin kai mennä korottelemaan vielä näilläkin kilometreillä. Kirjoitin aikoinaan ihan hyvät paperit mutta vain pakolliset aineet, eikä niillä lähtöpisteillä enää pääsisi oikein mihinkään. Mut en tiedä kenen etu on että uuteen ammattiin päästäkseen keski-ikäisen pitäisi ensin mennä uudestaan ylioppilaskirjoituksiin. 🙄
Voi päästä myös todistusvalinnalla joillekin aloille. Itse pääsin Helsingin yliopistoon sosiaalityöhön 13 vuotta vanhoilla yo-papereilla.
Sulla oli vissiin sitten pitkä rivi laudatureja kun sosiaalityöhön on lääkiksen ja oikiksen ohella suurin tunku? Ei sinne kai ihan millään kolmell
LEEEEE (L oli pitkä kieli, kirjoitin pelkän lyhyen matikan E). Mutta tämä oli toki vuonna 2020. Ehkä viime vuosina ei olisi päässyt enää Helsinkiin, kun kaikki ehtineet käydä jo korottelemassa vanhoja arvosanojaan.
Olet siis sitä mieltä, että jos ihmisellä on vaikea elämäntilanne tai sairastuu lukiolaisena, tämän tulee vaikuttaa hänen loppuelämänsä vaihtoehtoihin? Tai että ihminen ei saa innostua opiskelusta myöhemmin elämässä?
Edelleen pääsykokeilla pystyy hakemaan, niissä tosin on se, että tulos ei mitenkään säily ja pääsykokeiden materiaalit ja tavat muuttuvat vähän väliä. Uusitun yo kokeen tulos säilyy, eikä se nosta käyrää heille jotka ovat ensimmäistä kertaa kirjoittamassa.
Ongelma on oikeasti siinä, että paikkoja on liian vähän verrattuna halukkaisiin, jonka vuoksi sisäänpääsy on haastavaa. Meillä on OECD maihin verrattuna todella vähän nuoria korkeastikoulutettuja, esim. Viro on mennyt jo kirkkaasti ohi ja Turkkikin menee kohta. Perustason töitä on jatkuvasti vähemmän ja vähemmän, tieto ja osaaminen on se millä nykyään voi työllistyä, jos ei halua näihin uusiin some ym ammatteihin. Voiko siitä syyttää nuoria, että eivät halua työskennellä kaupankassalla lopunikäänsä, vaan yrittävät kaikkensa oman tilanteensa parantamiseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olet siis sitä mieltä, että jos ihmisellä on vaikea elämäntilanne tai sairastuu lukiolaisena, tämän tulee vaikuttaa hänen loppuelämänsä vaihtoehtoihin? Tai että ihminen ei saa innostua opiskelusta myöhemmin elämässä?
Edelleen pääsykokeilla pystyy hakemaan, niissä tosin on se, että tulos ei mitenkään säily ja pääsykokeiden materiaalit ja tavat muuttuvat vähän väliä. Uusitun yo kokeen tulos säilyy, eikä se nosta käyrää heille jotka ovat ensimmäistä kertaa kirjoittamassa.
Ongelma on oikeasti siinä, että paikkoja on liian vähän verrattuna halukkaisiin, jonka vuoksi sisäänpääsy on haastavaa. Meillä on OECD maihin verrattuna todella vähän nuoria korkeastikoulutettuja, esim. Viro on mennyt jo kirkkaasti ohi ja Turkkikin menee kohta. Perustason töitä on jatkuvasti vähemmän ja vähemmän, tieto ja osaaminen on se millä nykyään voi työllistyä, jos ei halua näihin uusiin some ym ammatteihin. Voiko siitä syyttää nu
Mikä todennäköisyys on sille että kun saa pitkästä matikasta E eikä L niin syy on joku sairastuminen eikä vaan se, että ei osannut tarpeeksi? Miksi osaamisen tai harjoittelun puute olisi syy antaa aina vain uusi ja uusi mahdollisuus. Hyvin harvalla syy on mikään vakava sairastuminen ja entisessä tilanteessa oli silti 1 korotus/uusintamahdollisuus jonka pystyi käyttämään kun siihen kykenee. Lisäksi sairastumisen vuoksi voi luultavasti saada kokonaan uuden suorituskerran lääkärintodistusta vastaan.
Korkeakoulutettujen puute ei ole siinä, ettei saa käydä uusimassa lukion kokeita rajattomasti vaan syyt ovat jossain syvemmällä. Luultavasti jossain syvällä talonpoikaishistoriamme uumenissa. Opiskeluja ei ole arvostettu aina eikä vieläkään arvosteta kaikissa suvuissa.
Tämän seurauksen useimmat näki jo ennalta ja siitä varoitettiin.
Hyvä että valinnat uudistuu jotenkin.
Noin muuten olen sitä mieltä että kaikista ei ole eikä tarvitse olla korkeakouluun. Korkeakoulutettuja on nytkin liikaa työllistymiseen nähden.
Sen selvittämiseen, kenen kannattaa korkeakoukuttautua, tulisi riittää yksi tai kaksi valintakoetta.
Näin keväällä yliopiston kirjastossa nuoria "lukemassa" pääsykokeisiin. Katsoivat tiktok-videoita selkä kyyryssä eikä katse edes osunut luettaviin materiaaleihin.
En ihmettele, miksi on helpompaa vain käydä lukion kokeissa 15 kertaa uusimassa.
Ylioppilaskokeet ovat menneet ihan pelleilyksi.
Homma pitäisi hoitaa kerralla yhtenä keväänä. Reaalista pitäisi olla vain yksi koe jossa on monta valittavaa aihealuetta ja vähintään kolmeen alueeseen pitäisi vastata.
Arvosanaa saisi korottaa vain kerran.
On absurdia, mutta voihan sitä toki autokoulun inssin myös uusia, vaikka kymmenen kertaa, mutta minusta se raja olisi hyvä olla 3 ja sen jälkeen kaksi vuotta taukoa jonka jälkeen saa uudelleen löydä koko koulun ja jos ei siltikään pääse läpi niin, sitten ei tarvitsisi korttia edes saada.
Vierailija kirjoitti:
Pitäis olla silleen että ainoastaan imbrobraatturit saa uusia ja kerran.
Johdon konsultti
Sitten meillä olisi viiden vuoden lukiolaisia, kun ei uskalla kirjottaa ennen kuin on satavarmasti ällästä.
Pitäis olla silleen että ainoastaan imbrobraatturit saa uusia ja kerran.
Johdon konsultti