Lue keskustelun säännöt.
Rahan pyytäminen omilta lapsilta takaisin
02.06.2024 |
Mulla siis kaksi poikaa ja yksi tytär. Kaikki jo reilu parikymppisiä. Opiskelevat ja omissa asunnossaan ( vuokra ) ja opintotuen lisäksi opintolaina ja asumistuki. Siitä huolimatta rahat ei silti tahdo riittää elämiseen pääkaupunki seudulla . Aina silloin tällöin " lainaavat " satasen mutta eihän heillä oli sitä maksaa takaisin, me kaikki se tiedetään ja siitä onkin tullut tapa että en pyydä rahoja taksin , ns.köyhitä opiskelijoilta. Joskus vaan ajatellut että teenkö siinä karhun palveluksen kun en pyydä rahoja takaisin. Oppivatko liian helppoon elämään? Omasta mielestäni vaan , ainakin tuntuu , siltä että jos maksujen jälkeen opiskelijalle jää kuussa käteen 5-600€ niin se on kyllä tosi vähän jos sillä pitäisi itse pärjätä. Miten teillä muilla joilla lapset jo aikuisia mutta opiskelee?
Kommentit (31)
Mitä v i t tua?
En ole koskaan kuullut että vanhemmille pitäis maksaa rahat takaisin? Huhhuh olet ahne.
Kyllä ne maksaa takaisin sitten kun olet vanha höperö joka ei pysty ei pysty huolehtimaan itse itsestään ja asioistaan enää.
Tai jos pyydät rahat takaisin niin voi olla että unohtavat sinut vanhainkotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan normaalia tukea mahdollisuuksien mukaan lapsiaan ihan vaan antamalla rahaa eikä lainaamalla.
kuka pyytää lapsiltaan rahaa??????????????
Ei tulis mieleenkään pyytää rahaa lapsilta takaisin.
Tosin meillä ei lainailla mitään vaan annan rahat ihan ilman pyytämättä enkä odota saavani niitä takaisin.
Tärkeintä että he saa kaikki sitten saman verran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En halua rahaa lapsiltani. Usein annan rahaa jostain pienestä auttamisesta esim lapsi on ollut minulle kuskina ja annan bensarahaa esim 200e kun todellisuudessa bensoihin on mennyt korkeintaan 10e. Opiskelijoita pitää tukea.
Mulla jää laskujen jälkeen 100-150 e käteen, silti ei tulisi mieleenkään pyytää eläkeläisäidiltani rahaa. Ryyppääkö ne paljon vai käyttääkö huumeita tai maksullisia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämän viikon trolliopiston teema on rahan antaminen aikuisille lapsille. Vanhempien velvollisuutta lasten elättämiseen, erilaisia sosioekonomisia käsityksiä sopivasta elintasosta, lasten ahneutta ja kiitollisuudenvelkaa voi sekoitella tässä teemassa vapaasti.
Tehtävän pisteytykseen vaikuttavat aiheen käsittelyn luovuus, ajankohtaisuus, provokatiivisuus ja erilaisten stereotypioiden hyödyntäminen. Parhaat kirjoitukset tullaan julkaisemaan Trollauksen vuosikatsauksen erikoisnumerossa.
Lapi osti auton, tarvitsi työmatkaan. Omat rahat ei ihan riittänyt. Olisi ottanut kalliin autolainan autoliikkeestä. Kielsin. Sovittiin, että minä lainaan ja hän maksaa takaisin. Laadittiin yhdessä maksusuunnitelma. Ne maksoikin takaisin sovitusti.
Lähti välivuoden jälkeen takaisin kouluun. Opiskelijalla loppuu välillä raha. Välillä on joutunut avustamaan, muutamia satasia. Niitä en pyydä maksamaan takaisin.
Kannattaa puhua ja sopia miten toimitte, ettei tule väärin ymmärryksiä. Meillä on aina puhuttu avoimesti rahasta. Lapsi tietää taloudellisen tilanteen ja vaikka ei olla rikkaita, niin tarvittaessa autetaan rahallisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun exän vanhemmat ei koskaan tukenut sitä mitenkään, ja jos halusi esimerkiksi mökille mennä niin joutui siitä hyvästä tekemään suurimman osan ajasta siellä huoltohommia. Tyyppi on niin pimahtanut päästään kun voi olla. Joku kuri on hyvä olla mutta ääripäähän vieminen sekoittaa ihan yhtä paljon.
Itse ajattelen niin että opiskelijat tarvitsee vanhemmilta rahallista tukea opiskelujen ajan. On harhaluulo että lainalla ja noilla muilla tuilla mukamas pärjäisi kuka vaan yksinäinen opiskelija. Ei vaan pärjää ja se on kylmä totuus. Puheet siitä että Suomi on tasa-arvoinen maa kaikille opiskelijoille ei pidä paikkaansa. Jos sulla ei ole vanhempia elättämässä ja tukemassa sua niin ei onnistu. Ja kaikilla ei ole vanhempia ketkä vois auttaa, monilla on työttömät vanhemmat tai tekee pienipalkkaista työtä lähihoitajana tai lastentarhan opettajana, ei sellaisilla ole varaa enää tukea lapsiaan vielä kaiken lisäksi. Se siitä yhdenvertaisuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna toki kaikki liikenevä raha heille, sillä elämämkoulu on kallis koulu.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä opiskelijoita pitää tukea. Rahan pyytäminen loppuu kyllä kolmekymppiseen mennessä.
Ei lopu, mutta en lainaa lapsilleni rahaa. Annan sitä, koska voin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ne suuret tulot , vaan pienet menot. Isä aina opetti.
Ainahan voit tehdä kuten mun vanhemmat. Kun valmistuin, heillä oli lyödä pöytään iso rahasumma minkä ajattelivat periä multa takaisin. Summat alkoivat siitä kun olin 15-vuotias. Lopulta sovimme, että mitään perintöä minulle ei tarvitse jättää, he saavat joko hautaansa rahat tai hyppäävät sukupolven ylitse ja jättävät perintönsä joko sisareni lapsille tai minun lapsille, mikäli kokevat sen oikeudenmukaiseksi. Todennäköisesti lapseni eivät peri osuuttani. Se, minkä maksoin oli mummon markoissa n. 20 000 markkaa vastineeksi elatuksesta.
Omilta lapsilta en aio periä mitään takaisin.
Itse lainasin äidiltä käsirahan asunnon ostoa varten ja todellakin kyllä maksoin sen 30k takaisin parin vuoden aikana. Siinä oli äitini kaikki säästöt. Lapsille voisi kertoa mitä lainaaminen tarkoittaa, voi myös pyytää satasta eikä lainata.
Vierailija kirjoitti:
Mitä v i t tua?
En ole koskaan kuullut että vanhemmille pitäis maksaa rahat takaisin? Huhhuh olet ahne.
Kyllä ne maksaa takaisin sitten kun olet vanha höperö joka ei pysty ei pysty huolehtimaan itse itsestään ja asioistaan enää.
Tai jos pyydät rahat takaisin niin voi olla että unohtavat sinut vanhainkotiin.
Minusta takaisin maksu ei tule sitä kautta, että lapset huolehtivat meistä kun olemme vanhoja, vaan siten, että he aikanaan kustantavat omien lastensa elämisen, harrastukset ja elämisen. Se on ylisukupolvisuutta eli velka kuittautuu seuraavaa sukupolvea tukemalla.
Itse en koskaan ole (kotoa muutettuani) pyytänyt vanhemmiltani rahaa. Sisarukseni on. Vanhempani ovat häntä avustaneet, mutta halusivat aina olla tasapuolisia joten antoivat aina samalla saman verran minulle, vaikka itse en sitä tosiaan varsinaisesti olisi tarvinnut.
Eivät pyytäneet takaisin. Äitini takasi sisarukseni asuntolainan, siinä olikin jo riskin paikka..
Vierailija kirjoitti:
Mun exän vanhemmat ei koskaan tukenut sitä mitenkään, ja jos halusi esimerkiksi mökille mennä niin joutui siitä hyvästä tekemään suurimman osan ajasta siellä huoltohommia. Tyyppi on niin pimahtanut päästään kun voi olla. Joku kuri on hyvä olla mutta ääripäähän vieminen sekoittaa ihan yhtä paljon.
No totahan se mökkielämä on. Sinä vaan haluaisit rusinat pullasta ja vanhusten pitäisi palvella.
Kyllä opiskelijoita pitää tukea. Rahan pyytäminen loppuu kyllä kolmekymppiseen mennessä.