Mitä mieltä olisitte viikko/viikko äidistä, joka ei menisi lapsensa yo-juhlaan, koska ei ollut hänen viikko?

Vierailija kirjoitti:

Että hän on joku autisti, joka ottaa kaiken liian kirjaimellisesti.

Kyllä meillä autisteilla on kuule myös ihan tervettä järkeä ja empatiakykyä, ymmärrämme ettei kyse ole meistä vaan siitä jota juhlitaan. Ihan kaikkea ei tarvitse meidän niskaan laittaa, vaikka se kätevää olisikin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viikkoäidit ovat viikkoäitejä, kuten viikkoisät ovat viikkoisiä. Heidän järkensä ei riitä tajuamaan, että he aikuisten oikeasti ovat lastensa vanhempia 7/24 -vastuulla.

Ei se viikko niinkään mut mennä ex-miehen uuden perheen kotiin olisi katkeraa.

ap

Minustakin outo rarkaisu, mutta jos välit exään ja sen nyxään riitaisat niin halus säästää nuorta huonolta ilmapiiriltä?

Yhden päivän seisoo vaikka päällään. Harvalla on niin montaa lasta, että tällaisia tilanteita tulisi jatkuvasti eteen. Jotain resilienssiä soisi lapsia hankkineilla ihmisillä olevan. 

Onko aikuisilla lapsillakin isä- ja äitiviikot?

Vierailija kirjoitti:

Siis lapsi halusi juhlat isälleen koska tämän viikko. Lapsi on hyvin tarkka näistä asioista.

ap

Vai oliko lapsi asiasta tarkka? 

Vierailija kirjoitti:

Onko aikuisilla lapsillakin isä- ja äitiviikot?

Moni tuonikäinen asuu vielä vanhemillaan, voisiko pohjautua siihen? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Outoa, tosi outoa.

Meinaatko? Miksi?

ap

Se lapsi on edelleen lapsesi. Tuo toiminta kohdistuu suoraan lapseen. 

Mitään vahvistettua sopimusta ei ainakaan voi olla aikuisesta lapsesta. Itse päättää, missä majailee.

Täysikäisellä ei ole huoltajaa.

Viikkoäiti/isä harvoin edes tervetullut hetkeksikään uuteen kotiin. Kun on toisen vanhemman vuoro niin silloin ei mennä norkoilemaan toisen nurkille. Eron myötä tulevia asioita. Normaalilla perheellä eli ydinperheen kohdalla näitä ongelmia ei ole. 

Meillä isä pitää lapsille omat juhlansa oman sukunsa kanssa ja minä taas oman sukuni kanssa. Aina ei mahdu sanan katon alle. Valitettavasti. Olishan se kiva jos pystyisi, mutta jos yhteistyö ei onnistu, niin parempi siten näin.

Ihan hyvin on mennyt näin. Parempi juhlia niin, ettei kenelläkään ole vaivaantunut olo ja tule kiristynyt tunnelma lasten juhliin. Lapset on jo isoja ja mä luulen, että heistäkin tämä on paras ratkaisu. 

Asianajajana ymmärrän tämän. Olen niin monessa eroasiassa, jossa mukana lapsia, ollut, tällä hetkelläkin ja varmaan jatkossakin, että nähnyt kaikenlaista.

Jos vanhemmat erosivat riitaisina ja edelleen on riitaisuutta ja/tai katkeruutta, niin ei toinen vanhempi halua ehdoin tahdoin mennä riitaa hakemaan tai pilaamaan lapsen juhlia.

Mutta, jos kyse on siitä, että on "toisen vanhemman viikko" ja siksi kieltäytyy, vaikka se toiselle vanhemmalle olisi ok, niin kyllä ohjeistaisin päämiestäni menemään. Tosin tässä tapauksessa kyseessä yo-juhlat, joten lapsi lienee 18 v. 

Joten miten on isä -viikko, jos lapsi 18 v? Tapaamissopimukset, kun päättyvät tuolloin.

asianajaja

Vierailija kirjoitti:

Todella outoa. 

Ei ole. En ollut viikkoäiti, vaan kokoaikainen. Tapaamisviikonloput kerran kuussa halusi isä vasta, kun olivat jo isompia. Oli kammottavaa kutsua isä uuden puolisonsa kanssa pojan rippijuhliin. En olisi välittänyt päästää väkivaltaista vaimonhakkaajanarsistia ikinä omaan kotiini sen jälkeen, kun uhkailuista huolimatta selvisin erosta hengissä.

Saman pojan oman lapsen ristiäisissä näin seuraavan kerran. Oksennuksenmaku melkein nousi kurkkuun, ja solmu vatsassa kiristyi ihan neutraalissa srk-tilassa, vaikka välimatkaa olikin useita metrejä. Ja vuosia kulunut yli kaksi kymmentä erosta. On taloudellisesti hyvin voipa perheellinen. Täydellinen oikein tykätty narsisti.

Sen oman helvettini takia en ajattele koskaan tuota ajanjaksoa, joka oltiin naimisissa. Paitsi nyt. Tämä on poikkeus.

Moni asia katsos ei olisi outoa lainkaan, jos taustat ja faktat olisi tiedossa.

Hyvä, että edes sinullakin ihmettelijällä on aina ollut helppo, vaaraton, ja onnellinen elämä.

Poikani ilmoitti 6v isälleen että minä en sitten juhlien aikana tule, minä haluan olla juhlat kotona. Ylioppilas juhlat juhlittiin samoin täällä, keittiössä häärivät tasavertaisina minun tyttäreni ja isän uuden puolison tytär.

Jos tilanne on noin 'tulehtunut', minusta kannattaisi varata puolueeton juhlatila, esim. ravintolan kabinetti.

Eivätkö ylioppilaat yleensä ole täysi-ikäisiä?

Kaikesta selviää. Joskus vaan pitää lasten kanssa vähän kärsiä epämukavuutta. 

itse olin poikani rippijuhlissa vieraana isän ja uuden naisen kodissa. Hyvin meni. Sain vähän ex-apelle v*ttuilla. Virkisti.

Vierailija kirjoitti:

Mutta ylioppilashan on jo täysikäinen? Onko perheessä siis muita nuorempia lapsia vai miksi ihmeessä edelleen noudatetaan noin jäykkää vuoroviikkosysteemiä? Kai täysikäinen lapsi saa itse päättää kumman vanhemman luona juhlii?

Surullista, jos vanhempien völit ovat niin tulehtuneet, etteivät mahdu saman katon alle lapsen juhlapäivänä, mutta ymmärrän kyllä että jossain perheessä tämä voi olla se vähiten huono vaihtoehto - varsinkin jos ero on tuore.

Lapsia on myös kaksi nuorempaa. Esikoinen haluaa jatka vuoroviikkosysteemiä kunnes muuttaa omaan kotiin. Sopii mulle ja vissiin myös isälleen. Ja lapsi päätti että juhlat on isällään koska hänen viikko. Ehkä se myös vaikutti, että exällä on iso omakotitalo ja puutarha, missä juhlat pidetään.

ap

Vierailija kirjoitti:

Onko aikuisilla lapsillakin isä- ja äitiviikot?

Lapsi haluaa niin ja on sitäpaitsi 18 eli ei mikään aikuinen vielä pitkään aikaan.

ap

Vierailija kirjoitti:

Asianajajana ymmärrän tämän. Olen niin monessa eroasiassa, jossa mukana lapsia, ollut, tällä hetkelläkin ja varmaan jatkossakin, että nähnyt kaikenlaista.

Jos vanhemmat erosivat riitaisina ja edelleen on riitaisuutta ja/tai katkeruutta, niin ei toinen vanhempi halua ehdoin tahdoin mennä riitaa hakemaan tai pilaamaan lapsen juhlia.

Mutta, jos kyse on siitä, että on "toisen vanhemman viikko" ja siksi kieltäytyy, vaikka se toiselle vanhemmalle olisi ok, niin kyllä ohjeistaisin päämiestäni menemään. Tosin tässä tapauksessa kyseessä yo-juhlat, joten lapsi lienee 18 v. 

Joten miten on isä -viikko, jos lapsi 18 v? Tapaamissopimukset, kun päättyvät tuolloin.

asianajaja

Itsekin juristina tiedän, että huoltajuudet, elatusavut ja tapaamisoikeudet päättyy, mutta elämä jatkuu. Yllättäen myös perhe-elämä, jossain muodossa, vaikka se ehkä oudolta tuntuukin eron jälkeen. Pohdinkin tässä sitä miltä tässä kehyksessä näyttää, jos en menisi niihin juhliin.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Outoa, tosi outoa.

Meinaatko? Miksi?

ap

Se lapsi on edelleen lapsesi. Tuo toiminta kohdistuu suoraan lapseen. 

Tiedän. Mutta ehkä me ollaan jo käyty tämä kuvio läpi keskenämme.

Nyt minua kiinnostaa mitä palstan yleinen elämänkokemus on mieltä eri vaihtoehdoista.

ap

Voihan sitä selitellä miten tykkää, mutta minusta tuo näyttää siltä, että joko äiti ei syystä tai toisesta ollut pystyvä pitämään juhlia tai poika halusi pitää juhlat isällään. Isän ja äidin välit ovat todennäköisesti hyvin riitaisat tai äidillä isoja jaksamisen ongelmia.

Meillä miehen eksä ei ole tervetullut kotiimme, jollei ole kyse äärimmäisestä lastensa hädästä (tyyliin lapsi kuolemassa, odotetaan ambulanssia). Vielä ei ole ollut edes rippijuhlia, niin en tiedä hoitaako äiti kaikki vai pidetäänkö kahdet juhlat.

Minulla ja miehellä on siis yhteisiä lapsia ja olemme tavanneet viisi vuotta eron jälkeen. Kaikki tämä on väärin mustasukkainen eksän mielestä.