Haitallinen komealupiini leviää ja yleistyy Suomessa nopeammin kuin mitä lajia ehditään torjua ja hävittää
Lupiinien ehkäisyy ja hävittämiseen tehdyt toimet ovat riittämättömiä ja valvonnassa suuria puutteita: https://yle.fi/a/74-20091045
Lupiini itsessään on Suomen luontoon kuulumattomana kasvina erittäin haitallinen ja vaarallinen sekä uhaksi ihmisille ja luonnon ekosysteemille.
Kommentit (100)
Lupiinitaistelu on jo hävitty. Ihan sama mitä yritetään, lupiinit ovat ja pysyvät.
742
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valkoposkihanhi tekee enemmän tuhoja kuin lupiini, mutta koska se on eläin, se on suojeltu.
Harva lupiininvihaaja hoksaa, että ei siellä tienvarressa mitään ketokukkia tule kasvamaan, vääränlainen kasvupaikka.
Tienvarsilla nimenomaan kasvaa ketokukkia, koska niitä niitetään.
Oikeastiko? Tiesitkö, että tienvarret ovat maa-aineksen osalta pääosin jotain aivan muuta kuin ketokukille sopivaa kasvualustaa? Tienvarsilla kasvaa todella vähän ketokukkia - ei ole oikeastaan enää 1960-luvun jälkeen kasvanut - suhteessa siihen, mitä siellä oletetaan kasvavan. Menepä valtatien varteen alueelle, jossa ei ole lupiinia ja havaitset, että ne ketokukat ovat pääosin maanviljelyn sivutuotteita ja heinäkasveja, ei siis toivottua kissakelloa ja tervakukkaa. Leinik
Ei, ketokukat eivät ole mikään maanviljelyn sivutuote! Keto oli aikoinaan laidunmaa, joka oli liian ravinneköyhä ja kivinen kelvatakseen peltoviljelyyn. Tienpiennar ei ole samanlainen maaperältään kuin keto, siksi pientareella ei kasva ketokasveja. Siellä on apilaa ja erilaisia heiniä, joista ei ole hyönteisille isommin iloa. Valtatien varresta on löydetty kaikkea muuta kuin kukkien kirjoa, koska pillike, lutukka ja jauhosavikka ei kuki kuin hetken eikä hevonhierakka ole mikään erityisen kaunis kasvi ohdakkeesta puhumattakaan.
Millä tavoin nämä on haitallisia? Haitallisempia kuin nekket?
Lupiini on pioneerikasvi ka valloittaa hyvin perattuja ojia ja esim. avoimia peltoja, mutta kun muut kasvit valtaavat ojat ja pellot, eritoten kun heinä alkaa kasvamaan, niin lupiini ei enää pärjää taistelussa kasvutilasta. Yritin istuttaa mökille lupiinia, mutta ei onnistunut, liikaa muita kasveja - pitäisi saada kaivettua pohjamaa esiin, jotta lupiini tarttuisi.
Vierailija kirjoitti:
Työttömät niittämään lupiineja.
Päättäkää nyt jo että ollaanko niittämässä lupiineja vai ei. Viime vuonna kun meille järjestettiin työllisyyspalvelujen kautta, niin sitten nousi hirveä valitus ja melu että siinä vain tuhlataan verorahoja joten se lopetettiin keskeen.
Ei, ketokukat eivät ole mikään maanviljelyn sivutuote! Keto oli aikoinaan laidunmaa, joka oli liian ravinneköyhä ja kivinen kelvatakseen peltoviljelyyn. Tienpiennar ei ole samanlainen maaperältään kuin keto, siksi pientareella ei kasva ketokasveja. Siellä on apilaa ja erilaisia heiniä, joista ei ole hyönteisille isommin iloa. Valtatien varresta on löydetty kaikkea muuta kuin kukkien kirjoa, koska pillike, lutukka ja jauhosavikka ei kuki kuin hetken eikä hevonhierakka ole mikään erityisen kaunis kasvi ohdakkeesta puhumattakaan.
Ehkä voisi puhua enemminkin niittykasveista. Meilläpäin on ainakin metsäkurjenpolvea, ailakkia, koiranputkea, saniaisia ja voikukkaa tienpientareella. Ketokasvejahan ne eivät ole, vaan kasvavat vähän rehevämmässä maassa.
Vierailija kirjoitti:
Millä tavoin nämä on haitallisia? Haitallisempia kuin nekket?
Jos pölyttäjät vähentyvät, meillä ei ole enää ruokaa: omenoita, mansikoita, eikä muitakaan pölyttäjiä tarvitsevia ravintokasveja.
Vierailija kirjoitti:
`Millä lailla tarkkaan ottaen lupiini "uhkaa ihmistä", ap?
Valtaavat tilaa viljemmyksiltä. Linkitetyssä artikkelissa oli esimerkkinä pensasmustikat, mutta lupiineista on tullut nopeasti myös vilja- ja perunapeltojen riesa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä tavoin nämä on haitallisia? Haitallisempia kuin nekket?
Jos pölyttäjät vähentyvät, meillä ei ole enää ruokaa: omenoita, mansikoita, eikä muitakaan pölyttäjiä tarvitsevia ravintokasveja.
Nämähän on kukkivia kukkia. Antaa siis kukkia niin pölyttäjille riittää ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei, ketokukat eivät ole mikään maanviljelyn sivutuote! Keto oli aikoinaan laidunmaa, joka oli liian ravinneköyhä ja kivinen kelvatakseen peltoviljelyyn. Tienpiennar ei ole samanlainen maaperältään kuin keto, siksi pientareella ei kasva ketokasveja. Siellä on apilaa ja erilaisia heiniä, joista ei ole hyönteisille isommin iloa. Valtatien varresta on löydetty kaikkea muuta kuin kukkien kirjoa, koska pillike, lutukka ja jauhosavikka ei kuki kuin hetken eikä hevonhierakka ole mikään erityisen kaunis kasvi ohdakkeesta puhumattakaan.
Ohdakkeen kukathan juuri ovat kauniita! Kirkuvan violetti partasuti. Kyllä se loistaa koiranputkien seassa.
Perhoset muuten rakastavat ohdakkeen kukkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä tavoin nämä on haitallisia? Haitallisempia kuin nekket?
Jos pölyttäjät vähentyvät, meillä ei ole enää ruokaa: omenoita, mansikoita, eikä muitakaan pölyttäjiä tarvitsevia ravintokasveja.
Nämähän on kukkivia kukkia. Antaa siis kukkia niin pölyttäjille riittää ruokaa.
Tuolla juuri aiemmassa viestissä kerrotiin, että hyönteiset kyllä syövät lupiinien siitepölyä, mutteivät saa siitä ravinteita. Eli lupiinit eivät sovi pölyttäjien ravinnoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä tavoin nämä on haitallisia? Haitallisempia kuin nekket?
Jos pölyttäjät vähentyvät, meillä ei ole enää ruokaa: omenoita, mansikoita, eikä muitakaan pölyttäjiä tarvitsevia ravintokasveja.
Nämähän on kukkivia kukkia. Antaa siis kukkia niin pölyttäjille riittää ruokaa.
Tuolla juuri aiemmassa viestissä kerrotiin, että hyönteiset kyllä syövät lupiinien siitepölyä, mutteivät saa siitä ravinteita. Eli lupiinit eivät sovi pölyttäjien ravinnoksi.
Ei ne hyönteiset niissä kukissa käy jos eivät saa niistä mitään ravinteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä tavoin nämä on haitallisia? Haitallisempia kuin nekket?
Jos pölyttäjät vähentyvät, meillä ei ole enää ruokaa: omenoita, mansikoita, eikä muitakaan pölyttäjiä tarvitsevia ravintokasveja.
Nämähän on kukkivia kukkia. Antaa siis kukkia niin pölyttäjille riittää ruokaa.
Tuolla juuri aiemmassa viestissä kerrotiin, että hyönteiset kyllä syövät lupiinien siitepölyä, mutteivät saa siitä ravinteita. Eli lupiinit eivät sovi pölyttäjien ravinnoksi.
Ei ne hyönteiset niissä kukissa käy jos eivät saa niistä mitään ravinteita.
Meneväthän kimalaiset puistolehmustenkin luo, suorastaan parvina, vaikkeivät saa niistä ravintoa. Ne sitten loppukesäisin kuolevat puistolehmusten juurelle.
Älkää sitten alaskanlupiineita kitke. Ovat samannäköisiä.
Komealupiini ja alaskanlupiini muistuttavat toisiaan, mutta ne voi erottaa lehtien perusteella: komealupiinin lehdet ovat suipot, 9-15-sormiset, alaskanlupiinin tylpät, 6-8-sormiset ja alta karvaiset. Lisäksi komealupiinin varsi on yleensä haaraton, kun taas alaskanlupiini on haarova.
Vierailija kirjoitti:
Meneväthän kimalaiset puistolehmustenkin luo, suorastaan parvina, vaikkeivät saa niistä ravintoa. Ne sitten loppukesäisin kuolevat puistolehmusten juurelle.
Ihan normaalia. Kimalaisista vain kuningattaret talvehtivat. Muut kuolevat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä tavoin nämä on haitallisia? Haitallisempia kuin nekket?
Jos pölyttäjät vähentyvät, meillä ei ole enää ruokaa: omenoita, mansikoita, eikä muitakaan pölyttäjiä tarvitsevia ravintokasveja.
Nämähän on kukkivia kukkia. Antaa siis kukkia niin pölyttäjille riittää ruokaa.
Tuolla juuri aiemmassa viestissä kerrotiin, että hyönteiset kyllä syövät lupiinien siitepölyä, mutteivät saa siitä ravinteita. Eli lupiinit eivät sovi pölyttäjien ravinnoksi.
Ei ne hyönteiset niissä kukissa käy jos eivät saa niistä mitään ravinteita.
Meneväthän kimalaiset puistolehmustenkin luo,
Onko linkkiä näille teidän väitteille?
Vierailija kirjoitti:
Ei, ketokukat eivät ole mikään maanviljelyn sivutuote! Keto oli aikoinaan laidunmaa, joka oli liian ravinneköyhä ja kivinen kelvatakseen peltoviljelyyn. Tienpiennar ei ole samanlainen maaperältään kuin keto, siksi pientareella ei kasva ketokasveja. Siellä on apilaa ja erilaisia heiniä, joista ei ole hyönteisille isommin iloa. Valtatien varresta on löydetty kaikkea muuta kuin kukkien kirjoa, koska pillike, lutukka ja jauhosavikka ei kuki kuin hetken eikä hevonhierakka ole mikään erityisen kaunis kasvi ohdakkeesta puhumattakaan.
Ehkä voisi puhua enemminkin niittykasveista. Meilläpäin on ainakin metsäkurjenpolvea, ailakkia, koiranputkea, saniaisia ja voikukkaa tienpientareella. Ketokasvejahan ne eivät ole, vaan kasvavat vähän rehevämmässä maassa.
Tienvarsillekin mahtuu hyvin monenlaisia kasveja ja kasvualustoja. Jossakin kasvaa päivänkakkara ja harakankello, toisaalla kurjenpolvi ja koiranputki, kolmannessa paikassa se kissankäpälä. En millään haluaisi vaihtaa niitä kaikkia joidenkin niin kovasti puolustamaan lupiiniin.
Missä on teidän linkit siitä etteivät kimalaiset saa ravintoa näistä teidän mainituista kasveista?
Vierailija kirjoitti:
Ei, ketokukat eivät ole mikään maanviljelyn sivutuote! Keto oli aikoinaan laidunmaa, joka oli liian ravinneköyhä ja kivinen kelvatakseen peltoviljelyyn. Tienpiennar ei ole samanlainen maaperältään kuin keto, siksi pientareella ei kasva ketokasveja. Siellä on apilaa ja erilaisia heiniä, joista ei ole hyönteisille isommin iloa. Valtatien varresta on löydetty kaikkea muuta kuin kukkien kirjoa, koska pillike, lutukka ja jauhosavikka ei kuki kuin hetken eikä hevonhierakka ole mikään erityisen kaunis kasvi ohdakkeesta puhumattakaan.
Ehkä voisi puhua enemminkin niittykasveista. Meilläpäin on ainakin metsäkurjenpolvea, ailakkia, koiranputkea, saniaisia ja voikukkaa tienpientareella. Ketokasvejahan ne eivät ole, vaan kasvavat vähän rehevämmässä maassa.
Sama meillä, mutta siellä on sulassa sovussa myös lupiinia. Typensitojana se on tärkeä muille kasveille, tämä on asia, jota harvemmin muistetaan.
Millä tavoin kauneus riippuu yleisyydestä?