Introvertit, miten jaksatte deittailla?
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen introvertti ja ikisinkku. En edes deittaile koskaan ja työpäivien jälkeen nautin siitä kun saa olla yksin. En edes koe että tarvitsen naista elämääni, ei tule mitään asiaa mihin minä naista edes tarvitsen. Oma käsi ja oma mielikuvitus riittää minulle korvaamaan naisen.
M32
Sama. Välillä sitä tosin miettii josko sitä tekisi deittiprofiilin jos sieltä joku samanlainen löytyisi, mutta sitten vedän käteen ja laukeamisen jälkeen kuoppaan koko ajatuksen ajanhukkana.
Ehkä parempi sitten niin. Jos ei tarvetta ole muuhun kuin parin minuutin pikasessioon. Eikä tää ole ilkeydellä sanottu vaan mietin ihan että jos ei tunnu siltä että kaipaisi syvempää yhteyttä/elämänkumppania jne. ni ei sitä ole pakko etsiä.
N
Kaipaisin kyllä, mutta ei sitä jaksa vaivautua. Ihan liian vaivalloista nykypäivänä etsiä seuraa, kun pitäisi täyttää 20 kohdan lista päästäkseen edes juttelun tasolle. Enkä ole muutenkaan mikään minuuttimuna. Toisaalta, näin on kyllä ihan mukavaa muutenkin, välillä voi jotai lyhyitä seksihommia etsiä, se on huomattavasti helpompaa kuin parisuhteen löytäminen.
Vierailija kirjoitti:
Helposti. Parisuhde on se,mi on kuluttavaa introverttinä, varsinkin yhdessä asuminen.
Meitä on parisuhteessa kaksi introverttiä. Ja tehtiin yksi lapsi, joka sekin on introvertti. Kun kaikki tarvitsee omaa tilaa ja rauhaa ja on tarpeeksi iso koti, tämä sujuu hyvin. Mutta ekstrovertin kanssa yhdessä asuessa varmaan tulisin hulluksi hetkessä.
Introverttille paras tapa treffata on tutustua ensin todella hyvin somessa ja sitten tavata kotona, jolloin toiseen tuntee hyvin jo ennestään.
En deittaile. Tutustun kaveri- tai harrastuspiireissä johonkin mukavan oloiseen mieheen, pyrin juttusille muutaman kerran, kyselen ehkä tutuilta, millainen henkilö on ja jos vaikuttaa kiiinnostavalta, pyydän teelle ja katotaan sit, jos siitä ajan saatossa seuraa parisuhteellista menoa. Olen huomannut, että jaksan ihan hyvin tällaista kaveripohjaista kevyttä ja tunnustelevaa tapailua, mutta tavoitteellinen deittailu on liian ahdistavaa.
Vierailija kirjoitti:
En deittaile. Tutustun kaveri- tai harrastuspiireissä johonkin mukavan oloiseen mieheen, pyrin juttusille muutaman kerran, kyselen ehkä tutuilta, millainen henkilö on ja jos vaikuttaa kiiinnostavalta, pyydän teelle ja katotaan sit, jos siitä ajan saatossa seuraa parisuhteellista menoa. Olen huomannut, että jaksan ihan hyvin tällaista kaveripohjaista kevyttä ja tunnustelevaa tapailua, mutta tavoitteellinen deittailu on liian ahdistavaa.
Tavoitteellinen deittailu on perseestä :D
En deittaile. En jaksa. Muutaman kerran olen ollut treffeillä, mutta se tenttaaminen ja tutustuminen on tylsää hommaa.
Minulla on vakiopano. Se on ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En deittaile. Ei miehillä kuitenkaan ole kärsivällisyytä tutustua rauhassa, kun seksiä pitää saada heti.
Tinder-ajassa on oltava nopea. Joku toinen harrastaa seksin naisesi kanssa, jos et osaa tehdä juuri oikeita asioita juuri oikeaan aikaan.
En ymmärtänyt, kun en pelaa sitä ja olen siis nainen, enkä tarvitse naista.
Sittenhän kaikki on tolla saralla enemmän kuin okei.
N32, ikisinkku