Eikö lapsilla ole enää isovanhemåia turvana kun pohditaan miten 7 v pärjää lomalla yksin?
Eikö teillä isovanhemmat osallistu/osallistuneet?
Kommentit (242)
No mä tein niinkuin poliitikot on moneen kertaan sanoneet, muuttakaa työn perässä.
Mä muutin, vanhemmat on 500km päässä ja toiset 300km päässä.
Tekee mitä vaan, niin aina menee väärin.
Vierailija kirjoitti:
Itse taktikoin tämän siten että ekan lapsen ollessa 7v, syntyi toinen.
Jäin siinä kohtaa sopivasti kotiin.
Nuoremman osalta ongelmaa ei edes tullut kun on nykyään etätyö mutta jollei olisi niin vanhempi toki olisi voinut katsoa pienen perään (pakkotilanteessa!). Koska toki ei voi vanhemman lapsen kontollekaan lapsen vahtimista laittaa.
Ennen vaan oli erilaista kun nykyään. Suuremmat perheet ja suvut jotka asuikin samassa tilassa. Siinä sit oli niitä vahtijoita aina. Tai lapsenlikat erikseen.
Mulla oli suunnilleen sama juttu eli olin hoitovapaalla, kun esikoisella oli ekan luokan jälkeinen kesäloma. Ja kun sitten nuoremmalla aikanaan oli ensimmäinen kesälomansa koulusta, esikoisen kanssa pärjäsivät mun työpäiväni aikana ihan hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Jäin miettimään, miksi koulun kesälomien ylitys on nykyään vaikeampaa kuin vaikka 1980-2000 -luvuilla. Taustalla on perustavaa laatua oleva elämäntavan muutos. Ensinnäkään teini-ikäiset sukulaistytöt eivät ole enää pikkupalkalla tulossa parin viikon lapsenvahdeiksi toiselta paikkakunnalta. Teinit eivät tarvitse rahaa, eivätkä halua olla sukulaisperheen nurkissa kahta viikkoa. Toiseksi alakouluikäisiä pitää nykyään "hoitaa". Aiemmin ei hoidettu. Katsottiin, etteivät putoa mistään niskoilleen, sytytä taloa tai huku. Pelattiin uunoa ja luettiin akuja. Rajuimmat olivat vesisotaa. Ruutuajasta ei tapeltu. Sukulaistyttö lämmitti itselleen ja lapsille mikrossa lihapiirakoita ja nakkeja ja teki kannuun mehukattia. Elämäntapa oli riisuttu ja selkeä ja sitä ei voi mitenkään enää palauttaa.
Minä olin 2000-luvun alussa yksin kotona ekaluokalta lähtien, kun vanhemmat olivat töissä, eikä minulle siitä jäänyt traumoja. Myös kavereilla oli sama tilanne. Puhelimella pystyi soittamaan vanhemmille, jos olisi tullut hätä. Kieltämättä mulle oli yllätys, ettei tämä ole nykyään enää ok, kun sain omat lapset muutama vuosi sitten.
Vierailija kirjoitti:
No mä tein niinkuin poliitikot on moneen kertaan sanoneet, muuttakaa työn perässä.
Mä muutin, vanhemmat on 500km päässä ja toiset 300km päässä.
Tekee mitä vaan, niin aina menee väärin.
No eihän tuo estä isovanhempia auttamasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mä tein niinkuin poliitikot on moneen kertaan sanoneet, muuttakaa työn perässä.
Mä muutin, vanhemmat on 500km päässä ja toiset 300km päässä.
Tekee mitä vaan, niin aina menee väärin.
No eihän tuo estä isovanhempia auttamasta.
Kyllä tuo aika suuri este on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mä tein niinkuin poliitikot on moneen kertaan sanoneet, muuttakaa työn perässä.
Mä muutin, vanhemmat on 500km päässä ja toiset 300km päässä.
Tekee mitä vaan, niin aina menee väärin.
No eihän tuo estä isovanhempia auttamasta.
Miten isovanhempi voi auttaa 500 km päästä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäin miettimään, miksi koulun kesälomien ylitys on nykyään vaikeampaa kuin vaikka 1980-2000 -luvuilla. Taustalla on perustavaa laatua oleva elämäntavan muutos. Ensinnäkään teini-ikäiset sukulaistytöt eivät ole enää pikkupalkalla tulossa parin viikon lapsenvahdeiksi toiselta paikkakunnalta. Teinit eivät tarvitse rahaa, eivätkä halua olla sukulaisperheen nurkissa kahta viikkoa. Toiseksi alakouluikäisiä pitää nykyään "hoitaa". Aiemmin ei hoidettu. Katsottiin, etteivät putoa mistään niskoilleen, sytytä taloa tai huku. Pelattiin uunoa ja luettiin akuja. Rajuimmat olivat vesisotaa. Ruutuajasta ei tapeltu. Sukulaistyttö lämmitti itselleen ja lapsille mikrossa lihapiirakoita ja nakkeja ja teki kannuun mehukattia. Elämäntapa oli riisuttu ja selkeä ja sitä ei voi mitenkään enää palauttaa.
Minä olin 2000-luvun alussa yksin kotona ekaluokalta lä
Mää olin tietty kans yksin kotona. Eka kesäduuni oli tikkaripalkalla kun vahdin 3 vuotta nuorempaa veljeäni. Äiti antoi joka aamu kirjan ja tikkarin kun pikkuveli vielä nukkui. Jee! Miten ihmeessä nää nykyajan pennut ei pärjää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäin miettimään, miksi koulun kesälomien ylitys on nykyään vaikeampaa kuin vaikka 1980-2000 -luvuilla. Taustalla on perustavaa laatua oleva elämäntavan muutos. Ensinnäkään teini-ikäiset sukulaistytöt eivät ole enää pikkupalkalla tulossa parin viikon lapsenvahdeiksi toiselta paikkakunnalta. Teinit eivät tarvitse rahaa, eivätkä halua olla sukulaisperheen nurkissa kahta viikkoa. Toiseksi alakouluikäisiä pitää nykyään "hoitaa". Aiemmin ei hoidettu. Katsottiin, etteivät putoa mistään niskoilleen, sytytä taloa tai huku. Pelattiin uunoa ja luettiin akuja. Rajuimmat olivat vesisotaa. Ruutuajasta ei tapeltu. Sukulaistyttö lämmitti itselleen ja lapsille mikrossa lihapiirakoita ja nakkeja ja teki kannuun mehukattia. Elämäntapa oli riisuttu ja selkeä ja sitä ei voi mitenkään enää palauttaa.
Minä
Eikö vanhemmat tajunneet viedä päivähoitoikäistä päiväkotiin?
En minä ainakaan muista, että kenelläkään olisi ollut sukulaistyttöä lastenvahtina 80-luvulla. Ei yhdelläkään kaverilla. Mistä näitä juttuja oikein keksitään?
Siis kyllähän 7-vuotiaat pärjäävät, mutta onhan se ymmärrettävää että onhan kesä pitkä aika jos joutuu olemaan päivät yksin. Riippuu ihan tilanteesta ja kavereista saako seuraa. Näin mututuntumalta heitän, että nykyään lapsille pyritään järjestämään toimintaa kesälomille enemmän, eli jos kaikki kaverit ovat fudisleirillä ja lapsi ei, niin ei välttämättä saa seuraa päivisin. Lapsilla niin kuin aikuisillakin on erilaiset tarpeet, osa viihtyy yksin paremmin kuin muut. Monilla on myös mökkejä joihin voi mennä ja kaupungissa voi olla aika hiljaista heinäkuussa.
Osa 7-vuotiaista laittaa itsensä nukkumaan jos vanhemmalla on iltavuoro. Nykyään vaan huolehditaan lapsista hiukan enemmän ja vastimustaso sen suhteen on korkeammalla kuin silloin 80-luvulla..
Isovanhemmat ovat töissä tai asuvat kaukana?
Itse jäin eläkkeelle kun lastenlapset olivat 5-8v mutta asun osan vuodesta ulkomailla. Silloin kun olen kotona hoidan kyllä tarvittaessa. Isoisä töissä joten ei voi hoitaa
Vierailija kirjoitti:
Minä olin lapsi 1970-luvulla. Yksin vedettiin lomat kun vanhemmat oli töissä. Ei puhettakaan että kukaan olisi tullut vahtimaan. Nykyajan rääpäleet ahdistuu kun joutuvat tunnin olemaan ilman palvelusväkeä.
Kasarilla ja ysärillä lapset laitettiin leireille. Eikö enää ollenkaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäin miettimään, miksi koulun kesälomien ylitys on nykyään vaikeampaa kuin vaikka 1980-2000 -luvuilla. Taustalla on perustavaa laatua oleva elämäntavan muutos. Ensinnäkään teini-ikäiset sukulaistytöt eivät ole enää pikkupalkalla tulossa parin viikon lapsenvahdeiksi toiselta paikkakunnalta. Teinit eivät tarvitse rahaa, eivätkä halua olla sukulaisperheen nurkissa kahta viikkoa. Toiseksi alakouluikäisiä pitää nykyään "hoitaa". Aiemmin ei hoidettu. Katsottiin, etteivät putoa mistään niskoilleen, sytytä taloa tai huku. Pelattiin uunoa ja luettiin akuja. Rajuimmat olivat vesisotaa. Ruutuajasta ei tapeltu. Sukulaistyttö lämmitti itselleen ja lapsille mikrossa lihapiirakoita ja nakkeja ja teki kannuun mehukattia. Elämäntapa oli riisuttu ja selkeä ja sitä ei voi mitenkään enää palauttaa.
Minä
Minkä ikäisenä? On vähän eri asia vahtia kouluikäistä sisarusta kuin pienempää. Sitä varten on päivähoito.
Vierailija kirjoitti:
Siis kyllähän 7-vuotiaat pärjäävät, mutta onhan se ymmärrettävää että onhan kesä pitkä aika jos joutuu olemaan päivät yksin. Riippuu ihan tilanteesta ja kavereista saako seuraa. Näin mututuntumalta heitän, että nykyään lapsille pyritään järjestämään toimintaa kesälomille enemmän, eli jos kaikki kaverit ovat fudisleirillä ja lapsi ei, niin ei välttämättä saa seuraa päivisin. Lapsilla niin kuin aikuisillakin on erilaiset tarpeet, osa viihtyy yksin paremmin kuin muut. Monilla on myös mökkejä joihin voi mennä ja kaupungissa voi olla aika hiljaista heinäkuussa.
Osa 7-vuotiaista laittaa itsensä nukkumaan jos vanhemmalla on iltavuoro. Nykyään vaan huolehditaan lapsista hiukan enemmän ja vastimustaso sen suhteen on korkeammalla kuin silloin 80-luvulla..
Esim Englannissa on heitteillejättö jos alle 12v joutuu olemaan yksin jopa koulupäivän jälkeen pari tuntia.
Ei nyt 7v voi olla päiväkausia yksin!!??
Vierailija kirjoitti:
Siis kyllähän 7-vuotiaat pärjäävät, mutta onhan se ymmärrettävää että onhan kesä pitkä aika jos joutuu olemaan päivät yksin. Riippuu ihan tilanteesta ja kavereista saako seuraa. Näin mututuntumalta heitän, että nykyään lapsille pyritään järjestämään toimintaa kesälomille enemmän, eli jos kaikki kaverit ovat fudisleirillä ja lapsi ei, niin ei välttämättä saa seuraa päivisin. Lapsilla niin kuin aikuisillakin on erilaiset tarpeet, osa viihtyy yksin paremmin kuin muut. Monilla on myös mökkejä joihin voi mennä ja kaupungissa voi olla aika hiljaista heinäkuussa.
Osa 7-vuotiaista laittaa itsensä nukkumaan jos vanhemmalla on iltavuoro. Nykyään vaan huolehditaan lapsista hiukan enemmän ja vastimustaso sen suhteen on korkeammalla kuin silloin 80-luvulla..
Ei, 7-vuotiaat ei laita itseään nukkumaan ellei ole jotan täysin pihalla olevia vanhempia. Mistä sellaista keksit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis kyllähän 7-vuotiaat pärjäävät, mutta onhan se ymmärrettävää että onhan kesä pitkä aika jos joutuu olemaan päivät yksin. Riippuu ihan tilanteesta ja kavereista saako seuraa. Näin mututuntumalta heitän, että nykyään lapsille pyritään järjestämään toimintaa kesälomille enemmän, eli jos kaikki kaverit ovat fudisleirillä ja lapsi ei, niin ei välttämättä saa seuraa päivisin. Lapsilla niin kuin aikuisillakin on erilaiset tarpeet, osa viihtyy yksin paremmin kuin muut. Monilla on myös mökkejä joihin voi mennä ja kaupungissa voi olla aika hiljaista heinäkuussa.
Osa 7-vuotiaista laittaa itsensä nukkumaan jos vanhemmalla on iltavuoro. Nykyään vaan huolehditaan lapsista hiukan enemmän ja vastimustaso sen suhteen on korkeammalla kuin silloin 80-luvulla..
Esim Englannissa on heitteillejättö jos alle 12v joutuu olemaan yksin jopa koulupäivän jälkeen
Höpö, höpö. Muutama tunti korkeintaan. Eivät ne vanhemmat nyt mihinkään ulkomaille lähde. Monella koululaisella on sitä paitsi puhelin, jolla vanhemman saa tarvittaessa kiinni. Ja monissa perheissä vanhemmat pystyvät sopimaan lomiaan ja työvuorojaan niin, ettei lapsen tarvitse olla pitkään yksin. 7- v pärjää ihan hyvin muutaman tunnin itsekseen. Onhan hänen pärjättävä koulupäivien jälkeenkin.
Jos on yksinhuoltaja ja työskentelee vaikka iltavuorossa. Elämästä esimerkki, ei ole tutkimistietoa kuinka yleistä ja tutkitaanko tätä muutenkaan.
"Esim Englannissa on heitteillejättö jos alle 12v joutuu olemaan yksin jopa koulupäivän jälkeen pari tuntia.
Ei nyt 7v voi olla päiväkausia yksin!!??"
Britanniassa ei ole tälläistä ikään perustuvaa lainsäädöntöä, eikä aiemmassa kommentissa viitattu mitenkään että lapsi olisi useamman päivän yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olin lapsi 1970-luvulla. Yksin vedettiin lomat kun vanhemmat oli töissä. Ei puhettakaan että kukaan olisi tullut vahtimaan. Nykyajan rääpäleet ahdistuu kun joutuvat tunnin olemaan ilman palvelusväkeä.
Kasarilla ja ysärillä lapset laitettiin leireille. Eikö enää ollenkaan?
Tyypillisesti niitä on vain kesäkuussa ennen juhannusta.
Jäin miettimään, miksi koulun kesälomien ylitys on nykyään vaikeampaa kuin vaikka 1980-2000 -luvuilla. Taustalla on perustavaa laatua oleva elämäntavan muutos. Ensinnäkään teini-ikäiset sukulaistytöt eivät ole enää pikkupalkalla tulossa parin viikon lapsenvahdeiksi toiselta paikkakunnalta. Teinit eivät tarvitse rahaa, eivätkä halua olla sukulaisperheen nurkissa kahta viikkoa. Toiseksi alakouluikäisiä pitää nykyään "hoitaa". Aiemmin ei hoidettu. Katsottiin, etteivät putoa mistään niskoilleen, sytytä taloa tai huku. Pelattiin uunoa ja luettiin akuja. Rajuimmat olivat vesisotaa. Ruutuajasta ei tapeltu. Sukulaistyttö lämmitti itselleen ja lapsille mikrossa lihapiirakoita ja nakkeja ja teki kannuun mehukattia. Elämäntapa oli riisuttu ja selkeä ja sitä ei voi mitenkään enää palauttaa.