Lähes nelikymppiset miehet haluavat lapsia "ehkä joskus"
Tinderissä tulee vastaan melkein nelikymppisiä miehiä jotka "miettii vielä" lasten hankintaa, tuttavapiirissä joitain +35v miehiä jotka "ehkä joskus tulevaisuudessa" voisivat miettiä perheen perustamista ja treffeillä on tullut vastaan neljääkymppiä hipovia miehiä joille on muutenkin kaikki elämän suunnitelmat joskus jopa asuinmaata myöten ihan auki.
Tässä lienee yksi syistä sille miksi lapsia ei synny, miesten ikinuoruusharha.
Kommentit (1397)
Vierailija kirjoitti:
"Sait vaimoltasi yllätyslapsen ja taudin? O-ou."
Ihan vilpitön pyyntö sinulle. Älä peilaa perheesi ja sukusi tapoja jatkuvasti palstalle.
-eri
Peilaa? Itsehän tuo toinen omiaan jatkuvasti muille tyrkyttää.
-eri eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet laittavat vain se houkutellakseen niitä nuorempia naisia, ei muun takia. Miehethän haluavat naisia jopa alkaen 18- vuotiaasta. Ja nuoret naiset haluavat niitä lapsia.
Nuoret naiset ei halua lapsia, eikä varsinkaan vanhaa miestä vaivaksi.
Kannattaisi haluta jos meinaa saada niitä lapsia. Ette ole hedelmällisiä ikuisesti.
Kolmekymppisenä ehtii ihan hyvin. Moni haluaa ensin vakiintuneen elämän ennen lapsia ja se on vain järkevää. Puoliso on siinä löydetty jo opiskeluvuosina.
Vierailija kirjoitti:
Ai niin, diilimiehelle unohtui sanoa, että ketjussahan juuri on hyvin aktiivinen mies tai useita, jotka sanovat viivyttäneensä lasten tekoa nelikymppiseksi. Joten emme me naiset sitä tyhjästä keskusteluun temmanneet. Tosin taitaa olla trolli vain hän.
Aloittaja, nainen, tuntuu olevan samassa tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan pointti ei tainnut olla 4-kymppiset miehet jotka HALUAVAT lapsia, vaan 4-kymppiset jotka eivät vieläkään tiedä HALUAVATKO lapsia vai ei! Tuo on asia mikä pitäisi päättää ja tietää ihan viimeistään 35v tienoilla, molempien sukupuolten. Ja sitten tehdä sen asian eteen töitä, oli kyseessä sitten ehkäisy jos lapsia ei halua (mielellään vasektomia), tai aktiivinen lisääntymiskumppanin hakeminen.
Jos keski-ikäinen ihminen ei vielä tiedä edes mielipidettään yhteen elämän suurimmista päätöksistä, niin en voi tuollaista ihmistä kovin kypsänä aikuisena pitää muutenkaan. Ja näitä näkee vielä 45+ ikäisissäkin...
Kyllähän nainenkin voi steriloida itsensä niin miksi miehen pitäisi tehdä se?
No olisko vaikka siksi, että se operaatio on miehelle helpompi ja riskittömämpi. Mutta yhyyy yhyy, eihän nyt MIES saa kärsiä mistään ehkäisystä!
Kommenttisi kuulostaa oudolta. Mihin katosi naisen voimakas tahto määrätä, haluaako tulla raskaaksi vai ei?
"Moni haluaa ensin vakiintuneen elämän ennen lapsia ja se on vain järkevää."
Juuri samasta syystä moni mies haluaa ryhtyä hankkimaan lapsia vasta nelikymppisenä ja se on vain järkevää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"SUOMESSA asiaa arvioitiin uutta isyyslakia valmisteltaessa vuonna 2014. Hallituksen lakiesityksen mukaan tuomioistuimet olivat kumonneet isyyden kymmenen edeltävän vuoden aikana 44-73 tapauksessa vuosittain.
Näiden tuomioistuinten päätösten perusteella virheellisesti todettujen isyyksien yleisyys on vain 0,1-0,2 prosenttia."
Joku hyvällä matikkapäällä varustettuhan voisi nyt tuosta laskea mikä kokonaismäärä olisi, kun otetaan kaikki syntyneet lapset huomioon. Huomautan, että tuo 44-73 tapausta vuosittan on vain niitä, joissa on ollut epäilys biologisesta isyydestä. Suurin osa miehistä eivät osaa epäillä mitään. Valitettavasti.
Oletan, että voisi olla siinä yhden ja kahden prosentin välillä, kuten Ruotsissakin. Siinä mukana toki adoptiolapset sekä tilanteet, joissa mies tietoisesti o
Kun minä törmäsin joskus kauan sitten tutkimukseen, niin epäillyistä tapauksista 8% osottautui sellaisiksi, että epäileväinen mies ei ollut lapsen biologinen isä. Siinä mainittiin myös arvio määrästä, jos jokaisen lapsen kohdalla tehtäisi isyystesti ja se oli yli 30%.
Tuota virheellistä tulkintaa on tosiaan levitetty netissä paljon. Kyseessä olivat tapaukset, joissa mies syystä tai toisesta epäili isyyttään niin vahvasti, että halusi sen testauttaa. Näissäkin tapauksissa yli 90 prosentissa epäilys oli täysin aiheeton (eli vain tuo 8 % oli aiheellisia epäilyjä). Jos mitään syytä epäilyihin ei ole miehenkään mielestä, ei ole oikein loogista olettaa että niitä vääriä isyyksiä paljastuisi esittämäsi määriä. Semminkin, kun mikään muukaan data ei moisia arvioita tue millään lailla.
Vierailija kirjoitti:
"Moni haluaa ensin vakiintuneen elämän ennen lapsia ja se on vain järkevää."
Juuri samasta syystä moni mies haluaa ryhtyä hankkimaan lapsia vasta nelikymppisenä ja se on vain järkevää.
Vakiintunut elämä voi olla jo kolmekymppisenä. Se opiskeluvuosina löytynyt vaimo on myös nelikymppinen kuten miehensäkin, joten sinne asti ei kannata odotella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan pointti ei tainnut olla 4-kymppiset miehet jotka HALUAVAT lapsia, vaan 4-kymppiset jotka eivät vieläkään tiedä HALUAVATKO lapsia vai ei! Tuo on asia mikä pitäisi päättää ja tietää ihan viimeistään 35v tienoilla, molempien sukupuolten. Ja sitten tehdä sen asian eteen töitä, oli kyseessä sitten ehkäisy jos lapsia ei halua (mielellään vasektomia), tai aktiivinen lisääntymiskumppanin hakeminen.
Jos keski-ikäinen ihminen ei vielä tiedä edes mielipidettään yhteen elämän suurimmista päätöksistä, niin en voi tuollaista ihmistä kovin kypsänä aikuisena pitää muutenkaan. Ja näitä näkee vielä 45+ ikäisissäkin...
Kyllähän nainenkin voi steriloida itsensä niin miksi miehen pitäisi tehdä se?
No olisko vaikka
Kommenttisi kuulostaa oudolta. Mihin katosi naisen voimakas tahto määrätä, haluaako tulla raskaaksi vai ei?
Ei kai se mihinkään ole kadonnut? Mutta jos miehelle lapset ovat nou-nou, eikö hänenkin kannattaisi ottaa vastuu lisääntymisestään ihan omiin käsiinsä sen sijaa, että ihmettelee sitten vauvan ja isyystestin kanssa, kun ei se nainen ehkäissytkään vaikka mies niin uskoi ja luuli.
"Jos mitään syytä epäilyihin ei ole miehenkään mielestä, ei ole oikein loogista olettaa että niitä vääriä isyyksiä paljastuisi esittämäsi määriä. Semminkin, kun mikään muukaan data ei moisia arvioita tue millään lailla."
Eihän dataa voi ollakaan, koska kaikkille ei tehdä isyystestejä. Minua on aina oudoksutanut se, että naiset suhtautuvat isyystestiin niin vastahakoisesti. Kysyin ennen omien lastemme syntymää vaimolta, että mitä hän ajattelisi, jos haluaisin teettää isyystestit. Hän sanoi, että silloinhan voisin ola varma, että lapset ovat minun. Eli täysin rehelliselle ja uskolliselle naiselle testi ei olisi ongelma.
Todellinen määrä vääristä isyyksistä selviäisi siis vain testaamalla kaikki ja se olisi lapselle ja isälle reilua.
Täällä lähes kaikki naiset ovat sanoneet, että puoliso saa teettää isyystestit halutessaan. Niitä ei siis ole vastustettu raivoisasti kuten väitätte.
"Ei kai se mihinkään ole kadonnut? Mutta jos miehelle lapset ovat nou-nou, eikö hänenkin kannattaisi ottaa vastuu lisääntymisestään ihan omiin käsiinsä sen sijaa, että ihmettelee sitten vauvan ja isyystestin kanssa, kun ei se nainen ehkäissytkään vaikka mies niin uskoi ja luuli."
Tuo on tosiaan suuri ongelma, ettei naisen sanaan kovin usein voi luottaa. Kaverille on tehty vasektomia, mutta ei koskaan kerro siitä naisille etukäteen. Ollaan naurettu monet kerrat, miten naiset ovat valehdelleet ehkäisystään ja halunneet tulla hänelle raskaaksi. Kaveri on aika hyvissä masseissa, eikä niin pahan näköinenkään, joten ihmekös tuo.
Muutama olikin sitten ilmoittanut olevansa raskaana kaverille, mutta olivat kadonneet vähin äänin, kun kaveri kertoi, ettei voi koskaan saada lapsia.
Vierailija kirjoitti:
"Jos mitään syytä epäilyihin ei ole miehenkään mielestä, ei ole oikein loogista olettaa että niitä vääriä isyyksiä paljastuisi esittämäsi määriä. Semminkin, kun mikään muukaan data ei moisia arvioita tue millään lailla."
Eihän dataa voi ollakaan, koska kaikkille ei tehdä isyystestejä. Minua on aina oudoksutanut se, että naiset suhtautuvat isyystestiin niin vastahakoisesti. Kysyin ennen omien lastemme syntymää vaimolta, että mitä hän ajattelisi, jos haluaisin teettää isyystestit. Hän sanoi, että silloinhan voisin ola varma, että lapset ovat minun. Eli täysin rehelliselle ja uskolliselle naiselle testi ei olisi ongelma.
Todellinen määrä vääristä isyyksistä selviäisi siis vain testaamalla kaikki ja se olisi lapselle ja isälle reilua.
En mitenkään jaksa uskoa, että tilanne meillä olisi olennaisesti erilainen kuin Ruotsissa, jossa tuo asia todettiin lähes kahden miljoonan perheyksikön kokoisesta datasta, ml. adoptiot ja muut tiedetyt ja sovitut järjestelyt.
Ymmärrän isyystestin tapauksissa, joissa suhde on tuore tai raskaus alkaa yllättäen juuri kun parin välit ovat olleet poikki tai kireät. Mutta jos mies alkaa vaatia isyystestiä tilanteessa, jossa yhteisestä sopimuksesta lasta yhdessä tekemällä tehdään, en kyllä ainakaan itse tiedä, pystyisinkö enää suhtautumaan mieheen ja parisuhteeseen kovinkaan luottavaisesti.
Vaimosi asenne siis ihmetyttää minua - eikö häntä ollenkaan loukannut se, että epäilit hänen käyneen vieraissa ja harrastaneen suojaamatonta seksiä jonkun muun kanssa juuri silloin, kun teillä oli lapsenhankintaprojekti menossa? Minä en moisesta epäluottamuksen ja arvostuksen puutteen osoituksesta varmaankaan toipuisi. Mutta me ihmisethän olemme erilaisia, kaikille ei ilmeisesti luottamus ole yhtä tärkeää kuin esim. minulle.
Ei me haluta lapsia teidän kanssa. Te ootte narsisteja kaikki.
"Tuota virheellistä tulkintaa on tosiaan levitetty netissä paljon. Kyseessä olivat tapaukset, joissa mies syystä tai toisesta epäili isyyttään niin vahvasti, että halusi sen testauttaa. Näissäkin tapauksissa yli 90 prosentissa epäilys oli täysin aiheeton (eli vain tuo 8 % oli aiheellisia epäilyjä). Jos mitään syytä epäilyihin ei ole miehenkään mielestä, ei ole oikein loogista olettaa että niitä vääriä isyyksiä paljastuisi esittämäsi määriä. Semminkin, kun mikään muukaan data ei moisia arvioita tue millään lailla."
Tuota, mistä sinä tiedät mikä tieto on virheellistä ja mikä ei? Haiskahtaa vahvasti siltä, etät revit nyt ihan omasta päästä koko stoorin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Moni haluaa ensin vakiintuneen elämän ennen lapsia ja se on vain järkevää."
Juuri samasta syystä moni mies haluaa ryhtyä hankkimaan lapsia vasta nelikymppisenä ja se on vain järkevää.
Vakiintunut elämä voi olla jo kolmekymppisenä. Se opiskeluvuosina löytynyt vaimo on myös nelikymppinen kuten miehensäkin, joten sinne asti ei kannata odotella.
Voi olla, mutta todennäköisempää vakiintunut elämä on nelikymppisellä miehellä. Ja tuo on niin totta, ettei nelikymppisen naisen kanssa kannata haaveillakaan lapsista. Ei sen ikäinen nainen jaksa yöheräämisiä, eikä vaipparallia. Lapsetkin häpeävät silmät päästään, kun äiti on joka asiasta känisevä vanha muori lasten ollessa parikymppisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jos mitään syytä epäilyihin ei ole miehenkään mielestä, ei ole oikein loogista olettaa että niitä vääriä isyyksiä paljastuisi esittämäsi määriä. Semminkin, kun mikään muukaan data ei moisia arvioita tue millään lailla."
Eihän dataa voi ollakaan, koska kaikkille ei tehdä isyystestejä. Minua on aina oudoksutanut se, että naiset suhtautuvat isyystestiin niin vastahakoisesti. Kysyin ennen omien lastemme syntymää vaimolta, että mitä hän ajattelisi, jos haluaisin teettää isyystestit. Hän sanoi, että silloinhan voisin ola varma, että lapset ovat minun. Eli täysin rehelliselle ja uskolliselle naiselle testi ei olisi ongelma.
Todellinen määrä vääristä isyyksistä selviäisi siis vain testaamalla kaikki ja se olisi lapselle ja isälle reilua.
En mitenkään jaksa uskoa, että tilanne meillä olisi olennaisesti erilainen kuin Ruotsissa,
jossa tuo asia todettiin lähes kahden miljoonan perheyksikön kokoisesta datasta, ml. adoptiot ja muut tiedetyt ja sovitut järjestelyt.
Ymmärrän isyystestin tapauksissa, joissa suhde on tuore tai raskaus alkaa yllättäen juuri kun parin välit ovat olleet poikki tai kireät. Mutta jos mies alkaa vaatia isyystestiä tilanteessa, jossa yhteisestä sopimuksesta lasta yhdessä tekemällä tehdään, en kyllä ainakaan itse tiedä, pystyisinkö enää suhtautumaan mieheen ja parisuhteeseen kovinkaan luottavaisesti.
Vaimosi asenne siis ihmetyttää minua - eikö häntä ollenkaan loukannut se, että epäilit hänen käyneen vieraissa ja harrastaneen suojaamatonta seksiä jonkun muun kanssa juuri silloin, kun teillä oli lapsenhankintaprojekti menossa? Minä en moisesta epäluottamuksen ja arvostuksen puutteen osoituksesta varmaankaan toipuisi. Mutta me ihmisethän olemme erilaisia, kaikille ei ilmeisesti luottamus ole yhtä tärkeää kuin esim. minulle.
Noiden palstamiesten vaimot taitavat olla aika meneväistä sorttia, niin ehkä ihan aiheesta testauttavat lapsensa. Eiköhän mies vaimoaan sen verran tiedä ja tunne että osaa toimi asian suhteen tarpeellisella tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Moni haluaa ensin vakiintuneen elämän ennen lapsia ja se on vain järkevää."
Juuri samasta syystä moni mies haluaa ryhtyä hankkimaan lapsia vasta nelikymppisenä ja se on vain järkevää.
Vakiintunut elämä voi olla jo kolmekymppisenä. Se opiskeluvuosina löytynyt vaimo on myös nelikymppinen kuten miehensäkin, joten sinne asti ei kannata odotella.
Voi olla, mutta todennäköisempää vakiintunut elämä on nelikymppisellä miehellä. Ja tuo on niin totta, ettei nelikymppisen naisen kanssa kannata haaveillakaan lapsista. Ei sen ikäinen nainen jaksa yöheräämisiä, eikä vaipparallia. Lapsetkin häpeävät silmät päästään, kun äiti on joka asiasta känisevä vanha muori lasten ollessa parikymppisiä.
Onneksi on teitä nelikymppisiä ja vanhempia miehiä, jotka jaksavat heräillä öisin vauvan kanssa ja hoitaa vaipparallin. Ettehän te tarvitse enää untakaan ja sopivasti jätätte lapsille perinnön, kun nämä ovat parikymppisiä.
Vierailija kirjoitti:
Täällä lähes kaikki naiset ovat sanoneet, että puoliso saa teettää isyystestit halutessaan. Niitä ei siis ole vastustettu raivoisasti kuten väitätte.
Mahdatkohan nyt muistaa ihan oikein? Minulle on jäänyt muistikuva, että hyvin moni, ellei lähes kaikki naiset asiaa kysyttäessä ovat vastanneet tyyllin, että tuollainenhan olisi suora syytös ja epäilys pettämisestä ja nainen ottaisi eron siitäkin huolimatta, että mies olisi lapsen biologinen isä.
Vierailija kirjoitti:
"Tuota virheellistä tulkintaa on tosiaan levitetty netissä paljon. Kyseessä olivat tapaukset, joissa mies syystä tai toisesta epäili isyyttään niin vahvasti, että halusi sen testauttaa. Näissäkin tapauksissa yli 90 prosentissa epäilys oli täysin aiheeton (eli vain tuo 8 % oli aiheellisia epäilyjä). Jos mitään syytä epäilyihin ei ole miehenkään mielestä, ei ole oikein loogista olettaa että niitä vääriä isyyksiä paljastuisi esittämäsi määriä. Semminkin, kun mikään muukaan data ei moisia arvioita tue millään lailla."
Tuota, mistä sinä tiedät mikä tieto on virheellistä ja mikä ei? Haiskahtaa vahvasti siltä, etät revit nyt ihan omasta päästä koko stoorin.
Siitä tiedän, että sitä oikeaakin tietoa on olemassa ja esitetty tässäkin ketjussa ihan tuossa parilla viimeisimmällä sivulla. Sinäkin löydät faktat, jos yhtään hallitset lähdekritiikkiä etkä usko kaikkea mitä joku on joskus jossain nettiin kirjoittanut. Eli nyt siis suhtaudut tähänkin viestiin terveen kriittisesti ja etsiydyt oikean tiedon äärelle, eikö niin? Muista, että lähteen luotettavuuden tarkistus on se, mistä lähdetään liikkeelle.
Nyt lähden koiran kanssa ulos, joten koeta pärjäillä omillasi. Tsemppiä!
Tekstistänne saa toisen kuvan, sen verran hapokasta miesvihaa.