Huippuälykkäät yksilöt yhteiskunnassa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa siltä, että kirjailija keksii juttunsa lennosta.

Emeritusprofessori joka on palkittu. Epäilen.

Minkä alan emeritusprofessori?

Olisi kiva tietää, että millä hän perustelee väitettä.

Kari Uusikylä, Lahjakkuus. (kasvatustieteen emeritusprofessori)

Hän on nimenomaan luovuuden ja lahjakkuuden tutkija, ja ollut esillä aiheesta. Muistelen, että Helsingin yliopistolta.

Näin maallikon lukemana ihan mielenkiintoisia juttuja häneltä:

https://yle.fi/t/18-169565/fi

Ainoa tuntemani huippyälykäs oli yliopistossa professorina. Olisi kyllä pystynyt muuhunkin ja ihan mihin tahansa, mutta sitä hän ilmeisesti halusi tehdä. Tykkäsi opettamisesta.

Vierailija kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa. Huippuälykäs on erinomainen toedonkäsittelijä. Lusäksi äly ja koulumenestys korrelloivat vahvasti tutkimusten  mukaan.

Ne korreloivat vain tiettyyn pisteeseen saakka. Kun älyä on liikaa, opettajat eivät ymmärrä. Huippuälykkään puhuessa vielä keskimääräistä älykkäämmällekin ihmisille eroa on suurin piirtein saman verran kuin normi-ihmisen puhuessa idiootille (välissä on vielä debiili ja imbesillikin). Ei idiootti ymmärrä.

Luulen, että ontologiset kysymykset ovat helppoja superfiksuille ihmisillä, mutteivat avaudu normi-ihmiselle sitten millään. Esimerkkinä ajan olemassaoloon liittyvät kysymykset. Luulen, että suurin osa huippuälykkäista koukuttuu matematiikan ja soveltavan matematiikan asioista. Matematiikka on mielestäni ainoa kieli, joka on kognitiivisesti riittävän haastava kokonaisuus, ja superfiksuillekin se tuottaa riittävästi vaikeuksia ymmärtää, mistä oikein on kysymys. Esimerkiksi, Albert Einsteinille tuotti suuria vaikeuksia omaksua tensorilaskenta, jota tarvittiin yleisessä suhteellisuusteoriassa.

Mitä yllättävää tässä on. Huippuälykäs ymmärtää, ettei raha ja valta ole kaikki kaikessa tai tuo onnea kuin personallisuushäiriöistä kärsivälle!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanottiin että huippuälykkäät myös ovat usein huonoja koulussa.

Kuten esim. Einstein ja moni muu.

Einstein oli huippu koulussa. Käsitys huonosta koulumenestyksestä johtuu siitä, että Sveitsissä arvosanat annettiin asteikolla 1-6, jossa 6 oli paras, kun taas Saksassa oli käytössä sama asteikko mutta 1 oli paras.

Tutkijat voivat olla hyvinkin älykkäitä, ystäväni tutkija-tohtori ja Mensan jäsen

Valtiomiehet ja toimarit eivät edellytä yhtälailla akateemista taustaa. Niistä tiedän tapauksia jotka sosiaalisesti riman alituksia. Polkevat alaisia, työpaikkakiusaavat, rikkovat lakia ja jopa parisuhdettaan pettämällä. Näissäkin poikkeuksia jotka sosiaalisesti älykkäitä, organisointitaitoisia ja paineensietokykyisiä

Älykkyyttä monenlaista. Moni taiteilija on idearikas ja kehittämisorientoitunut. Toisaalta taiteilijoilla paljon mt-haasteita ja mitä viime aikoina uutisoitukin, moni on neurokirjolla aikuisiän diagnooseillakin

Keksijä-nimike kuvastaa kenties tässä yhteydessä suunnittelijoita ja insinöörejä esimerkiksi. Niitä tarvitaan kehittyvässä yhteiskunnassa. Tulevaisuus näyttää kuinka tekoälyä valjastetaan keksimisiin