Mitä filosofian maisteri voi tehdä työkseen?
Lapsi opiskelee siis yliopistossa kulttuurihistoriaa digitaalista kulttuuria ja jotain, en edes muista mitä. Itse olen käynyt vain ammattikoulun, enkä ymmärrä lapsen opinnoista tai mahdollisesta tulevaisuuden työllistymisestä mitään. Kertokaa jotain, tietävät.
Kommentit (72)
Informaatikko oli tittelini tieteellisessä kirjastossa, koulutuksena oman alan maisteritutkinto (se fil.maist) ja Poli informaatikkokurssi päälle.
Kulttuurihistoriaa/taidehistoriaa/kirjallisuutta opiskelleet filosofian maisterit saattavat työllistyä Akateemiseen kirjakauppaan. Sen nimihän tulee siitä että henkiläkunta on akateemisen koulutuksen saaneita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä hänellä varmaan jotain ajatuksia tulevista töistä on...
Siinäpä se onkin, kun ei ole. Hän on autismikirjolla ja nyt liikutaan alueella, josta mullakaan ei ole mitään kokemusta, eikä ymmärrystä. Hän on suvun ensimmäinen yliopisto-opiskelija.
Jos hänellä on jokin erityinen kiinnostuksen kohde, voisi keskittyä siihen ja pyytää ohjausta.
Voi ruveta vaikka tutkijaksi, arkiston hoitajaksi tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunnan elätti siitä tulee.
Yläasteiden ja lukioiden opettajat on filosofian maistereita, kyllä he minusta ihan hyödyllisiä yhteiskunnan jäseniä ovat.
He ovat opiskelleet kieliä, matikkaa tai muuta opettamaansa ainetta ja kasvatustiedettä. Ap:n lapsi opiskelee hömppäaineita.
Niin, kysymys kuului mitä filosofian maisteri voi tehdä työkseen. Siihen vastasin.
Ei vaan tuohon yhteiskunnan elätti siitä tulee -kommenttiin
Vierailija kirjoitti:
Informaatikko oli tittelini tieteellisessä kirjastossa, koulutuksena oman alan maisteritutkinto (se fil.maist) ja Poli informaatikkokurssi päälle.
Minulla on FK-tutkinnon lisäksi suoritettuna informaatiotukimuksen aineopinnot ja siten kirjastonhoitajan pätevyys. En jaksanut sitä työtä kuutta vuotta kauempaa, joten ryhdyin perhepäivähoitajaksi. Minulla on myös kasvatustieteen ja varhaiskasvatustieteen opintoja. Eli kyllä voi aika monelle alalle suuntautua, riippuu tosiaan aineyhdistelmästä.
Tosi monet valmistuu eri koulutusohjelmista filosofian maisteriksi. Mitä opinnot sisältää, se vaikuttaa, mitä töitä tekee.
Kelalle voi päästä etuuskäsittelijäksi. Siellä vaaditaan jotain korkeakoulututkintoa (yllätys!), suurin osa amk:sta, mutta kyllä humanistit varmasti otetaan mukaan. Sopii autisteille mainiosti.
Olen filosofian maisteri ja teen työkseni geologian hommia.
Teen ohjelmistojärjestelmiä ja tienaan hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunnan elätti siitä tulee.
Yläasteiden ja lukioiden opettajat on filosofian maistereita, kyllä he minusta ihan hyödyllisiä yhteiskunnan jäseniä ovat.
Opettajat ovat kuitenkin opiskelleet sitä alaa, jota opettavat. Esim. matematiikan opettajat matematiikkaa ja ruotsin opettajat ruotsia. Ei mitään höpöhöpö-aineita.
Vierailija kirjoitti:
Filosofian maisteri voi toimia nimensä mukaisesti filosofina, jos pääaineena on teoreettinen tai käytännön filosofia. Käytännön filosofia on mielenkiintoinen, koska sekin on pohjimmiltaan aika teoreettista, vaikka esim. kysymys "mikä on elämän tarkoitus?" vaikuttaakin aika arkiselta. Teoreettisessa filosofiassa voi miettiä esim. onko aikaa olemassa. Ajan luonteen ymmärtäminen on oleellinen osa filosofista viisautta, joka avaa laajemman ymmärryskyvyn monista muista asioista. Tai sitten voi miettiä, onko pimeää ainetta olemassa. Ontologiset kysymykset ovat oleellisia asioita.
Eikö filosofian maisterin alaan kuulu ihan kaikki alat yliopistossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä hänellä varmaan jotain ajatuksia tulevista töistä on...
Siinäpä se onkin, kun ei ole. Hän on autismikirjolla ja nyt liikutaan alueella, josta mullakaan ei ole mitään kokemusta, eikä ymmärrystä. Hän on suvun ensimmäinen yliopisto-opiskelija.
Oppilaitoksen sivuilla lukee yleensä, missä valmistuneet esim. voivat työskennellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Filosofian maisteri voi toimia nimensä mukaisesti filosofina, jos pääaineena on teoreettinen tai käytännön filosofia. Käytännön filosofia on mielenkiintoinen, koska sekin on pohjimmiltaan aika teoreettista, vaikka esim. kysymys "mikä on elämän tarkoitus?" vaikuttaakin aika arkiselta. Teoreettisessa filosofiassa voi miettiä esim. onko aikaa olemassa. Ajan luonteen ymmärtäminen on oleellinen osa filosofista viisautta, joka avaa laajemman ymmärryskyvyn monista muista asioista. Tai sitten voi miettiä, onko pimeää ainetta olemassa. Ontologiset kysymykset ovat oleellisia asioita.
Eikö filosofian maisterin alaan kuulu ihan kaikki alat yliopistossa.
Ei kuulu. Esim. lääkiksestä ei valmistu filosofian maistereita.
Olen filosofian maisteri ja koodaan työkseni.
Opiskelin tietojenkäsittelytiedettä.
Minulla ollut kaksikin hyvää matematiikan opettajaa jotka koulutukseltaan FM.
Olen FM ja opetan lukiossa kemiaa.
Olen opiskellut yliopistossa kemiaa, matematiikkaa ja kasvatustieteitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Filosofian maisteri voi toimia nimensä mukaisesti filosofina, jos pääaineena on teoreettinen tai käytännön filosofia. Käytännön filosofia on mielenkiintoinen, koska sekin on pohjimmiltaan aika teoreettista, vaikka esim. kysymys "mikä on elämän tarkoitus?" vaikuttaakin aika arkiselta. Teoreettisessa filosofiassa voi miettiä esim. onko aikaa olemassa. Ajan luonteen ymmärtäminen on oleellinen osa filosofista viisautta, joka avaa laajemman ymmärryskyvyn monista muista asioista. Tai sitten voi miettiä, onko pimeää ainetta olemassa. Ontologiset kysymykset ovat oleellisia asioita.
Eikö filosofian maisterin alaan kuulu ihan kaikki alat yliopistossa.
Ei kuulu. Esim. lääkiksestä ei valmistu filosofian maistereita.
Joo hyvä pointti, tuo jäi ajattelematta.
Kehittää ihan uusia filosofioita ja aatteita. Alkaa jo kyllästyttää vihreät ja feministiset aatteet.
Tuolta alalta suoraan kortistoon. Kulttuuriala ei työllistä.
Filosofian maisteri voi toimia nimensä mukaisesti filosofina, jos pääaineena on teoreettinen tai käytännön filosofia. Käytännön filosofia on mielenkiintoinen, koska sekin on pohjimmiltaan aika teoreettista, vaikka esim. kysymys "mikä on elämän tarkoitus?" vaikuttaakin aika arkiselta. Teoreettisessa filosofiassa voi miettiä esim. onko aikaa olemassa. Ajan luonteen ymmärtäminen on oleellinen osa filosofista viisautta, joka avaa laajemman ymmärryskyvyn monista muista asioista. Tai sitten voi miettiä, onko pimeää ainetta olemassa. Ontologiset kysymykset ovat oleellisia asioita.