Millenniaalit eli 1981-1996 syntyneet, millaista oli olla teini 2000-luvun alussa?
Luin että 2000-luvun alku oli vuosina 1981-1996 syntyneiden milleniaalien teiniaikaa, mutta millaista se oli olla teini tämän uuden vuosituhannen alussa?
Kommentit (126)
Olen syntynyt -85 ja asunut pienellä paikkakunnalla.
Kännykät yleistyivät pikkuhiljaa ollessani yläasteella. Kaikilla oli joku tosi matala saldoraja, joka meni hetkessä täyteen. Hälyjä soiteltiin, että joku tiesi soittaa, kun itellä oli saldorajat paukkumassa :D.
Viikonloppuisin vedettiin aivan järkyttävät kännit, kun oli saatu joku hakijaksi hakemaan siideriä/kaljaa. Oltiin ihan kamalassa kunnossa aina, mutta kavereista huolehdittiin. Kotona piti pystyä esittämään selvää eli kännäystä ei silti katsottu hyvällä.
Laihuuden ihannointi oli ihan sairasta ja "läskeille" naureskeltiin. Itse olin todella hoikka, mutta minulla oli leveä lantio ja vihasin kroppaani, kun en onnistunut näyttämään siksi ikinä mielestäni niin laihalta. Myöhemmässä elämässäni tiimalasivartalostani on ollut paljon "hyötyä", mutta siihen lantiofarkkuaikaan se oli itselleni kauhistus.
Melkein kaikki polttivat tupakkaa tai ainakin kännissä esitettiin, vaikka oikeassa elämässä ei edes polttanut.
Nykyteinit vaikuttavat mielestäni paljon älykkäämmiltä (vaikka ovatkin todella rasittavia), kuin teinit silloin :D
Vierailija kirjoitti:
Oltiin kaikki tosi laihoja. Mutta kellään ei ollut syömishäiriötä kaveripiirissä. Pyöräiltiin joka paikkaan, karkkia syötiin ehkä kerran viikossa, energiajuomia ei ollut. Sipsiä syötiin ehkä juhlissa. Mutta se hyötyliikunta oli se juttu ja normikotiruoka. Kotona käytiin kääntymässä, kavereita nähtiin aina ulkona.
Oli niitä pullukoitakin 2000-luvun alussa. Pyöreämmät lapset ja nuoret varmasti saivat kuulla pyöreydestään.
Kukaan ei olisi halunnut isoa persettä tai isoja tissejä. Ihannekroppa oli joku OC-sarjan Mischa Bartonin langanlaiha olemus.
Aloitin lukion vuonna 2000. Kännykässä ei ollut nettiä ja somena oli IRC-galleria ja MySpace ennen Facebookia. Äidinkielen aineet saatettiin edelleen kirjoittaa käsin eikä kaikilla ollut kotona tietokonetta saati, että läppäreitä olisi ollut perheen lapsilla ja teineillä.
Meillä oli usein kotibileitä ja osalle viina maistui reippaammin. Treffi- ja juttuseuraa löytyi chatista - chatteja oli myös teksti-TV:ssä ja tekstarilla muistaakseni Soneran (Telen) palvelussa. Täysi-ikäisenä tuli käytyä Sedun baareissa, joissa myytiin happy hourin aikaan 0,5-1 euron hanajuomia.
Menee vähän ysärin puolellekin, mutta ala-asteen loppuluokilla kouluun tultiin vielä "lasten" vaatteet päällä. Oli Mikki-Hiirtä, Minniä, Spider-man paitaa yms. Kenelläkään ei ollut merkkivaatteita tai mitään "tyylitajua", sitten 2000-luvun taiteen jälkeen jopa landelle laskeutui lökäpöksymuoti ja 95% yläasteelaisista vaappui pingviinikävelyä housut kintuissa. Jos ei omistanut Fubuja tai Mic-mac farkkuja niin niille auottiin päätä (en omistanut, enkä koskaan hankkinut ja pään aukomista sai kuunnella). Viikonloppuisin juotiin kaljaa ja tapeltiin, ajeltiin fillareilla ja mopoilla ympäriinsä. Good times.
Teininä parasta oli Kissin chatti,tietäjät tietää.
Ihan kivaa aikaa, elo oli jotenkin paljon huolettomampaa. Kaikki tieto ei ollut koko aikaa saatavilla eikä jatkuva informaatiotulva ahdistanut.
Myös sellainen jatkuva mielensäpahoittaminen puuttui, ei ahdistuttu siitä lauletaanko kevätjuhlassa suvivirttä vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Teininä parasta oli Kissin chatti,tietäjät tietää.
Mut se oli enemmän ysäriä. Nollarilla Cityn chat oli isompi juttu, tosin itse pyörin siellä vasta aikuisena, en teininä.
Meidän pikku kunnassa oli helppo pysyä laihana kun ei edes ollut saatavilla mitään epäterveellistä ruokaa ja kaikkialle piti pyöräillä. Tai no sen muista että viiliin päälle tuli laitettua joskus lusikallinen sokeria. ;D
Olen syntynyt vuonna 1995 ja teini-ikäni elin vuosina 2008-2015.
2000-luvun alussa ala-astelaisena sain ensimmäisen Nokiani, jolla pystyin tekemään itse soittoääniä. Oli saldorajat. Serkun kanssa katsottiin salaa netistä Happy Tree Friendsejä ja Doomilaakson tarinoita tai jos valvotti, niin sen ajan viihdettä olivat tv-chatit ja -pelit televisiossa. Tuolloin koululaisena itsekin kiinnostuin tekemään parodioita dubaten erilaisia piirrossarjoja itsekseni mm. Aku Ankoista ja Simpsoneista keksien niin ivallisia nimiä hahmoille ja jaksoille. Siis minä tein kaikki ääniroolit itse. Tein 4.-6. luokalla omaa sarjakuvalehteä. Koulun jälkeen katsottiin televisiosta Disney Channelilta Hannah Montanaa ja jopa joitain piirrossarjojakin tai kesäisin Summeria. Luin myös ala-asteella ja vielä jonkun verran yläasteellakin W.I.T.C.H.-sarjakuvia ja mangapokkareita. Erilaiset tyttökirjat kuten So Little Time, Replica, Lizze McGuire ja Prinsessapäiväkirjat olivat mieleeni koululaisena, joita lainasin kirjastosta ja luin yksinäni ja oli viihdykkeenä yöpyessäni isällä.
2010-luvun alkoi somekausi ja älypuhelimet olivat vielä lasten kengissä, pieninäyttöisiä, suuremmillaan viisituumaisia. Facebookin lisäksi silloin tunnettiin vielä Instagram. TikTok alkoi kehittyä vasta 2020-luvulla tai ainakin suosio alkanut silloin. Nyt on aikamoiset jättimöhkäleet kädessä, että pienikätisenä naisena hirvittää. Selailin vielä tuolloin tietokoneelta IRC-Galleriaa ja Kuvake.nettiä. Edelleen ne tunnukset ovat tallessa ja pääsin jopa kirjautumaan sisään sitten ammattikoulun.
Kun vertaa esim. tv-chatteja ja somelustoja (mm. Tinder, OnlyFans, Instagram, TikTok) toisiinsa, niin eroa on kuin yöllä ja päivällä. Nostalgiapärinöissä olen eksynyt katsomaan tv-chatteja Youtubesta ja huomaan, että chattien keskusteluilmapiiirii oli paljon asiallisempi, ketään ei haastettu oikeuteen, seksin ostokieltoa tai avioliittolakia kohtaan sai ottaa kantaa tavalla tai toisella ihan sulassa sovussa ilman lynkkaamista. Nykyään erimielisyyden ei tarvitse liittyä mihinkään uskontoon tai avioliittolakiin joutuakseen oikeuteen tai menettääkseen tulonsa, vaan siihen riittää jo vaikka se, että sanot tieteellisen faktan, että kromosomit määrittävät ihmisen sukupuolen. Yhteiskunnallisesti somealustat ovat tuoneet enemmän ongelmia, mitä tulee nuorten pahoinvointiin ja mielenterveydellisiin ongelmiin, oppimistulosten heikkenemiseen, lisääntyneisiin keskittymisen vaikeuksiin yms. Silloiset IRC-Galleriat olivat aivan eri planeetalta kuin TikTokit tai Instagramit. IRC-Galleriassa oli niin paljon aidompaa meininkiä, filttereitä ei tunnettu ja kuvia julkaistiin vaikka kalsarit jalassa ja olutpullo kädessä.
Oli tuhannesti parempaa aikaa kuin nykyaika.
Vierailija kirjoitti:
1981 syntyneet on nyt jo syvässä keski-iässä. Setämiehiä ja täti-ihmisiä
Kunteletko veeti jotain ibeä, tai cledosta. Olet pilalla. LOL :D
Vierailija kirjoitti:
Silloiset IRC-Galleriat olivat aivan eri planeetalta kuin TikTokit tai Instagramit. IRC-Galleriassa oli niin paljon aidompaa meininkiä, filttereitä ei tunnettu ja kuvia julkaistiin vaikka kalsarit jalassa ja olutpullo kädessä.
IRC-Gallerian helmiä löytyy täältä: https://www.instagram.com/ircgalleria
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloiset IRC-Galleriat olivat aivan eri planeetalta kuin TikTokit tai Instagramit. IRC-Galleriassa oli niin paljon aidompaa meininkiä, filttereitä ei tunnettu ja kuvia julkaistiin vaikka kalsarit jalassa ja olutpullo kädessä.
IRC-Gallerian helmiä löytyy täältä: https://www.instagram.com/ircgalleria
Seuraan tuota Instagram-tiliä. Huomaa kyllä, miten meno oli niin aitoa.
- lainaamasi kommentoija
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt vuonna 1995 ja teini-ikäni elin vuosina 2008-2015.
2000-luvun alussa ala-astelaisena sain ensimmäisen Nokiani, jolla pystyin tekemään itse soittoääniä. Oli saldorajat. Serkun kanssa katsottiin salaa netistä Happy Tree Friendsejä ja Doomilaakson tarinoita tai jos valvotti, niin sen ajan viihdettä olivat tv-chatit ja -pelit televisiossa. Tuolloin koululaisena itsekin kiinnostuin tekemään parodioita dubaten erilaisia piirrossarjoja itsekseni mm. Aku Ankoista ja Simpsoneista keksien niin ivallisia nimiä hahmoille ja jaksoille. Siis minä tein kaikki ääniroolit itse. Tein 4.-6. luokalla omaa sarjakuvalehteä. Koulun jälkeen katsottiin televisiosta Disney Channelilta Hannah Montanaa ja jopa joitain piirrossarjojakin tai kesäisin Summeria. Luin myös ala-asteella ja vielä jonkun verran yläasteellakin W.I.T.C.H.-sarjakuvia ja mangapokkareita. Erilaiset tyttökirjat kuten So Little Time, Replica, Lizze McGuire ja Prinsessapäiväkirjat olivat mielee
Lisään vielä, että vuonna 2005 tuli televisiosta Jouluposti, josta tulikin huumoriversio Joulupukin kuumasta linjasta. Sinne jotkut 10-16-vuotiaat soittivat toivoen pukilta kyr pää tai muuten harjoittivat suunsoittoaan pukille. Joitain känniääliöitäkin sinne soitti aamuyöllä. Miten juontaja sai pokan pidettyä, kun joku rivosuinen teini pyysi pukkia imemään kyr pää tai saada jouluksi muorilta per settä.
Tuohon verrattuna nykyinen some on aivan kamalaa ja jopa vaarallistakin kaiken maailman groomaajien takia, jotka mestsästävät TikTokista alaikäisiä, jotka jopa julkaisevat itsestään tanssivideoita, joita sitten pervo-Penat kuolaten katsovat. TikTok on kuin lasten oma OnlyFans. OnlyFansin myötä seksityötä on glorifioitu entistä enemmän ja twerkkaaminenkin on ihan normaali harrastus, vaikka siinä on seksuaalissävytteisiä elementtejä.
Näissä on aivan pakosti oltava agenda takana verrattuna 2000-luvulla netistä löytyviin Doomilaakson tarinoihin, joita varmasti vanhemmat paheksuivat meidän nauraessa niille lapsina, mutta vähemmillä hoksottimilla jokainen osasi jo nimestä aavistaa, että nyt on kyseessä ihan muusta kuin lapsille suunnatusta viattomasta versiosta. Nykyisestä sisällöstä et välttämättä tiedä mitään, mitä olet avaamassa. Jo tälläkin palstalla on ollut huolestuneita kommentteja häiriintyneistä lastenkanavista, jotka on naamioitu viattomiksi Disneyn kuviksi tai Pipsa Possu-videoiksi, mutta videon avaamalla sisältö onkin aivan muuta eikä vanhempi voi aavistaa sitä edes silloinkaan, kun ruudulta kuuluu videon äänet, ellei itse katso videota.
OnlyFans-"tähdet" ja Instagram-tyrkyt ovat niitä, joihin nykyään verrataan itseään. 2000-luvun alussa itseään vertailtiin lähinnä naapurin Penaan tai Tiinaan. Mielestäni kauneusihanteet ovat muuttuneet Iida Vainioiden, OF-"tähtien" ja Kardashianeiden myötä entistä keinotekoisemmiksi. Oli 2000-luvun alussa niitä nk. pissiksiä alle 20-vuotiaissa tytöissä, jotka yrittivät niin vanhemmilta näyttää ja vaikuttaa, mutta hekin vaikuttivat ihan teineiltä ja vaatteissakin oli kivoja värejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloiset IRC-Galleriat olivat aivan eri planeetalta kuin TikTokit tai Instagramit. IRC-Galleriassa oli niin paljon aidompaa meininkiä, filttereitä ei tunnettu ja kuvia julkaistiin vaikka kalsarit jalassa ja olutpullo kädessä.
IRC-Gallerian helmiä löytyy täältä: https://www.instagram.com/ircgalleria
Seuraan tuota Instagram-tiliä. Huomaa kyllä, miten meno oli niin aitoa.
- lainaamasi kommentoija
Juurikin aitoa menoa. Keskityttiin olennaiseen. Olutpulloja pöydällä. Sipsikuppina muovinen taikinakulho. Pyökinvärisiä kalusteita, kirjavia sohvia ja verhoja, nurkassa atk-pöytä. Ihmiset näyttivät tavallisilta tavallisine vaatteineen. Naisten meikit olivat kaikki aika vaatimattomia, kun ei ollut youtube-tutoriaaleja.
Kaipaan tuota aikaa tämän insta- ja tiktok-kulttuurin puristuksessa.
Ihan mukavaa. Hankin joskus käteistä maksullisena poikana
1982
Ei ollut sentään vielä poliittiset ideologiat täysin sekoittamassa lasten ja nuorten päätä, eikä tarvinnut vielä miettiä onko tyttö vai poika ja voinko olla tyttö, jos en tykkää pinkistä. Ei syyllistetty lihan syönnistä tai lasten hankkimisesta ilmastorikoksena.
Tässäpä tulee rennon setämiehen neuvo nykynuorille: Käyttäkää viikonloppuisin melko paljon päihteitä, mutta älkää koskaan jääkö päihderiippuvaisiksi. Kaljaa, siideriä, lonkeroa, viinaakin, pilveä, sieniä, ekstaasia.
Onnea matkaan ja pitäkää hauskaa!
Välitunnilla poltettiin tupakkaa koulun metsässä, jota saman ikäinen vanhemmalta näyttävä kaveri kävi hakemassa. Normiaski maksoi 3€, pikkuaski 2€.
Tytöt olivat laihoja, ja jos oli normaalipainoinen, sai kuulla olevansa läskiperse. Jos ei ollut isoja tissejä, olit lauta.
Lasinsirua oli joka paikassa, koska olut myytiin lasipulloissa ja sitä juotiin paljon.
Yhden tekstarin pituus oli 120 merkkiä, ja kaikilla oli aina saldo lopussa. Netistä löytyi sivustoja, joilla pystyi lähettää ilmaiseksi pienen määrän tekstareita.
Nykynuoret vaikuttavat paljon kypsemmiltä niin tyyliltään kuin käytökseltään kuin mitä milleniaalit noin yleistäen olivat saman ikäisinä. Tosin he vaikuttavat myös ahdistuneemmilta, ehkä syystäkin.
Sinänsä täyttä asiaa, mutta kappalejako helpottaisi lukemista valtavasti.