Miksi ihmiset suuttuu siitä kun olen ujo ja estynyt?

Mitä on ujouden ja estyneisyyden taustalla? Pieni lapsihan on spontaani, hänelle on tapahtunut jotain. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puolisoni on hiljainen, estynyt ja vetäytyvä. Olen päinvastainen luonne.

Koska suomalaiseen käytökseen ei kuulu katsoa silmiin saati hymyillä mistään olen puolisosta oppinut sen, että koska hän katsoo kuitenkin ihmisiä silmiin se sulkee monien suut. Hän on mukana, vaikka lähtisi eri huoneeseen saadakseen olla rauhassa. 

 Niin pieni ele ja millainen vaikutus onkaan. Kokeile joskus!

Ja mitä tulee suuttumiseen oletko aivan varma, että ihmiset jaksavat tuntea niin suuria tunteita sinun luonteesi vuoksi? Lopeta se hapan uhrin asenne ja ajattele, että olet se joka olet ja sillä selvä. 

 

 

Jessus, miksi olet näin vihamielinen? 😳

Et puolisostasi kauhean nätisti puhu, ei ihmekään jos on ujo ja hiljainen.

Mietin myös, että mahtaako olla oikeasti luonteeltaan hiljainen/estynyt/vetäytyvä, ettei vaan olisi alistettu sellaiseksi. Toivottavasti koko juttu oli keksitty.

Kukaan ei varmaan pahalla sano, tahtovat sinut mukaan keskusteluun. Hiljasta jos Kukaan ei puhu mitään, esimerkiksi kun kahville, syömään mennään porukalla. Onneksi nykyään tiedetään enempi ihmisten luonteenpiirteistä.

Hoida itsesi kuntoon.

Vierailija kirjoitti:

Mitä on ujouden ja estyneisyyden taustalla? Pieni lapsihan on spontaani, hänelle on tapahtunut jotain. 

Temperamentti? Lisäksi kaikki taaperot ovat ujoja. Sinäkin olet ollut ujo. Sosiaalisten tilanteiden pelko voi sitten kehittyä esimerkiksi kiusaamisen seurauksena. Se on eri asia.

En ole ujo, mutta olen hiljaa. En puhu jos ei ole mitään hyvää sanottavaa. Käyn keskustelua itseni kanssa pääni sisällä hyvin paljon. En tykkää turhanpäiväisestä rupattelusta. Olen huomannut että ihmiset kyllä puhuvat paljon mutta eivät tee mitään. Antaa lintujen laulaa ja kanojen kotkottaa, ei minun tarvitse leikkiä mukana. 

Vihaan itsekkäitä ihmisiä. 

Juu, jaaritelkoon keskenään.

Monesta vetäytyvästä tulee vahva passiivis-aggressiivinen viba. Antavat (ehkä tahtomattaan) ymmärtää että muiden seura on ankeaa ja että muiden pitää maanitella heitä mukaan porukkaan. Tätä sitten yritetään koska ei ole oikein jättää yhtä ulkopuolelle. Sitten ei kellään ole kivaa kun porukan yllä leijuu passiivis-aggressiivinen haamu ja vetäytyjä imee koko porukan positiivisen energian. 

Jokainen voisi keskittyä siihen itseensä, eikä kommentoida toisten piirteitä.

Vierailija kirjoitti:

Vihaan itsekkäitä ihmisiä. 

Nämä marginaaliryhmän ihmiset vaatii itselleen erikoiskohtelua. Ihminen osa yhteisöä ja sen ujonkin pitäisi sopeuta siihen, eikä muiden vaan ymmärtää kun minä nyt vaan olen tällainen. 

Nurkassa nököttäminen on silkkaa huomiohuoraamista. Kannustakaa nyt kaikkia minua reipastumaan. Mun puolesta pysyköön siellä nurkassaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vihaan itsekkäitä ihmisiä. 

Nämä marginaaliryhmän ihmiset vaatii itselleen erikoiskohtelua. Ihminen osa yhteisöä ja sen ujonkin pitäisi sopeuta siihen, eikä muiden vaan ymmärtää kun minä nyt vaan olen tällainen. 

Jep. Ne sosiaaliset ja ystävällisetkin nyt vaan ovat sellaisia että heistä ei ole kivaa jättää ketään porukan ulkopuolelle. Miksi heidän pitäisi muuttua? 

Kuulun mielipiteeni kanssa varmasti vähemmistöön. Se on vain mielipide, ei enempää. Puheliaan ja vilkkaan aikuisen ihmisen on osattava olla välillä hiljaa. Ei voi olla jatkuvasti äänessä. Ja usein ne äänekkäät ymmärtävätkin, että tietyissä tilaisuuksissa ei koko ajan tauotta puhuta. Kuten esimerkiksi hautajaiset. Samaan  tapaan voisin odottaa, että ne hiljaiset intntrovertitkin voisivat hyvien tapojen ja peruskohteliaisuuden puitteissa edes tervehtiä muita ihmisiä. Olla juhlissa muutaman lauseen verran kiinnostunut muista ihmisistä. Se kuuluu hyviin tapoihin, vaikka ei sen enempää lyhyttä peruskohteliasta tervehtimisen yhteydessä tapahtuvaa pinnallista keskustelua jatkaisikaan. Aikuisen ihmisen välitön vetäytyminen ilman aikomustakaan tervehtiä tai huomioida muita juhlissa olijoita on mielestäni aikuiselta huonoa käytöstä. Samaan tapaan kuin puheliaan syntymäpäivävieraan jatkuva esilläolo, itsensä korostaminen ja päällepäsmäröintikin. Jos ei aio edes yrittää, miksi mennä paikalle?

Vierailija kirjoitti:

Onhan se nyt ärsyttävää, jos aikuinen ihminen ei uskalla esim. työpaikalla kasvoihin/silmiin katsoa ja tervehtiä. Moukkamaista ja autistista käytöstä.

Minun mielestäni on julkeaa ja moukkamaista käytöstä alkaa tökkiä ujoa ja estynyttä. Se ln kiusaamista ja härnäämistä. Sellainen pakkosilmiinkatsominen on myös vallan väärinkäyttöä. Jos olet ekstrovertti voit puhua sille introvertille, että sinua häkellyttää hänen käytöksensä. Voit myös kysyä merkitystä ja sitä, että voisitko auttaa tai annatko vaan olla.

Niillä pakottajilla ja väkisin toista painostajilla on erittäin huono tunneäly. Varmaan myös itsetunto o huono, jos jonkun ihmisen hyväksyntää pitää väkisin alkaa painostamalla saada.

Vierailija kirjoitti:

Hoida itsesi kuntoon.

Ujous ei ole sairaus. Joka neljäs on ujo.

Vierailija kirjoitti:

Nurkassa nököttäminen on silkkaa huomiohuoraamista. Kannustakaa nyt kaikkia minua reipastumaan. Mun puolesta pysyköön siellä nurkassaan. 

Anna olla. Se ihan turha huomion kiinnittäminen siihen rauhassa istujaan vaan ahdistaa. Anna hänen olla. Hän haluaa vaan olla. 

Vierailija kirjoitti:

Kuulun mielipiteeni kanssa varmasti vähemmistöön. Se on vain mielipide, ei enempää. Puheliaan ja vilkkaan aikuisen ihmisen on osattava olla välillä hiljaa. Ei voi olla jatkuvasti äänessä. Ja usein ne äänekkäät ymmärtävätkin, että tietyissä tilaisuuksissa ei koko ajan tauotta puhuta. Kuten esimerkiksi hautajaiset. Samaan  tapaan voisin odottaa, että ne hiljaiset intntrovertitkin voisivat hyvien tapojen ja peruskohteliaisuuden puitteissa edes tervehtiä muita ihmisiä. Olla juhlissa muutaman lauseen verran kiinnostunut muista ihmisistä. Se kuuluu hyviin tapoihin, vaikka ei sen enempää lyhyttä peruskohteliasta tervehtimisen yhteydessä tapahtuvaa pinnallista keskustelua jatkaisikaan. Aikuisen ihmisen välitön vetäytyminen ilman aikomustakaan tervehtiä tai huomioida muita juhlissa olijoita on mielestäni aikuiselta huonoa käytöstä. Samaan tapaan kuin puheliaan syntymäpäivävieraan jatkuva esilläolo, itsensä korostaminen ja päällepäsmäröintikin

Sosiaalisiin tilanteisiin mennään olemaan sosiaalisia, ei olemaan hiljaa jossain nurkassa. Vetäytyminen on voimakas signaali muille siitä että jotain on pielessä. Ehkä tämä ei ole se signaali jota vetäytyjä kommunikoi tietoisesti mutta sitä se kuitenkin on. 

Vierailija kirjoitti:

Mä osaan rupatella niitä näitä lyhyesti ja tulen toimeen ihmisten kanssa (suurimman osan), mutta jotkut selvästi ärsyyntyvät kun en ole oma-aloitteisesti suuna päänä. Toisten kanssa olen aidosti samalla aaltopituudella ja heidän kanssaan sitten puhun enemmän (paitsi jos on paljon muutakin porukkaa).

Olen koko ikäni ollut tällainen, viihdyn pienissä porukoissa ja puhun isossa porukassa vähän. Samojen ihmisten kanssa yksittäin saatan puhua paljon enemmän.

Huvittavaa on se, että jotkut ihmettelevät ja kyselevät, eivät hyväksy minua tällaisena vaikka vieressä oleva samanlainen "Lissu" saa ihan vapaasti vaikka syödä lounaan yksin ilman että kukaan mainitsee asiasta. Juuri tänään kuulin, kuinka olen löytänyt nurkkapöydän (työpaikan ainoa syöntipiste), hetken päästä en edes ollut enää yksin mutta asiaa piti ääneen ihmetellä minulle.

Mä olen aika lailla samanlainen. Mulle ei onneksi kamalasti kommentoida siitä, että olen itsekseni tai vähän syrjemmässä. Mutta mulle on siis hankalaa "tuppautua" ihmisten seuraan, varsinkin sellaisiin ulkoa katsoen tiiviisiin porukoihin. Mulla on isommissa porukoissa tapana "hengailla" jossain joukon laitamilla, mutta jos jossain tilaisuudessa sitten se joukkio hajaantuu vaikkapa tiiviiksi keskusteluryhmiksi jättäen mut ulkopuolelle, niin sitten jättäydyn ulkopuolelle, ellei jossain porukassa ole ihmisiä, jotka tunnen paremmin. Kaikki verkostoitumistilaisuudet, joissa et tunne ketään ennalta olisi minulle painajaista...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulun mielipiteeni kanssa varmasti vähemmistöön. Se on vain mielipide, ei enempää. Puheliaan ja vilkkaan aikuisen ihmisen on osattava olla välillä hiljaa. Ei voi olla jatkuvasti äänessä. Ja usein ne äänekkäät ymmärtävätkin, että tietyissä tilaisuuksissa ei koko ajan tauotta puhuta. Kuten esimerkiksi hautajaiset. Samaan  tapaan voisin odottaa, että ne hiljaiset intntrovertitkin voisivat hyvien tapojen ja peruskohteliaisuuden puitteissa edes tervehtiä muita ihmisiä. Olla juhlissa muutaman lauseen verran kiinnostunut muista ihmisistä. Se kuuluu hyviin tapoihin, vaikka ei sen enempää lyhyttä peruskohteliasta tervehtimisen yhteydessä tapahtuvaa pinnallista keskustelua jatkaisikaan. Aikuisen ihmisen välitön vetäytyminen ilman aikomustakaan tervehtiä tai huomioida muita juhlissa olijoita on mielestäni aikuiselta huonoa käytöstä. Samaan tapaan kuin puheliaan syntymäpäivävieraan jatkuva esilläolo

Sosiaalisiin tilanteisiin mennään olemaan sosiaalisia, ei olemaan hiljaa jossain nurkassa. Vetäytyminen on voimakas signaali muille siitä että jotain on pielessä. Ehkä tämä ei ole se signaali jota vetäytyjä kommunikoi tietoisesti mutta sitä se kuitenkin on. 

Välillä on "sosiaalinen pakko" osallistua niihin sosiaalisiin tilanteisiin, vaikka ei itse olisikaan sosiaalinen.