Miksi omaishoitajiksi ryhdytään? Rahan takiako?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli mikä nyt se syy on? Olin siis ajatellut, että kyse on rahasta: omainen ajattelee, että käyn vanhempieni luona muutenkin, joten voin olla myös virallisesti omaishoitaja, ottaa vastaan sen 200-300 e avustuksen. 

 

Mutta jos se ei ole raha, niin onko se ennemmin liika kiltteys vai se, että vanhus muuten jätetään kotiin sänkyyn makaamaan, eikä kukaan huolehdi?

Usein omaishoitajaksi ryhdytään,  kun kotihoidon lyhyet käynnit eivät riitä vanhuksen kannalta hyvään elämään eikä laitospaikkaa ole saatavilla.  

Niin, millaista on hyvä elämä? Mitä sellaista vaaditaan hyvään elämää, mitä peruskotihoito ei pysty antamaan? 

Ajatte

Eihän sun äitisi vielä edes saisikaan kotihoitoa etkä sinäkään saisi omaishoidontukea.  Kotihoitoa ei saa sillä perusteella,  että ei halua tehdä jotain. 

Vierailija kirjoitti:

Työssäkäyvälle omaishoitajalle tuki korvaa niitä ansionmenetyksiä, kun joutuu ottamaan palkatonta vapaata vanhuksen tai tämän asioiden hoitamiseen. 

Työttömän kohdalla sen sijaan virallinen omaishoitajuus johtaa helposti tulkintaan ei työmarkkinoiden käytettävissä, joten ei oikeutta työttömyystukeenkaan. Siinä sitten ainoaksi tuloksi jää omaishoidontuki, jollei saa asumis- ja toimeentulotukea. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli mikä nyt se syy on? Olin siis ajatellut, että kyse on rahasta: omainen ajattelee, että käyn vanhempieni luona muutenkin, joten voin olla myös virallisesti omaishoitaja, ottaa vastaan sen 200-300 e avustuksen. 

 

Mutta jos se ei ole raha, niin onko se ennemmin liika kiltteys vai se, että vanhus muuten jätetään kotiin sänkyyn makaamaan, eikä kukaan huolehdi?

Usein omaishoitajaksi ryhdytään,  kun kotihoidon lyhyet käynnit eivät riitä vanhuksen kannalta hyvään elämään eikä laitospaikkaa ole saatavilla.  

Niin, millaista on hyvä elämä? Mitä sellaista vaaditaan hyvään elämää, mitä peruskotihoito ei p

Ei hän minun mielstäni tarvitsekaan kotihoitoa. Minä tilaan verkosta ruoat ja lapseni käy hänellä siivoamassa. Muuten hän pitää kodin kunnossa, mutta omasta valinnastaa on kuitenkin yksin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo tarkoita omaishoitajaa. Ota selvää asioista ennen kuin kirjoitat.

Tarkoitan omaishoitajaa, joka kutsuu lehtijutuissa itseään vanhempien omaishoitajaksi. En tiedä muusta.

Ja muiden pitäisi tietää, mitä on tuossa lehtijutussa kerrottiin?

Riittää, että kerron, kuinka omaishoitaja valittaa elämän olevan raskasta, kun käy töissä ja lisäksi hoitaa päivittäin vanhempiaan. Miksi tehdään jotain, mikä kuormittaa? Onko kyse rahasta, pakosta vai mistä?

Totta hemmetissä se on raskasta, mutta ei se ikuisuuksia kestä. Elämässä on paljon muitakin raskaita vaiheita, joista vaan on pakko puristaa itsensä läpi. Minä olin äitini omaishoitaja isän kuoltua. Hän yritti salaa näännyttää itsensä kuoliaaksi. Ei juurikaan juonut eikä syönyt muuten kuin minun seurassani. Lopulta muutin hänen luokseen käyden vain vaatteet vaihtamassa omassa kodissa ja imuroimassa siellä. Sydänvikoja oli vaikka muille jakaa, joten ambulanssi piti soittaa loppuvaiheessa viikottain. Joskus otettiin sairaalaan ja joskus ei.

Hän harhaili öisin säikäyttäen minut hereille monet kerrat. Oma nukkuminen oli pätkittäistä. Lopulta, kun liikkuminen loppui, siirsin hänet yksityiseen ympärivuorokauden hoivaan. Se oli huippupakka alussa, mutta meni alas kuin lehmän häntä. Suomalaisia hoitajia ei juuri näkynyt. Onneksi hän pääsi täältä pois oltuaan vuoden laitoksessa. Hänestä muuten hoitajat pitivät kovasti. Jopa kynsiä lakattiin, kun keksin ostaa muutamia eri värisiä kynsilakkoja. Toisinaan oli joka päivä eriväriset kynnet. Harjoittelijat irroittelivat äitini kanssa ja heillä oli hauskaa siis äidilläkin :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työssäkäyvälle omaishoitajalle tuki korvaa niitä ansionmenetyksiä, kun joutuu ottamaan palkatonta vapaata vanhuksen tai tämän asioiden hoitamiseen. 

Työttömän kohdalla sen sijaan virallinen omaishoitajuus johtaa helposti tulkintaan ei työmarkkinoiden käytettävissä, joten ei oikeutta työttömyystukeenkaan. Siinä sitten ainoaksi tuloksi jää omaishoidontuki, jollei saa asumis- ja toimeentulotukea. 

Totta.  Joskus työssäkäyvä joutuu omaishoitajuuden vuoksi tekemään osa-aikatöitä ja omaishoidontuki kompensoi vähän sitäkin. 

Kyllä voi saada työttömyystukea ja omaishoidon tukia molempia.

Viitisen vuotta sitten, kun olin omaishoitaja, se ei vaikuttanut työmarkkinatukeen. Olin oikeasti valmis menemään töihin, mikäli semmoinen ihme tapahtuisi. Omaishoidon tuki oli jotain 350 €.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska palveluita ei saa tai ne on liian kalliita eikä viitsitä omia vanhempia jättää heitteille

Eikö kotihoitoa saa kaikille, jotka pyytävät?

 

No mitäpä lottoat? Jatkuvat säästöt, vuodesta toiseen ja taas säästetään ja palveluja karsitaan entisestäänkin liian vähäisistä palveluista.

Maksetaanhan omaishoitajallekin korvaus.

Tosi naurettava tuo summa on. Äiti oli omaishoitaja ja todella vaativaa suhteessa onnettomaan korvaukseen. 

Äitisi ei halunnut enää elää, mutta sinä pidit häntä väkisin elossa? Onhan se raskasta. 

 

Totta, ei halunnut elää ilman rakasta puolisoaan. Olivat naimisissa yli 60 vuotta. Mutta ei hän toisaalta halunnut jättää tytärtään, eikä kukaan saa edesauttaa itsemurhaa, kun havaitsee jonkun yrittävän sitä. Äkkiä löytää itsensä käräjäoikeudesta. 

 

Meillä oli ihania hetkiä yhdessä ja kävimme kaikki mahdolliset mieltä painamaan jääneet asiat läpi. Kummallekaan ei jäänyt mitään hampaankoloon. 

 

Ketään ei voi väkisin syöttää ja juottaa, kyllä hän yhdessä ruokaillessamme aivan vapaaehtoisesti ruokaili. Väkisin elossa pitäminen olisi tarkoittanut letkua kurkusta mahallaukkuun ja siitä tungettaisiin ruokaa ja juomaa alas. Tätä et tainnut tarkoittaa. Me rakastamme toisiamme ja viihdyimme yhdessä.

Työssäkäyvä ajautuu vanhempansa omaishoitajaksi usein siksi,  että kotihoidon palveluita ei saa riittävästi.  Omaishoitaja siis päättää tehdä sen työn,  mihin kotihoidon resurssit eivät riitä.  Vanhuksesta huolehtiminen kuitenkin useimmille aiheuttaa tavalla tai toisella kustannuksia.  Jos ei muuta niin bensat. 

Kun kerran on ryhtynyt omaishoitajaksi,  on todella vaikeaa päästä siitä enää eroon.  Pian 2 käyntiä päivässä ei enää riitäkään.  Omia lapsiaan ja omaa puolisoaan ei voi enää asettaa tärkeysjärjestyksessä hoidettavan vanhuksen edelle. Ensin tulee vanhus ja vasta sitten sinä itse ja muut.  Vanhus alkaa tarvita enemmän ja enemmän hoivaa ja hoitoa,  mutta koska sinä olet omaishoitaja,  sinä hoidat.  Ei kotihoito vaan sinä,  koska sinähän olet lopulta 24/7 vastuussa Vanhuksesta. 

Vierailija kirjoitti:

Työssäkäyvä ajautuu vanhempansa omaishoitajaksi usein siksi,  että kotihoidon palveluita ei saa riittävästi.  Omaishoitaja siis päättää tehdä sen työn,  mihin kotihoidon resurssit eivät riitä.  Vanhuksesta huolehtiminen kuitenkin useimmille aiheuttaa tavalla tai toisella kustannuksia.  Jos ei muuta niin bensat. 

Kun kerran on ryhtynyt omaishoitajaksi,  on todella vaikeaa päästä siitä enää eroon.  Pian 2 käyntiä päivässä ei enää riitäkään.  Omia lapsiaan ja omaa puolisoaan ei voi enää asettaa tärkeysjärjestyksessä hoidettavan vanhuksen edelle. Ensin tulee vanhus ja vasta sitten sinä itse ja muut.  Vanhus alkaa tarvita enemmän ja enemmän hoivaa ja hoitoa,  mutta koska sinä olet omaishoitaja,  sinä hoidat.  Ei kotihoito vaan sinä,  koska sinähän olet lopulta 24/7 vastuussa Vanhuksesta. 

Mites tämän tilanteen pystyy välttämään?

Rakkaus, velvollisuudentunto, välttämättömyys. Toivo ap, ettet koskaan joudu siihen tilanteeseen, että tarvitsisit hoitajaa, koska aloituksesta pystyi päättelemään, että sinua siinä vaiheessa tuskin kukaan rakastaa.

Omaishoitaja saa ympärivuorokautisesta, käytännössä lomattomasta ja vapaapäivättömästä puurtamisesta niinkin rhtinaallisen korvauksen kuin kympin päivässä. Samalla hän menettää osan eläkkeestään tai palkkatulot työstä, jota teki ennenkuin oli pakko alkaa hoitaa jotakuta, jonka hoitaminen kuuluu yhteiskunnalle mutta mihin ei oikeistohallitusten takia ole enää 30 vuoteen ollut resursseja.

Omaishoitajista valtaosa on naisia. Äitejä, tyttäriä, puolisoita. Kun nainen sairastuu, mies ottaa avioeron ja häipyy.

Vierailija kirjoitti:

Rakkaus, velvollisuudentunto, välttämättömyys. Toivo ap, ettet koskaan joudu siihen tilanteeseen, että tarvitsisit hoitajaa, koska aloituksesta pystyi päättelemään, että sinua siinä vaiheessa tuskin kukaan rakastaa.

Omaishoitaja saa ympärivuorokautisesta, käytännössä lomattomasta ja vapaapäivättömästä puurtamisesta niinkin rhtinaallisen korvauksen kuin kympin päivässä. Samalla hän menettää osan eläkkeestään tai palkkatulot työstä, jota teki ennenkuin oli pakko alkaa hoitaa jotakuta, jonka hoitaminen kuuluu yhteiskunnalle mutta mihin ei oikeistohallitusten takia ole enää 30 vuoteen ollut resursseja.

Omaishoitajista valtaosa on naisia. Äitejä, tyttäriä, puolisoita. Kun nainen sairastuu, mies ottaa avioeron ja häipyy.

Olipas ilkeästi sanottu sinulta. 

Kyllä minä ymmärrän, että halutaan hoitaa rakkaudesta ja välittämisestä. Kyseenalaistan vain sen, että miksi ihmiset hoitavat oman jaksamisensa äärirajoilla. Kukaan ei voita silloin, kun omaishoitaja itsekin uupuu. Siinä menee henkilön oma hyvinvointi alas, hoidettavan vanhuksen hyvinvointi alas sekä hoitajan omien lasten hyvinvointi alas, parisuhdekin kärsii, ja työtkin kärsivät. Rakkaudella tuota ei voi enää perustella. 

Kysymykseni kuuluu, miksi joku hoitaa, kun ei jaksaisi?

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa oudolta väittämä, että vanhus hoidetaan vain, jos on rahaa. Minun äitini on 86 v, enkä lakkaa ihmettelemästä hänen saamaa hoitoa täällä Hgissä. Hän ei muuta teekään, kun juoksee labroissa ja lääkäreissä. Ymmärrän, että silmäpistokset parin viikon välein on hyvä antaa, jottei vanhus sokeudu. Ymmärrän myös, että sydämen vajaatoimintaa hoidetaan, jotta vanhus pääsee liikkumaan. Mutta se, mitä en ymmärrä on se, mitä Olen täällä aiemminkin ihmetellyt, miksi näin vanhaa juoksutetaan 4 kk:n välein tt-kuvauksissa, labroissa ja lääkäreissä, jotta koteloitunut syöpä ei lähde leviämään? Eihän vanhalla enää  solut edes jakaudu. Eikö tästä voisi jo säästää, jotta joku muu saa tarvitsemaansa kotihoitoa?

Terveydenhuollon sairaanhoito on eri asia kuin sosiaalihuollon hoiva. Labrat ja lääkärit kuuluu terveyudenhuollon puolelle eikä sosiaalihuollon puolelle. Kotihoito ja hoivakodit eivät ole terveydenhuollon palveluita vaan sosiaalihuollon palveluita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rakkaus, velvollisuudentunto, välttämättömyys. Toivo ap, ettet koskaan joudu siihen tilanteeseen, että tarvitsisit hoitajaa, koska aloituksesta pystyi päättelemään, että sinua siinä vaiheessa tuskin kukaan rakastaa.

Omaishoitaja saa ympärivuorokautisesta, käytännössä lomattomasta ja vapaapäivättömästä puurtamisesta niinkin rhtinaallisen korvauksen kuin kympin päivässä. Samalla hän menettää osan eläkkeestään tai palkkatulot työstä, jota teki ennenkuin oli pakko alkaa hoitaa jotakuta, jonka hoitaminen kuuluu yhteiskunnalle mutta mihin ei oikeistohallitusten takia ole enää 30 vuoteen ollut resursseja.

Omaishoitajista valtaosa on naisia. Äitejä, tyttäriä, puolisoita. Kun nainen sairastuu, mies ottaa avioeron ja häipyy.

 

Olipas ilkeästi sanottu sinulta. 

Kyllä minä ymmärrän, että halutaan hoitaa rakkaudesta ja välitt

Moni hoitaa pakosta, koska ei hoivapaikkaa ole.

Nro 94: "Kysymykseni kuuluu, miksi joku hoitaa, kun ei jaksaisi?"

Koska siitä omaishoitajuudesta, jonka on joskus aikoinaan aloittanut vanhuksen ollessa vielä jotain muuta kuin ihan täysin sekaisin päästään tai vuodepotias, ei tässä yhteiskunnassa meinaa päästä eroon. Paitsi sitten, jos omaishoitaja itsekin on jo näiden palvelujen tarpeessa. Omainen on ehkä ajatellut, että kun vanhus menee huonompaan kuntoon, sitten ulkopuolisen avun määrä lisääntyy. Mutta omaishoitajuudessa on just se loukku, että kun kunnat ja hyvinvointialueet säästävät, vanhukselta, jolla on omaishoitaja, voidfaankin sitten leikata palveluista, Koska se omaishoitaja hoitaa kaiken 24/7. 

Reilu vuosi sitten äitini tarvitsi omaishoitajan ja vaikka sillä hetkellä olisinkin voinut siihen hommaan ryhtyä, mutta tiesin, että äidin kunto ei tule säilymään hautaan asti saamanlaisena. Joten kieltäydyin omaishoitajuudesta. Mun piti kuitenkin vielä käydä töissä ja maksaa omat laskuni eikä se omaishoidontuki miinus verot  olisi riittänyt kattamaan edes mun yhtiövastikettani. Äidin omaishoitajaksi tuli sitten 93v isäni eikä rollaattorilla liikkuvalta vanhukselta tietenkään edellytetty samaa kuin mitä olisi edellytetty multa, jos mä olisin ollut äitini omaishoitaja. 

Nro 92: "Mites tämän tilanteen pystyy välttämään?"

Mä kirjoitin kommentissani 97 juuri tästä. Sen pystyy välttämään sillä, että ei alunperinkään ryhdy omaishoitajaksi. Moni kuitenkin ryhtyy, koska katsoo, että oma äiti tai isä ansaitsee parempaa kuin mitä yhteiskunnan tarjoama alati heikennetty vanhustenhuolto pystyy ädille/isälle tarjoamaan.  Mulla on äiti ollut nyt muutaman vuorokauden "pilven reunalla" ja isä onneksi vielä suurimmalta osaltaan täysjärkinen, mutta en vielä tiedä, mitä sitten, jos isä ei enää pärjääkään vain sillä, että minä tai siskoni silloin tällöin käydään auttelemassa. Ainakin toivon, että alin eläkeikäni ehtisi tulla täyteen ennenkuin isä on 24/7 vahdittava. Viime vuosi oli aika raskas, kun jouduin kesken työpäivän, aamuyöllä ja milloin tahansa juoksemaan isälle apuun, kun äiti sekoili tai ei päässyt vessanpöntöltä ylös. Onneksi mulla on hyväpalkkainen työ ja joustava työnantaja, mutta vaikka teinkin lopulta 3-päiväistä työviikkoa, ei se äidin avuntarve aina osunut mun vapaapäiviini. En ole viitsinyt edes laskea, paljonko nämä mun vanhempieni takia ottamani palkattomat vapaat lopulta tulivat mulle maksamaaan, mutta paljon enemmän kuin olisi ollut omaishoidontuki. 

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työssäkäyvä ajautuu vanhempansa omaishoitajaksi usein siksi,  että kotihoidon palveluita ei saa riittävästi.  Omaishoitaja siis päättää tehdä sen työn,  mihin kotihoidon resurssit eivät riitä.  Vanhuksesta huolehtiminen kuitenkin useimmille aiheuttaa tavalla tai toisella kustannuksia.  Jos ei muuta niin bensat. 

Kun kerran on ryhtynyt omaishoitajaksi,  on todella vaikeaa päästä siitä enää eroon.  Pian 2 käyntiä päivässä ei enää riitäkään.  Omia lapsiaan ja omaa puolisoaan ei voi enää asettaa tärkeysjärjestyksessä hoidettavan vanhuksen edelle. Ensin tulee vanhus ja vasta sitten sinä itse ja muut.  Vanhus alkaa tarvita enemmän ja enemmän hoivaa ja hoitoa,  mutta koska sinä olet omaishoitaja,  sinä hoidat.  Ei kotihoito vaan sinä,  koska sinähän olet lopulta 24/7 vastuussa Vanhuksesta. 

Omaishoitoa voi vältellä sanomalla ei. Jos ei mene perille, sanoo uudestaan ei. Sitä jatkaa siihen asti, että menee perille. 

Varmaan kyseessä voi olla tuotos/panos suhde.

Jos maksaa edunvalvojalle versus on omaishoitaja, niin saatavassa perinnössä voi olla iso ero!

Luistin tähän puolipakosta. Rankkaa on, mutta ei pidä valittaa. 

Rahaa saa työhön nähden ihan liian vähän. En pysty edes olemaan työkkärin kirjoilla saati töissä. Vaatii 25/7 läsnäoloa.