Lue keskustelun säännöt.
Uskotko, että elämää menee niin kuin on tarkoitettukin?
Kommentit (56)
Jos on tarpeeksi fiksu niin kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se menee niin että synnytään ja jonkin aikaa täällä heilutaan ja sitten kuollaan pois. Niin se on määrätty ja niin se kaikilla menee. Ei juuri väliä mitä siinä välissä tapahtuu, lopulta millään ei ole mitään merkitystä.
Toisistaan vauvvoina erotetut identtiset kaksoset tuppaavat omaamaan hyvin samankaltaiset elämät, vaikka asuisivat tuhansien kilometrien etäisyydellä ja olisivat "salatut" toisiltaan. Tuo viittaa siihen että elämän suuret linjat ovat karmallisesti predestinoidut? Triviaalit seikat voivat toki idareillakin poiketa toisistaan!
Vaikea uskoa, että kukaan syntyisi tällaisen elämän takia. Miksi ihmeessä kenenkään pitäisi elää tällainen elämä?
t: yksinäinen, lapseton, pitkäaikaistyötön, ikisinkku
En usko. Maailmassa on niin paljon pahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko. Olen koko ikäni elänyt terveesti, ei ylipainoa, en tupakoi, en käytä alkoholia, ja syön monipuolista sekaruokaa. Liikun myös säännöllisesti. Minulla on ystäviä, mielekäs työ ja ihana puoliso. Silti sain syövän, josta nyt toivun pikkuhiljaa. Mikä ihmeen tarkoitus tällä muka olisi, todistaa että ihminen ei voi vaikuttaa elämäänsä? Höpöhöpöä koko ennalta määrätty.
En. Tai no, jos joku iso herra jossain on ennalta määrännyt että läheiseni pitikin kärsiä ensin lapsuus ja nuoruus väkivaltaisessa perheessä, ja sitten kun hän nuorena aikuisena sai ystäviä, pääsi haaveammattiinsa, alkoi voida henkisesti hyvin, löysi rakkauden ja oli vihdoin ekaa kertaa elämässään täydellisen onnellinen niin sairastui syöpään, kärsi taas viimeiset kuukautensa ja kuoli parikymppisenä, niin se iso herra on ihan hel*etin sadistinen p*ska.
Mikä tarkoitus tällaisella muka olisi? Ei mikään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaa sanoa. Jos sattumia ei ole. En tiedä onko sattumia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko mihinkään syvällisempään tarkoitukseen, mutta kyllähän elämä menee yhdellä tavalla ja vaihtoehtoisia tapoja emme pysty kokemaan, joten siinä mielessä elämä menee kuten omat ja ympäristön valinnat ovat tarkoittaneet. Yksilö on vapaa tekemään päätöksiä elämän suunnasta, mutta vain yhden päätöksen tulokset pystyy kokemaan. Samaan päätökseen voi palata myöhemmin ja valita toisin, mutta kyse ei sitten enää ole samasta asiasta kuin siinä tilanteessa, että olisi alunperin valinnut toisin.
Ainakin Tähkä laulaa että:
"Omani kylvän, omani mä niitän
Kaikella on tarkoitus
Lopulta haavoja, kipujani kiitän
Kaikella on tarkoitus
Elämän eessä mä tällaisena riitän
Kaikella on tarkoitus"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko mihinkään ennaltamäärättyyn suunnitelmaan.
Epämiellyttävä totuus on, että elämä on hyvin pitkälle kiinni sattumasta. Minkälaisia kavereita luokallesi sattuu, minkälainen opettaja, pääsetkö johonkin kouluun/työpaikkaan (no tähän toki voi itse vaikuttaa), menetkö juuri siihen baariin sinä iltana, kun tapaat tulevan puolisosi vai menetkö toiseen baarin viikon päästä ja tapaat siellä jonkun aivan toisen. Lähdetkö autolla liikkeelle viisi sekuntia aikaisemmin/myöhemmin ja törmäät/olet törmäämättä hirveen.
Ihmisellä on tässä kaaoksessa tarve selittää, että kaikki on jonkun jumalan suunnitelmaa ja että kaikella on joku suuri tarkoitus.
Nuorempana en uskonut, enkä itse kriisitilanteissa ole uskonut, mutta nyt 55-vuotiaana uskon. Kun katson elämää taaksepäin, jälkiviisaana, niin näen koko polun. Palapeli on naksahdellut paikoilleen. Kaikki tuo on pitänyt tapahtua, eikä oikeastaan ole muuta vaihtoehtoa kuin se, miten polku on edennyt.
Mutta: en usko, että ihan kaikella on tarkoitusta, mutta isossa kuvassa tämä pätee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En usko. Olen koko ikäni elänyt terveesti, ei ylipainoa, en tupakoi, en käytä alkoholia, ja syön monipuolista sekaruokaa. Liikun myös säännöllisesti. Minulla on ystäviä, mielekäs työ ja ihana puoliso. Silti sain syövän, josta nyt toivun pikkuhiljaa. Mikä ihmeen tarkoitus tällä muka olisi, todistaa että ihminen ei voi vaikuttaa elämäänsä? Höpöhöpöä koko ennalta määrätty.
Sinähän tässä todistat, että elämä ON ennaltamäärättyä. Olet koko elämäsi elänyt terveesti, ja eli todistat, että ihminen ei voi vaikuttaa elämäänsä. Eli syöpäsi oli ennalta määrätty.
En usko tuollaiseen. Jos olisin uskonut, olisin ihan erilaisessa tilanteessa, antanut periksi.
Ei ole mitään suunnitelmaa, tarkoitusta, kohtaloa.
Olemme biologisia koneita törmäilemässä satunnaisesti täällä samalla flipperipöydällä.