Lue keskustelun säännöt.
Uskotko, että elämää menee niin kuin on tarkoitettukin?
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
En usko. Taas tuli ero, enkä tiedä jaksanko enää yrittääkään. Mitään ei saa ilman toista ihmistä aikaiseksi kuitenkaan. Päivät menee lojuessa.
Elämää se lojuminenkin on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko. Taas tuli ero, enkä tiedä jaksanko enää yrittääkään. Mitään ei saa ilman toista ihmistä aikaiseksi kuitenkaan. Päivät menee lojuessa.
Elämää se lojuminenkin on.
No ei se oikein ole.
Vierailija kirjoitti:
Joo, mut sun on kuunneltava omaa sydäntä jotta se voi mennä oikeassa johdatuksessa.
Ei se mene silloin mihinkään, jos ihminen ei kuuntele itseään eikä omaa sydäntään. Jos ihminen ei koskaan hiljenny eikä ole valmis astumaan siihen tehtävään, mikä hänelle on luotu.
Ssen takia moni ei usko siihen, koska ne ei oo koskaan kokenut sitä johdatuksen voimaa, ne ei oo koskaan kuunnellu itseään eikä hiljentyneet.
Itse uskon myös sydämen ja itsen kuuntelemiseen, uskon että sydämen tarkoitus on toimia ihmisen pääasiallisena kompassina ja navigointivälineenä ja sitä kautta syntyy sitten johdatus. Joka siis on ihmisen yliminän/sielun/Jumalan suunnitelma ihmisen elämälle.
Tietenkään tätä mahdollisuutta ei kaikille suoda, koska niitä puitteita saa työstää joskus aika kauankin jotta johdatusta yleensäkään voi edes ilmentyä ihmiselle.
Itse meditoin ja joogasin kymmenen vuoden ajan todella paljon, jotta viimeinkin pääsin tähän asti mihin nyt olen päässyt eli siihen että olen tullut tietoiseksi tällaisista asioista. Seuraavaksi minun pitää alkaa toteuttamaan johdatuksen ja sitä kautta Jumalan/maailmankaikkeuden minulle ystävällisesti ehdottamaa tehtävää.
Ei mene. Tulee mutkia matkaan ja on vaikea ymmärtää niiden tarkoitusta. Voi olla, että asioilla ja tapahtumilla on tarkoitus ohjata meitä löytämään juuri oman elämän tarkoituksen löytymiseen. Ihmisellä on järki, mutta silti teemme virheitä ja harhaudumme.
En. Menneisyydestä ja virheistäni ajattelen, että kaikki ne ovat johdattaneet minut tähän miellyttävään pisteeseen elämässäni. Mutta en ajattele tulevaisuudesta noin vaan siten, että minulla, muilla ja sattumallakin on vaikutus siihen, miten asiat menevät. Luotan aika paljon itseeni ja siihen, että osaan tehdä oikeita valintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään tarkoittamista. Elämä on sattumista kiinni eikä sen kulkua ole kukaan etukäteen päättänyt.
Niknhän sitä tyhmempi luulisi. Mietippä tsrkemmin mitä on tullut tehtyä ja mihin se kaikki on johtanut.
Yksikään teko ei ole vailla seurauksia kun tarkemmin ajattelee.
Teoilla on seurauksia, mutta ei se tarkoita että elämä menisi jonkun ennaltasuunnitellun tarkoituksen mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En. En usko mihinkään suurempaa tarkoitukseen tai johdatukseen. Me vain ollaan ja möllötetään täällä, mutta jokainen meistä voi vaikuttaa siihen, että itsellä ja muilla on mukavaa ja tarkoituksellista olla ja möllöttää.
Ei ole mitään "tarkoitusta", mutta meillä ihmisillä on kuitenkin "työkaluja" pyrkiä tekemään elämästämme "tarkoituksenmukainen". On hyvä samalla muistaa se, että kaikki ei kuitenkaan koskaan ole pelkästään itsestä kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika mahdoton uskoa, ellei ole syntynyt hyvinvointivaltioon ja pysyy terveenä vanhuuteen saakka.
Mikä tarkoitus on sillä, että syntyy pakolaisleirille 2 miljoonan muun joukkoon, eikä sieltä ole konkreettista mahdollisuutta päästä ikinä pois? Tai sillä että sairastut vakavasti nuorena, sairaus etenee, eikä tule koskaan paranemaan vaan olet muiden konkreettisen avun varassa päivän jokaisena tuntina?
Jos ei ole edes minua, miten voisi olla jotain "elämääkään" joka menisi jollain tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, mut sun on kuunneltava omaa sydäntä jotta se voi mennä oikeassa johdatuksessa.
Ei se mene silloin mihinkään, jos ihminen ei kuuntele itseään eikä omaa sydäntään. Jos ihminen ei koskaan hiljenny eikä ole valmis astumaan siihen tehtävään, mikä hänelle on luotu.
Ssen takia moni ei usko siihen, koska ne ei oo koskaan kokenut sitä johdatuksen voimaa, ne ei oo koskaan kuunnellu itseään eikä hiljentyneet.
Itse uskon myös sydämen ja itsen kuuntelemiseen, uskon että sydämen tarkoitus on toimia ihmisen pääasiallisena kompassina ja navigointivälineenä ja sitä kautta syntyy sitten johdatus. Joka siis on ihmisen yliminän/sielun/Jumalan suunnitelma ihmisen elämälle.
Tietenkään tätä mahdollisuutta ei kaikille suoda, koska niitä puitteita saa työstää joskus aika kauankin jotta johdatusta yleensäkään voi edes il
Sydän on elin jonka tarkoitus on pumpata verta. Rytmiä voi tietysti kuunnella, mutta ei se muuten puhu.
Outo on myös ajatus, että juuri sinä olet se valittu meidän ihmisten joukosta, jolle on suotu tämä suuri viisaus. Aika egoistinen ajatus.
Tuo johdatus tai tehtävä on ihan oman mielikuvituksesi tuotetta.
No jos näin on niin, piru vie, haluan tietää kuka näin on juoninut minun kohdallani. On aika pitkät selitykset velkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei mene kuten on tarkoitettu. Olen uskossa ja elämässä on erilaisia vaiheita. Johdatusta on ollut opiskelupaikan saamisessa, puolison löytymisessä ja työpaikan saamisissa. Mutta jos katson tämän hetken tilannetta, niin tästä on tarkoitus ja ilo kaukana. Elämä on työntekemistä ja kotona nyhjöttämistä. Mielenkiintoa ja energiaa ei muuhun eikä tällä hetkellä oikein haluakaan. Olen jo muutaman vuoden toivonut että ei tarvitsisi elää enää kovin monta vuotta, olen saanut tarpeekseni. En ole itsetuhoinen. Olen vain totaalisen kyllästynyt ja kyynistynyt kaikkeen ja rasitun ihmisten seurassa olemisesta.
En. En ole uskovainen, en usko instituutiouskontoihin enkä hörhöilyyn. Niissä ei ole muuta eroa kuin status, joka on annettu uskonnoille mutta hörhöilyille ei.
Molemmat on ihmisten keksimiä.
Käsitykseni mukaan elämänkohtaloon vaikuttaa ympäristö (perhe, aikakausi, maantieteellinen paikka, sosluokka ym.), omat valinnat ja sattuma.
Uskon valintojen maailmaan ja omaan tekemiseenä. Sitten pakkaa sekoittaa myös olosuhteet ja sattuma. Nämä 4 tekijää määrittävät tarkoitusta. Jos on olemassa johdatusta rukouksen kautta, niin silti uskon että johdatus tapahtuu luonnollisesti valintojen, tekemisen, sattuman ja olosuhteiden kautta.
Kyllä määrätietoisuus myös, mutta on myös tuuria. Vastavalmistuneena hain tosi paljon töitä, sinkkuna kävin paljon ulkona ja treffailin, en tullut helposti raskaaksi, hoitoihin jne. En hakkaa päätä seinään, vaanvaihtoehtoja
Vierailija kirjoitti:
En. En ole uskovainen, en usko instituutiouskontoihin enkä hörhöilyyn. Niissä ei ole muuta eroa kuin status, joka on annettu uskonnoille mutta hörhöilyille ei.
Molemmat on ihmisten keksimiä.
Käsitykseni mukaan elämänkohtaloon vaikuttaa ympäristö (perhe, aikakausi, maantieteellinen paikka, sosluokka ym.), omat valinnat ja sattuma.
Sattumakin on vain selitys. Samanlainen kuin kohtalo.En usko kumpaankaan.
Enpä oikeastaan. Heidän joiden elämä on sujunut heidän suunnitelmiensa mukaan ja tai sisältänyt sattumuksia, jotka ovat johtaneet hänen kannaltaan positiivisiin lopputulemiin, on varmasti helppo uskoa johdatukseen tai tarkoituksenmukaisuuteen. Toisin soljunut elämä ei ainakaan kannusta uskomaan tarkoitukseen tai johdatukseen.
Tapahtumat aikajanassa ovat verkko joka kutoutuu eteenpäin sattumanvaraisesti.