Miksi täällä aina haukutaan lihavia, miksei ajatella miksi se lihava ihminen alunperin on lihava?

ajatelkaapa tämänkin ketjun törkeimpiä kommenteja ja sitä vasten joidenkin ehdottamaa suoraa kansanvaltaa, tai vaikkapa soinin "kyllä kansa tietää"-hokemaa.

Tuntemani sairaalloisen lihava nainen oli hoikka lähemmäs kolmekymppiseksi, kova liikkumaan. Kaikki muuttui äkisti. Liikunta loppui kuin seinään ja painoa tuli parissa vuodessa n. 50kg. En koskaan kysynyt mitä tapahtui. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi täällä aina haukutaan laihoja? Kaikenmaailman kelkannaruiksi ja anorektikoiksi?

-- ai niin... Kehopositiivisuus koskee vain läskejä. 

Kehopositiivisuus on yhteiskunnallinen liike, jonka tavoitteena on saada kaikenlaisille kehoille tasa-arvoisesti kunnioitusta ja oikeuksia.



Kehopositiivisuuden avulla pyritään parantamaan marginalisoitujen ja syrjittyjen kehojen, kuten lihavien, vammaisten ja transihmisten, ihmisoikeuksia.

Kehopositiivisuudessa on kyse ihmisen oikeudesta siihen, että hänen kehonsa saa kunnioitusta vaikka ei vastaisikaan kauneusihanteita. Siinä ei ole käsitteenä kyse painonhallinnasta, hyvinvoinnista tai fyysisestä terveydestä.

Se ei ota kantaa siihen, millaiset elämäntavat ovat terveellisiä tai epäterveellisiä. Se ei myöskään liity itsensä rakastamiseen tai positiiviseen asenteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Mä ainakin olen lihava ihan siksi että olen totuttanut itseni syömään rasvaista ja suolaista ruokaa, ja olen aina ollut perso herkuille. Ei tässä ole mitään mystistä syvällistä syytä, vaan ihan voin myöntää että itseaiheutettua on. Väitän että suurimalla osalla on ihan sama tilanne. Harvalla oikeasti on selittäviä sairauksia tai sellaisia traumoja, jotka selittäisivät ylensyömisen. Osa ei halua myöntää että on vaan laiska, mukavuudenhaluinen eikä ole itsekuria jättää herkut ja syödä maltillisemmin. 

Suosittelen lukemaan syomishairioliitto.fi/artikkeli/tunnesyominen

Nykyään lihavien ei tarvitse ottaa enää vastuuta mistään vaan voi laittaa lihomisen traumojen yms piikkiin. On se ihme juttu että 70% aikuisista on joku trauma minkätakia ovat lihoneet.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään lihavien ei tarvitse ottaa enää vastuuta mistään vaan voi laittaa lihomisen traumojen yms piikkiin. On se ihme juttu että 70% aikuisista on joku trauma minkätakia ovat lihoneet.

 

Eiköhän suurin osa ole lihonut muista syistä, mutta joukossa on myös näitä traumatisoituneita tai syömishäiriöisiä. 

Vierailija kirjoitti:

Nykyään lihavien ei tarvitse ottaa enää vastuuta mistään vaan voi laittaa lihomisen traumojen yms piikkiin. On se ihme juttu että 70% aikuisista on joku trauma minkätakia ovat lihoneet.

No ei tietenkään ole. Sellainen lievä ylipaino, joka suurella osalla on, ei juurikaan johdu mistään muusta kuin ihan vaan siitä että usein nykyelämässä kulutus on aika pieni, ja kaupoista saa helpolla energiatiheitä herkkuja joita tulee siihen kulutukseen nähden liian usein syötyä. Mutta jos puhutaan sairaalloisen lihavista ihmisistä, niin silloin aika suurella osalla on jo syömishäiriö tai joku muu tunne-elämän syy miksi on syönyt itsensä siihen kuntoon. Kukaan ei ihan noin vaan huvikseen syö itseään 150-200-kiloiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten halu kaataa oma paha olo toisen niskaan. Lihavat ovat hyviä kohteita, koska heidän "vikansa" näkyy päälle päin. Sitten voi selittää, että "halusin vain auttaa, olen itskein joskus laihduttanut kolme kiloa ja tiedän miten vaikeaa on olla ylipainon kanssa".

Juuri näin.

Harva muu ominaisuus on nähtävissä jo nopealla vilkaisulla.

Helpompi on piilotella esim tupakkakeuhkoja, narsismia ja salassa tehtyjä syntejä.

Vierailija kirjoitti:

Lihavia ei tarvi ajatella ollenkaan. Saatikka puhua heistä.

Kielletään samalla tommoset vi*ttumaiset ihmisetkin!

Luulisin, että osa kokee lihavien vaativan enemmän. Esim. kahta paikkaa lentokoneeseen, veloituksetta, tai isompia tuoleja. Ja jos yrittää huomauttaa että omilla valinnoilla voi vaikuttaa kokoonsa, kaikki on fatshaming

Vierailija kirjoitti:

Olen joskus miettinyt samaa. Moni ei ilmeisesti tajua, että monen ihmisen lihavuuden takana on juuri traumoja. Esimerkiksi seksuaalinen hyväksikäyttö lapsena tai raiskaus johtaa monella lihavuuteen. Siinä onkin sitten kiva yrittää toipua, kun muut ihmiset vielä pilkkaavat. 

Ja ei, en tarkoita, että kaikkien kohdalla on näin. 

Ei ne traumat ja syyt muille kuulu sen enempää kuin liikakilotkaan.

Vierailija kirjoitti:

Mutta miksi se syömishäiriö ei laita syömään vaikka porkkanoita? 

Kyllä minulle maistuu porkkanatkin oikein hyvin! Mutta haluan välillä muutakin. Ehkä jos söisin vain porkkanoita, saisin liikaa karoteenia?

Olen lihava, koska ruoka on niin hyvää. En tiedä, miksi se minusta on niin hyvää ollut koko ikäni. Olen ollut lihava jo yksivuotiaana. Ja minulle on maistunut ihan tavallinen ruoka, en ole tarvinnut mitään erityisiä herkkuja lihoakseni. Oikeastaan ihmettelenkin puhetta herkuista, kun ei ne ole minusta sen herkullisempia kuin vaikka kalakeitto ruisvoileivän kera. 

Meillä oli säännölliset ruoka-ajat, muulloin ei syöty, mutta ruoka-aikoina söinkin sitten senkin edestä. Kouluruoastakin tykkäsin enkä ymmärtänyt kun muut nirsoilivat. Noista porkkanoista tulikin mieleen, että koulussa oli toisinaan lisäkkeenä kaaliraastetta, jossa oli seassa herne-maissi-paprikaa, ja siitä pidin aivan erityisesti. 

Eli en siis tiedä, miksi ruoka on minulle niin vastustamattoman hyvää. Joskus mietityttää, onko sillä asian kanssa tekemistä, että olen sen aikakauden lapsia, joita ruokittiin vauvana säännöllisesti neljän tunnin välein, ei sen mukaan milloin on nälkä. Kuin olisi jäänyt päälle hätä, että silloin kun sitä ruokaa lopulta saa, sitä pitää syödä kuin se olisi maailmasta loppumassa. En tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Olen joskus miettinyt samaa. Moni ei ilmeisesti tajua, että monen ihmisen lihavuuden takana on juuri traumoja. Esimerkiksi seksuaalinen hyväksikäyttö lapsena tai raiskaus johtaa monella lihavuuteen. Siinä onkin sitten kiva yrittää toipua, kun muut ihmiset vielä pilkkaavat. 

Ja ei, en tarkoita, että kaikkien kohdalla on näin. 

Kyllä on totta, että lihavuuden taustalla on usein jonkinasteinen mielenterveysongelma. Hoikkana pysyminen ja terveellisten elintapojen ylläpitäminen vaatii tosi skarppia päätä ja hyvää jaksamista - toki tietysti nämä sitten edistävätkin sitä. Mutta joskus ensimmäinen ja tärkein hoito lihavuuteen olisi hoitaa mielenterveys kuntoon. 

Miten voit tietää, mitä ihmiset ajattelee tai ei ajattele?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen joskus miettinyt samaa. Moni ei ilmeisesti tajua, että monen ihmisen lihavuuden takana on juuri traumoja. Esimerkiksi seksuaalinen hyväksikäyttö lapsena tai raiskaus johtaa monella lihavuuteen. Siinä onkin sitten kiva yrittää toipua, kun muut ihmiset vielä pilkkaavat. 

Ja ei, en tarkoita, että kaikkien kohdalla on näin. 

Kyllä on totta, että lihavuuden taustalla on usein jonkinasteinen mielenterveysongelma. Hoikkana pysyminen ja terveellisten elintapojen ylläpitäminen vaatii tosi skarppia päätä ja hyvää jaksamista - toki tietysti nämä sitten edistävätkin sitä. Mutta joskus ensimmäinen ja tärkein hoito lihavuuteen olisi hoitaa mielenterveys kuntoon. 

Taitaa mennä liian vaikeaksi. Kuin mielenterveyden kuntoon hoitaminen sujuisi sormia napsauttamalla. Terapiaresursseistakin on pulaa. Ja onko ne mielenterveyden häiriöt jotenkin yleistymässä, kun lihavuuskin on? Taitaa olla niin, että enemmistöllä kansasta on jokin mielenterveysongelma. Osalla se näkyy lihavuutena ja hoikilla sitten jollain muulla tavoin, kenellä mitenkin (ylivilkkautena, kiusaamisena, päihteidenkäyttönä ja muina addiktioina, holtittomana rahankäyttönä, epäterveeseen suhteeseen jäämisenä, uupumuksena...) 

Lihavien haukkujat ovat henkisesti sairaita.

Toisessa ketjussa jo kahden kilon ylittävä paino normaalipainosta sai erään kirjoittanut kirjoittamaan, että kyseessä on sairaalloinen lihavuus.

Tosiaan pistää miettimään kuka mahtaa olla sairaalloinen. 😆

Olen ajatellut, että jokainen itse kantaa kilonsa. Itse kärsii jalka- ja selkävaivoistaan ja ihan itse kantaa ylipainonsa muut seuraukset.

Joten mitä vi*tua se mulle kuuluu?

Julkisen puolen terveydenhuoltoa kuormittavat myös langanlaihat anorektikot, keuhkosyöpään sairastuneet ketjupolttajat mm.

Vierailija kirjoitti:

Mutta miksi se syömishäiriö ei laita syömään vaikka porkkanoita? 

Onhan sellainenkin syömishäiriö, missä syödään yltiöterveellisesti.

Ja tiedät itsekin, mikä ero porkkanan ja vaikka suklaan välillä on. Sokeri. Sokeri on pahempi koukuttaja kuin alkoholi tai huumeet.

Miksi täällä aina haukutaan (kohde), eikä pohdita sitä miksi ovat (kuvaus)?

Kohteita voi sitten olla: rikollinen, huumeiden käyttäjä, ääri- sitä tai ääri- tätä, tunnustuksellinen uskovainen tai poliittisesti oman kannan vastainen, ...

Miksi haukutaan eikä ymmärretä?, koska se ei ole meidän ihmisten normaalia toimintaa.

Karkkivasut kiellettävä!