Mies ihastunut työkaveriinsa - mitä teen?
Mieheni on ainakin hyvin todennäköisesti ihastunut työkaveriinsa. Hän on parin kuukauden sisällä alkanut kiinnittämään huomattavasti enemmän huomiota omaan ulkonäköönsä ja panostanut siihen. Varjelee myös puhelintaan kuin haukka ja vähän väliä viestittelee hymyssä suin. Viime päivinä myös lisääntynyt seksuaalinen halukkuus sai nyt viimeistään omat hälytyskellot soimaan..
Menin tässä puoliksi vahingossa katsomaan hänen googletilinsä selaushistoriaa meidän yhteiseltä tabletilta. Päivittäin selailee ja katselee työkaverinsa kuvia, hyvin epämääräisiin aikoihin.. Ihan viimeisenä illalla tai todella aikaisin aamulla ennen töihin lähtöä.. ja välillä keskellä päivää.
Ihan fyysisesti kuvottava olo ja nyt ahdistaa. Ollaan juuri kolmekymppisiä, oltu yhdessä 12 vuotta, 3 yhteistä lasta. Aiemmin ei ole ollut mitään vastaavaa tilannetta
Työkaverilla on myös lapsia ja mies, en siis usko että olisi mitään pettämistä tapahtunut kuitenkaan. Ovat kuitenkin päivittäin tekemisissä toimistolla 08-16 ainakin, välillä saattaa venähtää ylitöiksi, mutta en tiedä onko tämä kyseinen nainen siellä paikalla.
Miten etenen ja mitä teen? Otanko asian puheeksi vai miten saan tämän pois mielestäni? Tuntuu tosi pahalta, että hän kuolaa työkaverinsa perään joka päivä.
Kommentit (193)
Vierailija kirjoitti:
"Menin tässä puoliksi vahingossa katsomaan hänen googletilinsä selaushistoriaa..."
Just... 😂
Jos ukko ei osaa poistaa selaushistoriaa tuollaisen jälkeen, niin kyseessä on täysi tomppeli josta kannattaa erota.
Vierailija kirjoitti:
Tyhmemmillekin tiedoksi, aloitus on täysin sepitetty tarina, ja niiden kirjoittaja vakiotyyppi tällä palstalla.
Mikä helvetin salapoliisi sinä luulet olevasi? 😂
Vierailija kirjoitti:
AP, toivottavasti nautit edes vähän laivateissusta! Kehottaisin keskittymään lasten kanssa oloon reissussa, nyt ei ole oikea hetki puida asioita miehen kanssa.
Eikä kannata odottaa, että pääset yli asioista kovin nopeasti ja miehenkin pitää olla valmis hyväksymään se. Rehellisesti sanottuna, en ihan ymmärrä miten kykenet mihinkään läheiseen kanssakäymiseen miehen kanssa. Mutta me olemme kaikki erilaisia, sinä toimit kuten parhaaksi näet ja pystyt. Ehkä läheisyys helpottaa sinun tunnemyrskyjä ja saa hetkeksi unohtamaan tilanteen.
Tulethan taas kertomaan kuulumisia, kun ehdit ja jaksat.
Laivareissu meni onneksi hyvin ja pystyin nauttimaan koko perheen yhteisestä ajasta! Oli oikeasti kivaa, eikä pahemmin tullut mietittyä koko tätä kuviota. Lapsilla oli hauskaa ja omatkin ajatukset saivat tuulettua!
Ja kyllä, tuo läheisyys auttanut hetkittäisesti. Mies on ollut paljon huomaavaisempi ja enemmän lähellä kuin ennen, joka tuntuu hyvältä kaikesta huolimatta.
Olo on vähän kohentunut tässä muutenkin. Ollaan keskusteltu paljon ja suurimmat tunnekuohut laskeutuneet. Vähän voinut jo heittää vitsiäkin asiasta.
Yritän luottaa, että mies on oikeasti sitoutunut tähän ja oon tyytyväinen, että ei ole oikeasti tehnyt mitään edistääkseen asioita ihastuksensa kanssa, vaan omien sanojensa mukaan on yrittänyt vältellä hänen kanssaan oleskelua, koska on huomannut omat tunteensa. Harmi vaan, ettei ole kokenut voivansa puhua aiheesta kanssani ollenkaan.. Kyllä silti loukkaa tuo vuoden ajan kestänyt ihastuminen, mutta yritän ymmärtää ja tavallaan ymmärränkin.
Mies on aiemmin käyttänyt melko runsaasti alkoholia ( lähes joka ilta juonut pari kaljaa, viikonloppuisin vähän enemmän ) ja on nyt ryhdistäytynyt senkin osalta. On kuulema ennen koittanut turruttaa omia ajatuksiaan ja ahdistustaan alkoholilla. Nyt hän on ollut jaksavampi ja parempi vanhempi, kun on juonut vähemmän ja pystynyt olemaan useampia päiviä juomatta. Tämä on positiivinen juttu ja olen tyytyväinen, toivottavasti jatkuu samaan tapaan.
Omat fiilikset itseäni kohtaan eivät kyllä ole ihan ennallaan. Itsetuhoisia ajatuksia ei kuitenkaan enää ole ollut, mutta huomaan ajattelevani omaa ulkonäköäni paljon ja sitä, että olenko riittävän hyvä, tai kun mies tulee töistä vertaileeko minua siihen työkaveriinsa yms.. Itsetuntoni on siis kokenut tässä aika ison kolahduksen, enkä ole aivan varma kuinka saan sen takaisin kohdilleen.
Olen aiemminkin kärsinyt hurjista ulkonäköpaineista, niin tuntuu erittäin pahalta siinä mielessä. Vuoden sisällä tullut yli kymmenen kiloa lisää, odotusaikana en lihonut, mutta vauvaa imettäessä tuli jäätyä aika paljolti kotiin ja herkuteltua lähes päivittäin. Olenkin nyt suunnitellut elämäntaparemonttia, ettei tämä lihominen jatkuisi ja saisin itseni parempaan fyysiseen kuntoon. Yritän ajatella tätä itseni kannalta, enkä vain siksi että olisin mieheni silmissä parempi...
Mutta eipä kai tässä muuta. Elämä jatkuu. Yritetään korjata tätä suhdetta ja minä itseäni. Tulen tänne välillä kertomaan kuulumisia tai jos jotain muutosta tilanteeseen tapahtuu.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tyhmemmillekin tiedoksi, aloitus on täysin sepitetty tarina, ja niiden kirjoittaja vakiotyyppi tällä palstalla.
Mitä sitten? Joku oikeasti samassa tilanteessa oleva voi lukea tätä keskustelua ja saada ohjeita miten toimia. Tämä käy myös viihteestä, ei sen tarvitse olla totta. Ihme ankeuttamista, ettei saa näihin edes vastailla joidenkin mielestä :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP, toivottavasti nautit edes vähän laivateissusta! Kehottaisin keskittymään lasten kanssa oloon reissussa, nyt ei ole oikea hetki puida asioita miehen kanssa.
Eikä kannata odottaa, että pääset yli asioista kovin nopeasti ja miehenkin pitää olla valmis hyväksymään se. Rehellisesti sanottuna, en ihan ymmärrä miten kykenet mihinkään läheiseen kanssakäymiseen miehen kanssa. Mutta me olemme kaikki erilaisia, sinä toimit kuten parhaaksi näet ja pystyt. Ehkä läheisyys helpottaa sinun tunnemyrskyjä ja saa hetkeksi unohtamaan tilanteen.
Tulethan taas kertomaan kuulumisia, kun ehdit ja jaksat.
Laivareissu meni onneksi hyvin ja pystyin nauttimaan koko perheen yhteisestä ajasta! Oli oikeasti kivaa, eikä pahemmin tullut mietittyä koko tätä kuviota. Lapsilla oli hauskaa ja omatkin ajatukset saivat tuulettua!
Ja kyllä, tuo läheisyys auttanut hetkitt
Olo varmasti vaihtelee vielä pitkään. Suosittelen kriisistä selviytymiseen edelleen sitä terapiaa. Mutta hyvä kun reissu meni mukavasti ja toivon perheellenne kaikkea hyvää!
T. eräs aiemmin vastannut vanha täti
Pitkässä liitossa ihastuksia tulee ja menee.
Huh huh, tosissaanko joku miettii eroa tuollaisen takia?
Miehet harvoin eroaa. Pettää ne kyllä voi.
Uskomatonta että oikeasti suunnittelet tällaisen takia eroa ja perheen hajottamista? Mies ei ole sua edes pettänyt, eikä pitänyt mitään yhteyttä ko. naisen kanssa, ja tunteet taitaa olla täysin yksipuolisia. Ei varmasti kivalle tunnu tuo, että mies stalkannut akan kuvia yli vuoden, mutta on tuo nyt aika pieni rikos kuitenkin. Ihan normaalia pitkissä suhteissa että joku muu välillä kiinnostaa, varsinkin kun olette olleet ihan lapsista asti yhdessä.
AP, toivottavasti nautit edes vähän laivateissusta! Kehottaisin keskittymään lasten kanssa oloon reissussa, nyt ei ole oikea hetki puida asioita miehen kanssa.
Eikä kannata odottaa, että pääset yli asioista kovin nopeasti ja miehenkin pitää olla valmis hyväksymään se. Rehellisesti sanottuna, en ihan ymmärrä miten kykenet mihinkään läheiseen kanssakäymiseen miehen kanssa. Mutta me olemme kaikki erilaisia, sinä toimit kuten parhaaksi näet ja pystyt. Ehkä läheisyys helpottaa sinun tunnemyrskyjä ja saa hetkeksi unohtamaan tilanteen.
Tulethan taas kertomaan kuulumisia, kun ehdit ja jaksat.