Vaari jakaa taas kesärahaa lastenlapsille todistuksen mukaan

Mutta MITEN ja MISSÄ se oikeasti kympin oppilas, joka muuten tekee kyllä asioita sen eteen, palkitaan, jos järjen viimeinen saareke, vaari, ei sitä tee? Vanhemmat tämän ketjun perusteella ei ainakaan kun on epäreilua, koulussa ei, stipendit annetaan ihan toisenlaisille tapauksille. Miksi se lapsi joka on tunnollinen, kuuntelee ja osallistuu tunnilla, tekee läksyt ja lukee kokeisiin, ei saisi saada siitä tunnustusta? Tämä jos mikä on epäreilua. Sama kuin että olympialaisissa palkitaan reiluuden nimissä viimeiset, kun heillä on lyhyemmät jalat ja treenasivat vähemmän.

Jos Vaari antaa lapsille rahaa, saa hän tehdä sen valitsemallaan tavalla. Tuossa on kuitenkin ihan selkeät perusteet ja säännöt on tiedossa hyvissä ajoin. Minusta on aika kummallista että porukka jaksaa aina moittia sitä jos ysin ja kutosen oppilaat eivät saa samanlaista tunnustusta. Miksi pitäisi saada kun toinen on parempi. Ei kaikille urheilukisoihinkaan osallistujille jaeta mitalleja, vain niille parhaille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykäs voi saada hyvän todistuksen tekemättä mitään ja toinen taas voi tehdä tosi paljon töitä, että saa vaikka kasin. Siinä mielessä ei ole reilua.

Vaari ei maksa älykkyydestä, vaari maksaa todistuksen numeroista. Ei meillä töissäkään kysytä, montako tuntia teit asiaa X, vain lopputulos kiinnostaa. Mitä enemmän tekee vaadittua lopputulosta, sen parempi palkka.

"Vaari ei maksa älykkyydestä, vaari maksaa todistuksen numeroista"  

Mikä on kaiken lähtökohta, että todistukseen on mahdollista saada korkea numero? Monikaan teistä kommenoijista ei olisi saanut tuolta ap:n vaarilta euroakaan!

Hyvästä todistuksesta palkitsemisessa ei sinänsä vikaa, mutta ihmetyttää kyllä, jos lapselta puuttuu täysin oma kunnianhimo ja tulevaisuudenvisio, tsempataan vaan rahan takia. Itse olin aikoinaan hyvin kunnianhimoinen oppilas ja menestyin koulussa, mutta minulle riitti motivaatioksi se, että halusin itse sen hyvän todistuksen. Muistan saaneeni silloin tällöin jotain random summia hyvästä koulumenestyksestä, mutta raha ei koskaan ollut mikään motivaattori. Halusin ne hyvät numerot, koska itselleni ei huonompi todistus kelvannut, rahan saaminen siitä oli ihan yhdentekevää. Jotenkin tässä haiskahtaa se, että vaarin oma kunnianhimo lastenlasten menestymisen suhteen pyörittää koko hommaa, ja lapsenlapset saa pikavoittoja vaivautumalla tekemään läksyt ja lukemaan kokeisiin, minkä pitäisi kuitenkin olla ihan normaali velvollisuus muutenkin tuossa ikävaiheessa. Mitäs sitten, jos tämä vaari kuolee äkillisesti ja "palkanmaksu" loppuu. Ennemmin kannattaisi yrittää herätellä lapsen omaa halua elämässä pärjäämiseen ja löytämään oman intohimonsa ja unelma-alansa, jota tavoitella.

Suoralta kädeltä voin kyseenalaistaa logiikkasi/metodisi. Tietenkin lasta on kannustettava uskaltamaan oppimaan ja harjoittelemaan asioita jotka tuntuvat vaikeilta. Mutta oletuksena ei voi olla, että "harjoiteltuaan tarpeeksi"  kaikille asia olisi yhtään sen helpompaa kuin aluksikaan. Ihmiset ovat yksilöitä, jokaisen äl

No kuule, mitä tapahtuu tälle paapotulle tyhmälle lapselle, kun koittaa aikuisuus? Kun ei enää riitäkään se, että että on olemassa, vaikka äiti muuta väittää.

Se pudotus oikeaan maailmaan on tosi tyly, kun on luullut että on ns. hyvä tyyppi ja että se yksin riittää, ja sitten huomaa että ei sillä todistuksella pääsekään yhtään mihinkään? Minä tunnen tämmöisen, päätyi hyvin katkeraksi aikuiseksi.

Vaari yrittää pehmeästi opettaa miten maailma toimii, ennenkuin on liian myöhäistä. 







Paapotulle? Onko se mielestäsi ihmisen "paapomista" jos ymmärtää yksilön realiteetit?  Älyllisesti vähälahjainen tai neuroepätyypillisiä piirteitä omaava yksilö, ei pääse ominaisuuksistaan eroon, vaikka sinä tai joku muu sitä häneltä vaaditte. Hän on yksilö, miten se auttaa häntä, että hänet kerta toisensa jälkeen arvotetaan alemmaksi kuin muut yksilöt? Hän ei tule koskaan pääsemään saman tasoon kuin vastaava korkean älykkyyden omaava ja terve yksilö, vaikka hän miten ponnistelisi. Onko se teidän lukuisien kommentoijien mielestä syy tuhota yksilön itsetunto ja tuomita hänet turhana ja arvottomana ihmisenä tähän maailmaan?  Järkyttävää lukea millaisia sadistisia, psykopaattisia ihmisiä tämä palsta on täynnä!

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lammas, onko se siis mielestäsi hyvä, että elämme kilpailuyhteiskunnassa? Että vanhempien tulisi vahvistaa tätä asetelmaa? Eikä esimerkiksi opettaa lapsille, että sellaiseen ei tarvitse lähteä mukaan?

Ei se ole mun mielestä hyvä, mutta sellaiseen yhteiskuntaan kuitenkin näidenkin lasten pitää sopeutua. Eikä mikään estä vanhempia opettamasta lapsilleen, että se vaarin antama 150€ vai paljonko nyt olikaan, on ihan riittävä tai ettei sillä niin väliä ole, saako koskaan kivaa työpaikkaa vai ei. 

Ei sillä pitäiskään olla väliä, saako sitten kivaa työpaikkaa vai ei. Kaikki ahkeratkaan ja kympin oppilaat eivät saa kivoja työpaikkoja ja osa joutuu olemaan akateemisia työttömiä.

Minä en ollut kympin oppilas koulussa, mutta sain silti kivan työpaikan.

Vierailija kirjoitti:

Mutta MITEN ja MISSÄ se oikeasti kympin oppilas, joka muuten tekee kyllä asioita sen eteen, palkitaan, jos järjen viimeinen saareke, vaari, ei sitä tee? Vanhemmat tämän ketjun perusteella ei ainakaan kun on epäreilua, koulussa ei, stipendit annetaan ihan toisenlaisille tapauksille. Miksi se lapsi joka on tunnollinen, kuuntelee ja osallistuu tunnilla, tekee läksyt ja lukee kokeisiin, ei saisi saada siitä tunnustusta? Tämä jos mikä on epäreilua. Sama kuin että olympialaisissa palkitaan reiluuden nimissä viimeiset, kun heillä on lyhyemmät jalat ja treenasivat vähemmän.

Onko tässä yksikään ihminen sanonut, että kympin oppilaita ei pitäisi palkita? Koittakaa nyt päästä eroon tuosta musta valkoisesta näköalattomuudestanne. Asiat eivät sulje toisiaan pois!

Kylläpä repisin pelihousuni, jos isovanhemmat tällaisen idean keksisivät, kun toinen lapsi saa 9,5 keskiarvon käymällä koulussa kohtuullisesti paikan päällä (hän on sellainen tunnollisuudesta nauttiva faktaimuri-asperger), ja toisen itseään isosisarukseen verranneen kanssa on nyt pari vuotta harjoiteltu sitä että itseään ei tarvitse ajaa ahdistuksesta solmuun ja stressikuoleman partaalle jos tulee myös alle ysin numeroita. Elämän kannalta tärkeämpiä taitoja kuin yläkoulun maantiedon oppisisällöt on priorisointi, oman keskeneräisyyden ja riittämättömyyden sietäminen ja onnellisen elämän erottaminen suorittamisen mittaamisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta MITEN ja MISSÄ se oikeasti kympin oppilas, joka muuten tekee kyllä asioita sen eteen, palkitaan, jos järjen viimeinen saareke, vaari, ei sitä tee? Vanhemmat tämän ketjun perusteella ei ainakaan kun on epäreilua, koulussa ei, stipendit annetaan ihan toisenlaisille tapauksille. Miksi se lapsi joka on tunnollinen, kuuntelee ja osallistuu tunnilla, tekee läksyt ja lukee kokeisiin, ei saisi saada siitä tunnustusta? Tämä jos mikä on epäreilua. Sama kuin että olympialaisissa palkitaan reiluuden nimissä viimeiset, kun heillä on lyhyemmät jalat ja treenasivat vähemmän.

 

Onko tässä yksikään ihminen sanonut, että kympin oppilaita ei pitäisi palkita? Koittakaa nyt päästä eroon tuosta musta valkoisesta näköalattomuudestanne. Asiat eivät sulje toisiaan pois!

No aika monihan tässä on ollut sitä mieltä että palkkiosumma ei saisi olla eri, vaan kaikkien pitäisi saada yhtä paljon. Sitähän se juuri silloin tarkoittaa että sitä kympin oppilasta ei saa palkita sillä perusteella että hän on kympin oppilas.

Onko tässä yksikään ihminen sanonut, että kympin oppilaita ei pitäisi palkita? Koittakaa nyt päästä eroon tuosta musta valkoisesta näköalattomuudestanne. Asiat eivät sulje toisiaan pois!

No aika monihan tässä on ollut sitä mieltä että palkkiosumma ei saisi olla eri, vaan kaikkien pitäisi saada yhtä paljon. Sitähän se juuri silloin tarkoittaa että sitä kympin oppilasta ei saa palkita sillä perusteella että hän on kympin oppilas.





Jos oletamme, että kaikki opiskelevat yhtä tunnollisesti. Niin mielestäsi kympin oppilasta ei palkita, jos hän saa saman summan kuin se joka pärjää heikommin, johon syynä voi olla älyllinen kyvykkyys?  Miksi häntä pitäisi palkita enemmän, jos hän on älykkyydeltään toista lahjakkaampi? Älykkyys on ominaisuus, sitä ei voi lisätä, vaikka miten harjoittelisi. Miksi hänet pitäisi nostaa korkeammalle jalustalle, vain perityn ominaisuuden vuoksi? 

Hyvä kansalainen palkitsisi vasta, kun lapset ovat vähintään 65-vuotiaita: kuka oli paras nettomaksaja eli käytännössä paras veronmaksaja. Voihan kympin oppilas kuitenkin mennä hoitoalalle ja tienata aika huonosti tai ryhtyä nälkätaiteilijaksi tms. 

Oikealle kympin oppilaalle ne todistuksen kympit, yo-kirjoitusten laudaturit ja avautuvat yliopiston ovet ovat itsessään se suurin palkinto, ei siinä vaarin lahjontaa tarvita, kun on itsellä suunta selvillä ja halu pärjätä elämässä. Vaarin lahjontaa tarvitsevilla nousee tie pystyyn jossain vaiheessa, kun aitoa motivaatiota ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Suoralta kädeltä voin kyseenalaistaa logiikkasi/metodisi. Tietenkin lasta on kannustettava uskaltamaan oppimaan ja harjoittelemaan asioita jotka tuntuvat vaikeilta. Mutta oletuksena ei voi olla, että "harjoiteltuaan tarpeeksi"  kaikille asia olisi yhtään sen helpompaa kuin aluksikaan. Ihmiset ovat yksilöitä, jokaisen äl

No kuule, mitä tapahtuu tälle paapotulle tyhmälle lapselle, kun koittaa aikuisuus? Kun ei enää riitäkään se, että että on olemassa, vaikka äiti muuta väittää.

Se pudotus oikeaan maailmaan on tosi tyly, kun on luullut että on ns. hyvä tyyppi ja että se yksin riittää, ja sitten huomaa että ei sillä todistuksella pääsekään yhtään mihinkään? Minä tunnen tämmöisen, päätyi hyvin katkeraksi aikuiseksi.

Vaari yrittää pehmeästi opettaa miten maailma toimii, ennenkuin on liian myöhäistä. 







Paapotulle? Onko se mielest

Siinä se itsetunto oikeasti tuhoutuu, kun on luullut opintomenestyksestä ja  mahdollisuuksistaan jotakin ihan muuta kun oikeasti ovat, ja sitten iskee todellisuus. 

Ei se äiti voi muuttaa maailmaa sen lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan. On hirveä karhunpalvelus rakentaa lapsen itsetuntoa valheella, että muka olisi samassa asemassa kun ne hyvän todistuksen saaneet, kun ei oikeasti vaan ole. Sen huomaa kyllä hyvin äkkiä, kun haetaan jatko-opintoihin.

Parempi kannustaa opintoihin vaikka sitten rahalla, tosi harva lapsi osaa ajatella vuosikymmeniä eteenpäin tulevaisuuteen. 

Vierailija kirjoitti:

Erittäin huono metodi. Tuolla tuhotaan lapsen oma sisäinen motivaatio. Kannattaa tutustua professori Carol Dweckin mindset-psykologiaan.

Tää on täyttä höpöhöpöä. Kuka tahansa myyntityössä provisiopalkalla oleva tietää omasta kokemuksesta, että kovan työn palkitseminen rahalla lisää motivaatiota. Vai tekisitkö itse työtäsi palkatta, ihan vain siksi että olet niin tajuttoman motivoitunut sisäisesti? Koulunkäynti on lapsen ja nuoren työtä ja hyvin suoritetusta työstä on aivan oikein maksaa bonusta. 

Jos oletamme, että kaikki opiskelevat yhtä tunnollisesti. Niin mielestäsi kympin oppilasta ei palkita, jos hän saa saman summan kuin se joka pärjää heikommin, johon syynä voi olla älyllinen kyvykkyys?  Miksi häntä pitäisi palkita enemmän, jos hän on älykkyydeltään toista lahjakkaampi? Älykkyys on ominaisuus, sitä ei voi lisätä, vaikka miten harjoittelisi. Miksi hänet pitäisi nostaa korkeammalle jalustalle, vain perityn ominaisuuden vuoksi? 

Jos kasin oppilas saa saman kuin kympin oppilas niin eihän se kympin oppilas silloin tosiaan ole saanut palkintoa kympin todistuksestaan. Molemmat ovat vain saaneet palkinnon siitä että saivat ylipäätään todistuksen. Eikä palkintoa anneta älykkyydestä vaan siitä saavutuksesta johon sen avulla on päästy. Jos olet hieman hitaampi oppimaan niin kyllähän sinun silloin täytyy tehdä enemmän töitä. Ihan samoin kuin hitaammalta juoksijalta kuluu hiukan pitempi aika juosta viisi kilometriä kuin nopealta juoksijalta, mutta molemmat voi silti päästä maaliin. 

Tämä on niin nykyaikaa, ei ymmärretä ettei opinnoissa tai työelämässä palkita yrityksestä tai käytetystä ajasta, vaan onnistumisesta ja tuloksesta.

Ja kuvitellaan että suojellaan lasta, kun pidetään pumpulimaailmassa jossa hidas ja tyhmä  muka menestyy samoin kuin älykäs ja ahkera. Ei menesty, ja lapselle se selviää kyllä kantapään kautta sitten.

Tämä on sitä curling-vanhemmuutta, luullaan että äidin lisäksi ketään kiinnostaa, että kuinka paljon vaivaa on nähty, jos tulos on heikko. 

Sitten on näitä masennuksesta eläkkeellä olevia nuoria, kun maailma ei sitten ollutkaan se vanhempien pehmustama satutodellisuus, jossa tyhmästä ja laiskastakin tulee menestyjä.

Vierailija kirjoitti:

Oikealle kympin oppilaalle ne todistuksen kympit, yo-kirjoitusten laudaturit ja avautuvat yliopiston ovet ovat itsessään se suurin palkinto, ei siinä vaarin lahjontaa tarvita, kun on itsellä suunta selvillä ja halu pärjätä elämässä. Vaarin lahjontaa tarvitsevilla nousee tie pystyyn jossain vaiheessa, kun aitoa motivaatiota ei ole.

Ei nouse. Yläkoulussa taitaa olla se 10 lukuainetta, joista keskiarvo lasketaan. Jos näistä edes muutama menee huonosti, ei pääse eliittilukioon. Yo-kirjoituksissa kuitenkin riittää, että osaa 5-6 ainetta hyvin ja yliopistossa rajaus on vielä voimakkaampi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parempi olisi laatia tuollainen taulukko, mutta niin, että lasten keskiarvojen keskiarvo tuo kaikille saman palkkion. Se loisi tiimifiilistä ja kannustaisi auttamaan sisaruksia, kun siitä hyötyisi sitten itsekin paremman palkkion muodossa. Yhteiskunnassa on jo ihan tarpeeksi kilpailua ja individualismia.

Paitsi sitten vihattaisiin sitä joka ei olekkaan niin fiksu kuin muut.

No ei normaalit lapset vihaisi sisarustaan tuosta syystä, ainakaan jos aikuiset auttaisi asian pohtimisessa ja käsittelyssä. Tulisi myös hyvä oppiläksy siitä, että kaikilla on omat vahvuudet ja heikkoudet eikä kaikki olla klooneja ja siksi tarvitaan toisiamme eri asioissa.

Eipä tullut itselle kouluaikoina mieleenkään, että siitä olisi tarvinnut erikseen maksaa, että viitsin hoitaa kouluni kunnolla. Jos jotain joskus tarvitsin, niin vanhemmat kyllä sitten kustansivat. Tajusin ihan ilman "vaarin" rahojakin, että omaan tulevaisuuteen kannattaa panostaa. Mitään kateutta mulla ei tätä ap:n vaaria ja hänen lapsenlapsiaan kohtaan ole, minulla oli hyvät, rakastavat isovanhemmat, eikä koskaan puutetta mistään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parempi olisi laatia tuollainen taulukko, mutta niin, että lasten keskiarvojen keskiarvo tuo kaikille saman palkkion. Se loisi tiimifiilistä ja kannustaisi auttamaan sisaruksia, kun siitä hyötyisi sitten itsekin paremman palkkion muodossa. Yhteiskunnassa on jo ihan tarpeeksi kilpailua ja individualismia.

Paitsi sitten vihattaisiin sitä joka ei olekkaan niin fiksu kuin muut.

No ei normaalit lapset vihaisi sisarustaan tuosta syystä, ainakaan jos aikuiset auttaisi asian pohtimisessa ja käsittelyssä. Tulisi myös hyvä oppiläksy siitä, että kaikilla on omat vahvuudet ja heikkoudet eikä kaikki olla klooneja ja siksi tarvitaan toisiamme eri asioissa.

No tulisi ainakin hyvä oppiläksy kommunismista, siitä miten saat ihan saman summan kuin muutkin vaikka olisit miten laiska ja tekisit hommasi huonosti.