Oletko nähnyt Mona Lisan livenä?
Kommentit (52)
Maalaus on Pariisin Louvressa. Hyvin pieni maalaus japanilaisten suunnittelemassa sanoisinko kotelossa jossa ilmankosteuden vaihtelut eivät siihen pääse vaikuttamaan.
Kauniita teoksia on vaikka kuinka paljon, itse pidän yhtenä kauneimmista  Sandro Botticellin maalausta Venuksen syntymä, ja se on Firenzessä Uffizin taidegalleriassa.
Minulla on vessan ovessa sisäpuolella Mona Lisa. Ei ole tarvetta käydä katsomassa aitoa.
En mutta olen käynyt Vincissä ohimennen ja myös Fiesolen Monte Cecerillä jossa Leonardo kokeili jotain siipiä. Siipiveikoksi oli komennettu palvelija eikä siinä kai ihan kolhuitta selvitty.
Vierailija kirjoitti:
Olin pari vuotta sitten pyörätuolissa joten sain yksin mennä ihan Mona Lisan eteen. Olisin voinut tuijottaa häntä koko päivän. Olihan se tietty lasien takana turvassa. Upea.
Jos matkustaisi Pariisiin pyörätuolin kanssa, pitääkö näyttää jotain todistuksia että oikeasti tarvitsee? Näkisi Mona Lisan kunnolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole. Hän kuoli jo satoja vuosia sitten.
Aika vakiintunut käsite on varmasti Mona Lisa = maalaus joka esittää Mona Lisaa. Esim jos sanon näin "Mona Lisan" ihmiset varmasti ymmärtää että tarkoitan maalausta enkä henkilöä. Sitä paitsi ei taida olla edes varmaa kuka tämä Mona Lisa henkilö on.
Juurikin näin. Ja Mona Lisan maalasi Leonardo da Vinski, eli maalaus joka esitti da Vinskiä. Molempia kutsuttiin keskiajalla tuollai tuttavallisesti taulun mukaan nimellä.
Olen nähnyt, - 80 luvulla, oli sunnuntai ja vapaa pääsy, ei ruuhkaa, yllätyin kun olikin melko pieni, mutta koskettavaa oli nähä, kuvata ei saanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole. Hän kuoli jo satoja vuosia sitten.
Aika vakiintunut käsite on varmasti Mona Lisa = maalaus joka esittää Mona Lisaa. Esim jos sanon näin "Mona Lisan" ihmiset varmasti ymmärtää että tarkoitan maalausta enkä henkilöä. Sitä paitsi ei taida olla edes varmaa kuka tämä Mona Lisa henkilö on.
Joo ymmärsin, mutta iski sellainen irvailun synti.
Olen nähnyt, eikä silloin ollut jonoja eikä töhrijöitä. Maalaus oli minusta pienempi kuin mitä olin kuvitellut. Sillä samalla Pariisin reissulla viivyin vähän pitempään. Oli ihania museoita ja taidetta.
Siellä oli mahtavan isot ja upeat Monetin Water Lilies teokset, pidin niistä kovasti.
Kannatta käydä kaikki taidemuseot läpi. Samoin Lontoo ja Amsterdan, siinä on minun hyvät muistoni.
Vierailija kirjoitti:
Pieni oli. Mutta onhan se hyvä muotokuva.
Hirveä ryysis sen edessä. Puolen tunnin jonotuksella pääsin hetkeksi katselemasn eturivistä.
Vihjeenä Louvreen suuntaaville: Mona Lisan viereisellä käytävällä on seinällä da Vincin Kallioluolamadonna, joka on hänen tuotantonsa helmiä, mukavalla katselukorkeudella ja ilman suojaköyttä, turistilaumaa ja selfiekeppejä.
Vierailija kirjoitti:
Olen nähnyt. Aika pienihän se on ja iso joukko ihmisiä pyörii koko ajan sen ympärillä. Mutta vaikuttava silti. Näitä kuuluisia pieniä teoksia on paljon muitakin, kuten vaikka Brysselin Manneken Pis, joka sekin on hyvin pieni patsas, mutta taideteoksen vetovoima ei varmasti olekaan kiinni sen koosta vaan sen latauksesta eri tavoin kaikkineen. Kun tässä olen nyt rupattelutuulella näköjään, minuun teki aikoinaan ison vaikutuksen Tampereella Sara Hildenin taidemuseossa ollut kuvaveistäjä Alberto Giacomettin näyttely. Hänellä oli sellainen vaihe, että hän minimalisoi ja minimalosoi veistoksiaan pienemmiksi ja pienemmiksi. Se oli minulle tosi puhuttelevaa ja koin, että tuo on myös se suunta mihin haluan omaa elämääni kuljettaa. Ja niin sitten teinkin.
Onpa hienosti kirjoitettu!
Minulla oli Mona Lisasta todella pitkään joku mielikuva ja tuo koko oli se yllätys ja pienehkö pettymyskin...
Eikä ikinä ollut tullut edes mieleen, että koon olisi jopa voinut katsoa jostain.
Se mielikuva oli niin vahva, enkä tiedä mistä edes johtui...
Vierailija kirjoitti:
Olen nähnyt, eikä silloin ollut jonoja eikä töhrijöitä. Maalaus oli minusta pienempi kuin mitä olin kuvitellut. Sillä samalla Pariisin reissulla viivyin vähän pitempään. Oli ihania museoita ja taidetta.
Siellä oli mahtavan isot ja upeat Monetin Water Lilies teokset, pidin niistä kovasti.
Kannatta käydä kaikki taidemuseot läpi. Samoin Lontoo ja Amsterdan, siinä on minun hyvät muistoni.
Monetn lumpeet ovat suomeksi lumpeet :)
Ne kannattaa kyllä ehdottomasti nähdä.
Tuntuu että se on mielenhallinnan väline. Ihmisten ajatus kiinnittyy vain yhteen kohtaan yhtäaikaa tai muutamaan. Sen sijaan että miettisi muualla asioita. Jää vain miettimään miksi on hymy, hiukset, mikä sen mysteeri on ja sitä tätä. Kelluu. Voi kellua muuallakin.
Vierailija kirjoitti:
Pieni oli. Mutta onhan se hyvä muotokuva.
Hirveä ryysis sen edessä. Puolen tunnin jonotuksella pääsin hetkeksi katselemasn eturivistä.
Meinasin just kysyä aiempaan boxukommenttiin, että onko se todella niin pieni kuin olen jostain kuullut sanottavan.
En siis ole nähnyt, vaikka Pariisissa olen käynyt parikin kertaa. Toisella kerralla oli hyvin vähän aikaa ja toisella kerralla varmaan kävellen käytiin kaikki yleisimmät keskustan nähtävyydet, mm. Notre Damessa, koska siellä ehdin käymään ennen sen palamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maalaus on Pariisin Louvressa. Hyvin pieni maalaus japanilaisten suunnittelemassa sanoisinko kotelossa jossa ilmankosteuden vaihtelut eivät siihen pääse vaikuttamaan.
Kauniita teoksia on vaikka kuinka paljon, itse pidän yhtenä kauneimmista Sandro Botticellin maalausta Venuksen syntymä, ja se on Firenzessä Uffizin taidegalleriassa.Uffizizza zaa helposti menemään koko päivän. Samoin yllättävää kyllä Madrdidin Pradossa. Louvreen on aina pirullisen pitkä jono ja kaikki kohkaa sitä yhtä ainotta munalissua, kannattaa heti katsella muut taulut pitkin iltapäivää ja käydä vasta iltasella museon ollessa sulkeutumaisillaan mulkaista monaliisaa.
Louvre on niin suuri ettei sitä päivässä ehdi koluta, useampi päivä menisi. Vatikaanin museo on myös näkemisen arvoinen, tosin kaikkea ei pääse näkemään. Prado on käymättä, Picasson Guernican haluaisin nähdä. Jospa näitä eläkeläispäiviä vielä siihenkin riittäisi.
Samoin Brysselissä Manneken Pis, kyllä on pieni poika. Sain etsiä sitä kun luulin sen olevan ihmisen kokoinen. Siinä reunassa se jökötti tomerana ja taas oli puettu ajankohdan mukaan. On hienoa katsella kaikille tarkoitettua taidetta, joka on ihan maan merkki. Brysselissä oli ruokakatu minulle ihmeellinen, no kävin siellä aika usein aikoinaan. Katu oli pelkkiä ravintoloita ja sitten lämmityslaitteet kadulla, että aasiakkaat saattoivat viileällä ilmalla istua ulkona.
Suomessa minuun teki suuren vaikutuksen Pekka Halosen näyttely Ateneumissa. Tutustuin kirjallisuuden kautta lisää.
Impressionisteista pidän kovasti. Van Gogh on minulle mieleinen myös.
Näissä isoissa taidemuseoissa on pakko keskittyä johonkin tiettyyn suuntaukseen tai taiteilijaan. Muuten tulee läpijuoksuksi, en minä kykene kaikkea jälkikäteen muistamaan.
Olen. Ihan yhden sukulaistytön näköinen. Mietinkin, että olisiko sukua.