Mies halusi taas erota

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu etten enää tiedä mikä on normaalia ja mikä epävakaata. Tästä kuviosta täällä keskustelussa häviää täysin kaikki hyvä mitä on ollut. Ja jos toinen voi huonosti, en haluaisi lähteä ja jättää yksin. Mutta toki en muutakaan voi, kun toinen haluaa tilaa ja olla yksin. Jos on vaikka masennusta, eikö se vaikuta tunteisiin? Onko kenelläkään kokemusta? Tai stressiä? Käsittelemättömiä menneisyyden asioita? Nämä ei mielestäni ole kuitenkaan syitä eroon

Pitäisi jotenkin osata puhua asioita, tai olisi pitänyt osata.

Ap

Teillä on varmasti ollut hyviä hetkiä ja onnea. Kuinka vaikea toisen onkaan sanoa, ettei enää rakasta. Jos yhtään on toisesta välittänyt, sen sanominen on äärettömän vaikeaa. Siksi on helpompaa sanoa haluavansa omaa tilaa ja aikaa. 

Ketään ei voi väkisin pitää. Jos toinen haluaa lähteä, hänen on annettava mennä. Selviydyt kyllä. 

Sehän se kun suhteessamme ei ole vikaa. Emme riitele eikä ole hankaluuksia. Loppuun asti olimme tosi kohteliaita ja hyvät huomenet ja päivän kuulumisten kyselyt ja kaikki, ja jopa yhteisiä kesän suunnitelmiakin teki vielä päivää ennen. Mielestäni suhteessa ei ole vikaa, vaan omat ongelmat ja tavat toimia tiukoissa tilanteissa aiheuttaa kitkaa. Voi toki olla että katson tätä liian vaaleanpunaisten lasien läpi, mutta olen todella hämmentynyt kaikesta tapahtuneesta..

Kiitos kaikille tässä vaiheessa paljon! Kiva jos jaksatte vielä kirjoitella.

Ap

Mutta miten se rakkaus voi tyyliin viikossa-kahdessa hävitä

Ap

Vierailija kirjoitti:

Mutta miten se rakkaus voi tyyliin viikossa-kahdessa hävitä

Ap

Koska se oli näytelmää mieheltä opeteltuine vuorosanoineen.

Vierailija kirjoitti:

Sehän se kun suhteessamme ei ole vikaa. Emme riitele eikä ole hankaluuksia. Loppuun asti olimme tosi kohteliaita ja hyvät huomenet ja päivän kuulumisten kyselyt ja kaikki, ja jopa yhteisiä kesän suunnitelmiakin teki vielä päivää ennen. Mielestäni suhteessa ei ole vikaa, vaan omat ongelmat ja tavat toimia tiukoissa tilanteissa aiheuttaa kitkaa. Voi toki olla että katson tätä liian vaaleanpunaisten lasien läpi, mutta olen todella hämmentynyt kaikesta tapahtuneesta..

Kiitos kaikille tässä vaiheessa paljon! Kiva jos jaksatte vielä kirjoitella.

Ap

On ymmärrettävää että pääsi on nyt pyörällä tästä tilanteesta. Lopulta tiedät kyllä kuinka toimia. Jos toinen ei puhu tunteistaan ei voi tietää miltä hänestä tuntuu. En tietenkään tiedä mikä tilanteenne on, mutta kuulostaa siltä että mies haluaa erota, sillä hän ei pysty sinulle kertomaan suoraan kuinka hän tuntee/ei tunne. Ehkä palatessaan takaisin suhteeseen useamman kerran, hän on nyt viimein havainnut ettei halua enää olla suhteessa ja on lopullisesti kallistunut eron puolelle. 

Sen verran itsekunnioitusta nyt itseäsi kohtaan, ettet jää toista ymmärtämään ja selityksiä anelemaan. Jos hän haluaa mennä, anna hänen mennä.

Hän on oikeasti todella hyvä ihminen, kokenut vaan elämässään kovia. Tuntuu kylmältä, miten minun pitäisi ajatella niin itsekkäästi ja kylmästi ja toimia jopa inhottavastien vaan osaa, enkä halua olla sellainen. Mutta voi olla, että välillä on vaikeaa rajata ja omata itsetuntoa tarpeeksi

Mietin vaan mitä olisin voinut tehdä toisin. Mitä tilan ja ajan antaminen oikeastaan edes tarkoittaa suhteessa, olen miettinyt?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Hän on oikeasti todella hyvä ihminen, kokenut vaan elämässään kovia. Tuntuu kylmältä, miten minun pitäisi ajatella niin itsekkäästi ja kylmästi ja toimia jopa inhottavastien vaan osaa, enkä halua olla sellainen. Mutta voi olla, että välillä on vaikeaa rajata ja omata itsetuntoa tarpeeksi

Mietin vaan mitä olisin voinut tehdä toisin. Mitä tilan ja ajan antaminen oikeastaan edes tarkoittaa suhteessa, olen miettinyt?

Ap

Pahimmillaan haluaa toista seuraa. Olisiko jo valmiiksi joku katsottuna. Mies lähtee aika usein suhteesta toisen luo. Eihän se kivaa ole. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hän on oikeasti todella hyvä ihminen, kokenut vaan elämässään kovia. Tuntuu kylmältä, miten minun pitäisi ajatella niin itsekkäästi ja kylmästi ja toimia jopa inhottavastien vaan osaa, enkä halua olla sellainen. Mutta voi olla, että välillä on vaikeaa rajata ja omata itsetuntoa tarpeeksi

Mietin vaan mitä olisin voinut tehdä toisin. Mitä tilan ja ajan antaminen oikeastaan edes tarkoittaa suhteessa, olen miettinyt?

Ap

Pahimmillaan haluaa toista seuraa. Olisiko jo valmiiksi joku katsottuna. Mies lähtee aika usein suhteesta toisen luo. Eihän se kivaa ole. 

Apn tulisi muistaa ettei hän ole kenenkään miehen terveyskeskus.

"Sehän se kun suhteessamme ei ole vikaa. Emme riitele eikä ole hankaluuksia. Loppuun asti olimme tosi kohteliaita ja hyvät huomenet ja päivän kuulumisten kyselyt ja kaikki, ja jopa yhteisiä kesän suunnitelmiakin teki vielä päivää ennen. Mielestäni suhteessa ei ole vikaa, vaan omat ongelmat ja tavat toimia tiukoissa tilanteissa aiheuttaa kitkaa."

Tuossa on todella paljon ristiriitaa kun mainitset että suhteessa ei ole vikaa, ainoastaan vain ristiriitatilanteissa. Kyllähän siinä suhteessa on silloin paljon vikaa. Ja tuo että emme riitele eikä ole hankaluuksia mutta silti tavat toimia ei toimi, ööö? Oletteko siis asuneet yhdessä? Kuulostaa siltä että ette ole? Jo pelkästään tuo että ette ole riidelleet on todella outoa? Kyllähän se niin on että jos tunteet viilenee tietyin väliajoin ei kyse ole oikeasta rakkaudesta vaan jostain muusta :( 

Eikö tunteiden viileneminen ole mahdollista myös esim. masennusjaksossa?

Ja totta, kiitos hyvistä kommenteista taas ja kyseenalaistamisesta. Ristiriitatilanteissa toimimme eri tavoin. Toinen vetäytyy, minä enemmän koitan heti saada asiat selviksi. Ehkä hain sitä, että kunnioitamme toisiamme, emme riitele huutaen rumasti tms. mutta ehkä keskustelemme kipakasti jostain asioista. 

 

Olen kyllä aivan sekaisin tästä tilanteesta ja mitä minun tulisi tehdä. Olin oikeasti ajatellut että olemme yhdessä aina ja vihdoin olen löytänyt hyvän kumppanin. Olemme molemmat vähän yli 40, joten kokemustakin elämästä ja suhteista jo löytyy, joten uskoin sen olevan tässä

Mitä ihmettä teen? Miten saan hänet takaisin ja asiat kuntoon? Mihin tunteet on kadonneet :(

Ap

Ja emme asuneet yhdessä. Mutta aikalailla koko ajan olimme yhdessä toisen luona. Ehkä se loi myös hankaluutta, kun ei ole yhteistä kotia

Ap

Monestako suhteesta mies on lähtenyt lätkimään samasta syystä? Ei teillä ole yhteistä tulevaisuutta. Mitä nopeammin tunnustat tosiasiat, sen parempi varmasti kummallekin.

Apn tulisi myöntää itselleen että mies on täysin väärä ihminen hänelle. Jos ap jatkaisi niin sama jojoilu jatkuu. Selkeät rajat ovat aikuisen, tasapainoisen ja vakaan rakkaudellisen parisuhteen pohja.

Ymmärtääkseni ei ole lähtenyt samasta syystä, mutta en toki niin tarkasti voi tietää. Paremminkin on ollut ikävät toisenlaiset syyt niissä. Eikö tällainen jojoilu voisi muuttua. Suhteessa on kuitenkin kaksi fiksua ihmistä ja hyvä olla, paitsi näissä masennus tms. kausissa. Tätä on todella vaikea hyväksyä. Enemmänkin eropäätös kuulostaa itselleni isolta riidalta, kun lopulliselta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Apn tulisi myöntää itselleen että mies on täysin väärä ihminen hänelle. Jos ap jatkaisi niin sama jojoilu jatkuu. Selkeät rajat ovat aikuisen, tasapainoisen ja vakaan rakkaudellisen parisuhteen pohja.

Mitä selkeät rajat tarkemmin tässä tarkoittaa tai ovat?

Ap

Niin tähän ajankuvaan kuuluu, että joka tiistai aamupäivästä pohditaan: "olenko varmasti riittävän onnellinen" ja jos ei olla, niin ero vireille välittömästi. Sillä kumppanin vikahan se tietenkin on. Etsitään uusi kumppani ja taas ajan X kuluttua tulee se sama hetki, eli yhtenä tiistai-aamupäivänä huomataan suhteen arkipäiväistyneen ja että skumppa on jääkaapista loppu. Ja jos tästä rohkenee ääneen sanoa, niin vastakommentti on joka kerran "pitääkö paskassa suhteessa muka elää?". Mitäpä siihen sitten enää sanomaan mitään. Ei muuta kuin reppu selkään ja uutta etsimään. Siellä se onni piileksii.

Tunne-elämältään epävakaa tyyppi. Tuskin tuosta muuttuu, ellei hae apua menneisyyden aiheuttamiin traumoihin. Itse en jaksaisi tuollaista vuoristorataa elää, jossa toinen on jättämässä vähän väliä syystä tai toisesta.

Epävakaalta vähän alkaa minustakin tuntumaan, mitä kaikkea se nyt toki lopulta sisältääkään ja tuo suhteeseen.

Ja nythän olemme eronneet, ja tuntuu silti että keskustelen siitä, että minun ei ehkä kannata mennä takaisin enää tai lähteä mukaan enää juttuun. Oletushan varmaan on, että tämä oli lopullinen ero. Mitä en tokikaan toivo, koska olisin halunnut saada tämän toimimaan. Niinkö epävakaa voisi toimia? Onkohan tunteet olleet sitten aitoja, kun voisin vannoa että olen tunteet aitoina hänestä tuntenut :(

Ap

Onko mies bipolaarisen? Ehkä käyttää huumeita salaa. Näissä tapauksissa pelkkä väärä kysymys voi aiheuttaa eron.