Korkean toimintakyvyn masennus, kokemuksia

Eikö tuo ole ihan vain keski-ikä.

Sairastin tuota samaa silloin aikanaan. Päihteiden käytön lopetus auttoi

Mulla pimahti päässä kun olin yli toimintakykyinen lähes ilman unta kauan. 

Kaikenlaiset hölynpöly-itsediagnoosit ovat nyt muotia, etenkin naiset tykkäävät nyt olla masentuneita tai uupuneita kuka milläkin tasolla. Uusia työkaluja uhriutumiseen ja vastuun välttelyyn.

Harrasta hikoilua aiheuttavaa liikuntaa minimissään 3 kertaa viikossa ja mene töihin. Et tarvitse diagnooseja, sairaslomia etkä lääkkeitä.

Höpö höpö, tuollaista ei ole olemassakaan. Osta vaikka viinaputdli, niin se menee ohi sillä...

Tai sitten niillä on ihan oikeasti hätä. Oletko semmosta sattunut miettimään?

Vierailija kirjoitti:

Kaikenlaiset hölynpöly-itsediagnoosit ovat nyt muotia, etenkin naiset tykkäävät nyt olla masentuneita tai uupuneita kuka milläkin tasolla. Uusia työkaluja uhriutumiseen ja vastuun välttelyyn.

Joo näin saa helposti muilta sääliä ja sairaslomaa töistä

Kuulostaa siltä että olet yksinkertaisesti vaan tylsistynyt.

Vai meinasitko että tarvitset lääkkeitä ja terapiaa?

Täällä on yksi! Sairastuin teini-iässä masennukseen ja sain silti suoritettua koulut, muutin omilleni ja menin töihin. Kotiin tullessa menin sänkyyn nukkumaan/itkemään eikä ollut harrastuksia kun mikään ei kiinnostanut. Viikonloppuisin kävin kavereiden kanssa bilettämässä, mutta vain heidän aloitteestaan. Itsetuhoisia ajatuksia oli paljon. Kävin terapiassa vuosia masennuksen sekä erään muun ongelman takia. Ensin kieltäydyin lääkkeistä, mutta lopulta söin jonkun aikaa niitäkin. Nyt olen taas lääkityksellä, kun masennus on tullut takaisin, mutta terapiaan en ole päässyt pitkien jonojen takia. Itsetuhoiset ajatukset ovat sillä väistyneet ja selviän jotenkuten eteenpäin.

Masennusjaksoja on ollut yhteensä 3, ensimmäinen kesti pisimpään, toivottavasti selviän tästä viimeisimmästäkin, mutta tarvitsisin muutakin hoitoa kuin lääkkeitä, mutta sitä ei ole tässä vuoteen järjestynyt. Pari kertaa olen käynyt psykiatrisessa päivystyksessä, kun olen meinannut napata puukon käteen ja päättää kaiken (ennen lääkitystä). Ja sitten olen mennyt parin päivän päästä töihin teeskentelemään, että kaikki on hyvin. Olen hyvin sosiaalinen muiden mielestä, mutta ilmeisesti eivät ole huomanneet että kaikki aloitteet illanvietoille tulevat muilta kuin minulta. Mä vaan oon niissä täysillä mukana. 

Silloin ensimmäisillä masennusjaksoilla ei puhuttu korkean toimintakyvyn masennuksesta vaan se tuli puheeksi jälkikäteen jutellessani päivystyksen sh:n  kanssa. Ja kävin työterveydessä sitten hakemassa diagnoosin ja lääkkeet. Tätä ei yksin diagnosoida vaan vaatii lääkärin, kuten ns. tavallinenkin masennus. Molemmat ovat kyllä olleet diagnoosinumerolla ihan samoja. Ja tosiaan töissä olen ollut koko tämän ajan eikä sairauslomaa ole tarvittu koska vaikutan niin toimintakykyiseltä. Silti masennustesteissä saan keskivaikeaan masennukseen sopivat pisteet. 

Samoilla linjoilla parin ylemmän kanssa:

Karsi elämästäsi pois ihmiset, jotka saavat mieltäsi epätasapainoon.

Sen jälkeen säännöllistä elämää: täydet yöunet, työpäivä ja parina iltana hikiliikuntaa.

Lauantaisin kunnon lenkki, sauna ja saunakalja.

Sunnuntaina lepopäivä.

Aamusuikkarit auttaa, siemennesteen maku tekee naisen onnelliseksi. Vähän niin kuin suklaa, mutta parempaa.

Mene lääkäriin, selvitä onko se masennusta vai jotain muuta ja sitten on helpompi etsiä sinulle sopivaa hoitoa tai apua. Juuri itsediagnosoivien "mulla on masennus vaikkei sitä ole tutkittu"-ihmisten vuoksi tälläkin palstalla vilisee neuvoja, että vain liikunnalla ja terveellisellä ruokavaliolla masennus lähtee. Vaikka erityisesti korkean toimintakyvyn masentuneet saattavat liikkua ja syödä suositusten mukaan, mutta ovat silti masentuneita. Liikunta ja ruokavalio ovat osa masentuneen hoitoa, mutta varsinkin keskivaikea ja vaikea masennus ei häviä lenkkipolulle. Hyvin lievä masennus tai ajoittainen alakulo voi lähteäkin, JOS tämä liikunta on aikaisemmasta poikkeavaa. Jos masentunut on käynyt viimeiset 5 vuotta 3-4 kertaa viikossa juoksemassa metsässä niin se masennus ei lähde sillä, että joku neuvoo liikunnan parantavan. Jossain av-palstalla.

Siitä pääsee yli samalla tavalla kuin "normaalistakin". Lääke + terapia on tehokkain keino. Tosin jälkimmäistä ei saa, julkiselta, mutta Kelan psykoterapiana voi yrittää hakea. 

Onko masennuksesi todettu lieväksi, keskivaikeaksi vai vaikeaksi? Mitä keinoja jo käytät itsehoitokeinoista?