Miten usein te joilla on karjalaisia sukujuuria teette piirakoita?
Ovat suurta herkkuani ja liian harva tuntemani tekee.
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Äitini oli Viipurista ja itsellä on jo ikää, silti teen kuukausittain.
Mites munavoi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini oli Viipurista ja itsellä on jo ikää, silti teen kuukausittain.
Mites munavoi?
Se voi kyllä hyvin.
- Ohis
Pari kertaa talvessa. Kesällä ei viitsi leivinuunia lämmittää.
Lapsuudenkodissani (ja muissakin tuntemissani evakkoperheissä) paistettiin piirakat joka lauantai. Se oli automaatio, josta ei poikettu ikinä. Lapsena en edes tajunnut, että on olemassa talouksia, joissa ei tunneta "piirakkalauantaita".
No, tästä on jo kymmeniä vuosia. Itse paistan piirakoita laiskuuttani liian harvoin, ehkä kerran kuussa. Ja kaikiksi juhlapäiviksi teen ison satsin.
Hyvin harvoin itse teen. Pitäisikin kunnostautua ja ruveta tekemään useammin. Keitinpiirakat on vielä suurempi herkku itselleni.
Keskimäärin 300 vuoden välein. Vuoro ei sattunut minun kohdalle.
Liikaa vaivaa. Kaupasta saa valmiina.
En minä makaronejakaan itse sorvaa.
Täkäläisen pohjoiskarjalaisen leipomon raakapakasteista useinkin. Alusta alkaen harvoin, mutta siis osaan kyllä. Aikaahan se ottaa, eniten puuron keitto ja jäähdytys.
Vierailija kirjoitti:
Liikaa vaivaa. Kaupasta saa valmiina.
En minä makaronejakaan itse sorvaa.
Ei kaupan valmiit piirakat ole mitään.
En oo koskaan tehnyt, äiti karjalasta (evakko).
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudenkodissani (ja muissakin tuntemissani evakkoperheissä) paistettiin piirakat joka lauantai. Se oli automaatio, josta ei poikettu ikinä. Lapsena en edes tajunnut, että on olemassa talouksia, joissa ei tunneta "piirakkalauantaita".
No, tästä on jo kymmeniä vuosia. Itse paistan piirakoita laiskuuttani liian harvoin, ehkä kerran kuussa. Ja kaikiksi juhlapäiviksi teen ison satsin.
Nyt ymmärrän miksi kadotettu Karjala oli sellainen myyttinen onnela!
ap
Liian työläitä, en tee, vaikka kyllä osaan. Lapsuudessa tehnyt niin paljon, että on varmaan kuin polkupyörällä ajo, ei unohdu koskaan.
Ei ole karjalaisia sukujuuria, mutta karjalanpiirakoita teen muutaman kerran vuodessa.
Taitaa olla aikaa varmaan kolmekymmentä vuotta. Fazerin piirakat on ihan hyviä
Aika harvoin. Täytyy varmaan ruveta tekemään useammin, kun syntyi lapsenlapsi. Täytyy hänelle opettaa.
Joskus teininä yritin innoissani tehdä karjalanpiirakoita, mutta niistä tuli kivikovia. Maku oli kyllä oikea, mitä nyt sain niitä järsittyä. Aion jossain vaiheessa yrittää vielä.
Onneksi siskoni on opetellut sen taidon, ja hän tekee piirakoita usein.
Isoäitimme oli Karjalasta ja hänen luonaan oli aina tuoreita piirakoita + munavoita tarjolla.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Miehellä on sukujuuria Karjalassa enkä ole koskaan nähnyt tai kuullut hänen tekevän piirakoita. Itselläni tai äidilläni taas ei ole sukujuuria Karjalassa ja äiti tekee piirakoita useinkin.
Mummo tuli aina meille pastamaan piirakoita, koska meillä oli sähköhella. Mummon mielestä maailman parhaat piirakat paistuivat sähköuunissa. Mummolla itsellään olisi ollut leivinuuni, mutta ei, se ei kelvannut. Mummo oli evakko
Aika friikkiä vai mitä? Huvittaa aina ihmiset jotka väittää, että pakko olla leivinuuni, sähköllä ei mukamas tule hyviä piirakoita
Ja juu. En leivo itse piirakoita ollenkaan
Karjalanpiirakan päälle sopii muuten erittäin hyvin sulatettu juusto.
Äitini oli Viipurista ja itsellä on jo ikää, silti teen kuukausittain.