Mikä on sopiva summa rahaa esim. yo-lahjaksi?

Tänä vuonna edessä parhaan ystävän lapsen lakkiaiset ja annan 100e rahaa, kortin ja ruusun. 

Vierailija kirjoitti:

Muistakaa juhlia myös amiksia. Ylioppilaat ovat aina keväisin niin tärkeä puheenaihe että miltei ärsyttää.

Riippuu linjasta. Jos saa jonkun vaativan tutkinnon, kuten lentokonemekaanikon tai sähköasentajan, osallistun juhliin. Jos valmistuu jostain "puu ja palikka"-linjalta ruoankantajaksi (=tarjoilija) tai joksikin suurtalouskokiksi (=liian tyhmä normaaliksi koksiksi, joten oppii lämmittämään eineksiä ja puolivalmisteita), en todellakaan tule juhliin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kummilapselle 50,-, tuttavan lapselle 30,- tai mieluummin ruusukimppu.

Rippilahjaksi samat. 

Itse en saanu kummeiltani ja sukulaisilta kuin ruusuja. 

Se yo ei tee yhtään mitään niillä ruusukimpuilla. 

Kummilapselle annan rahaa tai järkevän lahjan, mutta tuttavan lapselle mielestäni kukatkin riittävät vallan hyvin. 

Kehtaisitko mennä syömään juhliin ruusukimpulla, minä en. Itse aikuisena yo:na sain vaihtelevasti lahjoja ja rahaa, myös paljon ruusuja. Jotkut ajattelivat, ettei aikuinen tarvitse rahaa. Miksi ei, eivät ne juhlat ilmaiseksi minullekaan tulleet ja silloin olivat vielä lapsetkin kotona. Sen sijaan ostettiin jotakin täysin tarpeetonta. Ison talon emäntä tuli tyttärineen. Oli laittanut tililleni 30 mk, oli markka-aika. Huom. en ollut näitä kaikkia ihmisiä etukäteen kutsunut, mutta silloin oli tapana laittaa jokaiselle yo:lle rahaa pankkitililleen. Näitä rahanlaittajia oli sitten velvollisuus kutsua. Onneksi tuosta tavasta on luovuttu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rahaa, rahaa ja rahaa. Ennen sitä sai valmistujaislahjaksi vain kortin ja kukkapuskan, ja niistä oltiin onnellisia.

Blaa  blaa. Milloin ennen? Jo 40 vuotta sitten ylioppilaslahjat olivat pääsääntöisesti rahaa. Ainakin minulla ja kavereilla. Ja asuttiin pienessä maalaiskunnassa.

Olen 40+ kaupunkilainen että näin. Ennen ei oltu niin mammonan ja lahjojen perään. Maailma on muuttunut. 

Isommissa kaupungeissa juhlatkin ovat pienimuotoisemmat, ei isoja ruokapitoja, joten lahjatkin vaatimattomammat.