Miltä tuntuu olla työtön? Kysyn koska en ole kokenut työttömyyttä.
En ole itse ollut koskaan työtön, minulle on tarjoutunut mahdollisuus tehdä kaikkea, ennen kouluttautumista kaikenlaista ruumiillista hommaa ja myöhemmin sitten koulutusta vastavaa. Kertokaa minulle miltä se työttömyys tuntuu ja mistä työttömyys omasta mielestä johtuu. Miten työttömyys vaikuttaa tulevaisuuden suunnitteluun. Työkyvyttömyys on eri asia, en kysy sitä.
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen jo yli 50 vuotias ja nyt ollut työttömänä 10 kuukautta. Ei tunnu mitenkään erikoiselta. Olen tehnyt lähes koko elämäni kahta duunia. Tilillä on rahaa. Harrastan kaikenlaista ja ensi viikolla menen etelään viikoksi. Nuorilla tilanne varmasti eri.
Vinkki: Nosta rahat pois, kuluta ne johonkin kivaan tai muuta ne kultaharkoiksi ennen kuin tiput toimeentulotuelle, koska sitten elät oikeasti kädestä suuhun ja kaikki säästöt on käytettävä ensin. Viisikymppisellä voi tulla pitkä työttömyys.
Typerä neuvo. Köyhät aina tuhlaa kaiken mikä irti lähtee. Et tiedä hänen tilanteesta mitään. Toisilla on puoliso ja muuta omaisuutta.
Ei sitä työttömyyttä kannata julistaa. Ei ole mitään polttomerkkiä.
Mitä luulisit, olen ollut muutaman vuoden työttömänä ja täyttänyt lappuja mutta töitä ei ole eikä rahaa. naapureilla on uuden karheita autoja mutta minun täytyy ajaa 8 vuotta vanhalla romulla, eikä ole varaa matkustaa kuin tallinnaan täydentämään varastoja.EI ole helppoa tämä persujen ja kokkareiden vainoamien ihmisten elämä.
Voitko ap nyt vähitellen lopettaa näiden vihapuheketjujen tehtailun ja ottaa ne lääkkeesi?
Vierailija kirjoitti:
Ei sitä työttömyyttä kannata julistaa. Ei ole mitään polttomerkkiä.
Ystäväni kertoi, että siltä hänestä tuntui. Hän häpesi työttömyyttään ja hänestä tuntui, että sitä ei voi peitellä.
Eihän sitä nyt kummemmin tarvitse "julistaa", kun pikkukaupungissamme keskellä päivää liikkuu kaupungilla. Tavallista työaikaa tekevät liikkuvat vasta klo 16 jälkeen.
Tätä hän tarkoitti polttomerkityllä.
Miltä tuntuu olla tyhmä? En oo koskaan itse kokenut vastaavaa.
Nyt kun olen eläkkeellä, niin päivällä kaupassa näkee vain eläkeläisiä ja työttömiä.
Kyllähän ihmisen iän erottaa helposti eli onko työikäinen vaiko jo eläkkeellä. Voihan siellä joku yksittäinen henkilö olla vuorotyöläinen tai lomalla töistään.
Vierailija kirjoitti:
Mitä luulisit, olen ollut muutaman vuoden työttömänä ja täyttänyt lappuja mutta töitä ei ole eikä rahaa. naapureilla on uuden karheita autoja mutta minun täytyy ajaa 8 vuotta vanhalla romulla, eikä ole varaa matkustaa kuin tallinnaan täydentämään varastoja.EI ole helppoa tämä persujen ja kokkareiden vainoamien ihmisten elämä.
Meillä on 12 vuotta vanha auto vaikka uuteenkin olisi varaa.
Sama kuin selittäis incelille, miltä seksi tuntuu. Ei ole yksiselitteisiä kumpikaan, työttömyys ja seksi. Työttömyydessä on erittäin paljon hyviäkin puolia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen jo yli 50 vuotias ja nyt ollut työttömänä 10 kuukautta. Ei tunnu mitenkään erikoiselta. Olen tehnyt lähes koko elämäni kahta duunia. Tilillä on rahaa. Harrastan kaikenlaista ja ensi viikolla menen etelään viikoksi. Nuorilla tilanne varmasti eri.
Vinkki: Nosta rahat pois, kuluta ne johonkin kivaan tai muuta ne kultaharkoiksi ennen kuin tiput toimeentulotuelle, koska sitten elät oikeasti kädestä suuhun ja kaikki säästöt on käytettävä ensin. Viisikymppisellä voi tulla pitkä työttömyys.
Typerä neuvo. Köyhät aina tuhlaa kaiken mikä irti lähtee. Et tiedä hänen tilanteesta mitään. Toisilla on puoliso ja muuta omaisuutta.
Tämä köyhä joutuu kuluttamaan lähes kaiken mikä irti lähtee koska tulot on niin pienet. Ja se, että mä kulutan rahaa, hyödyttää valtiota, jonka verokertymästä suurin osa on alv ja välilliset verot. Joka transaktiosta jonka teen, kilahtaa valtiolle alv. Joka sentti jonka käytän, työllistää kotimaista yrittäjää.
Tuloverot, joita persut niin vihaa ja joilla toisaalta keulii, on vain 16% valtion tuloista.
Vierailija kirjoitti:
Voitko ap nyt vähitellen lopettaa näiden vihapuheketjujen tehtailun ja ottaa ne lääkkeesi?
En. Mä en muuten saa löysää munaani pystyyn ja haluan iltarunkata.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Miltä tuntuu olla tyhmä? En oo koskaan itse kokenut vastaavaa.
TÄMÄ. Ap, miltä tuntuu olla ihan saatanan typerä?
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun olen eläkkeellä, niin päivällä kaupassa näkee vain eläkeläisiä ja työttömiä.
Kyllähän ihmisen iän erottaa helposti eli onko työikäinen vaiko jo eläkkeellä. Voihan siellä joku yksittäinen henkilö olla vuorotyöläinen tai lomalla töistään.
Nykyään on niin erilaisia työaikoja ja työsuhteita, että on syytä olettaa jokaista opiskelijaksi, työssäkäyväksi ja epätyypillisen työajan noudattajaksi. Muuten munaa itsensä ja on kuin ap, paskin paska mitä paskoista hallituspuolueista löytyy.
Kasvattakaa itsetunto, vaikkei persuilla sellaista olekaan. Siksi ne vihaspämmää koska siitä ne saa noin viidentoista sekunnin egobuustin.
Ne on sisältä tyhjiä kuin ilmapallot, ei mitään substanssia eikä mahkuja työelämässä. Suurin osa persuista on sossuelättejä, vain joka neljäs töissä.
Tyhmä kysymys. Ihmiset ovat erilaisia.
Kokeile, niin tiedät, miltä työttömyys sinusta tuntuu.
Ei se kymmenien vuosien jälkeen tunnu enää yhtään miltään. Se ei ole identaarista enää. Oma työttömyys on tilastotieto, ei enää identiteetti, minä. Koko asiaa ei enää ajattele ollenkaan.
En ole enää työtön. Ennen kuin olin, olin tunnettu hyvänä ja ahkerana tekijä. Minua pyydettiin joihinkin töihin ilman että edes hain, nämä olivat tosin kouluaikana. Abivuoden jälkeen pääsin ensimmäiseen sisäsiistiin paikkaan mitä hain.
Sain vakituisen paikan, kuten sitä silloin sanottiin aina, jo opiskeluaikana. Työpaikan konkurssi tuli 90-luvun laman aikana. Merkkejä oli, mutta ei sitä isosta sata vuotta vanhasta firmasta jotenkin jaksanut uskoa. Kun aloitin, töitä oli valtavasti. Konkurssi tuli äitiyslomani aikaan ja ilmoitus samana päivänä kun firma loppui, joten en ehtinyt valmistautua. Koska töitä oli huonosti ja lapsi sairasteli, etsin töitä lähinnä vilkuillen että jos jotain löyty sitten haen, mutta ajattelin sitten meneväni töihin kun suhdanteet paranevat. No eipä sitä niin vain mentykään.
Ihan hirveää. Halusin välillä kuolla. Lapset pitivät hengissä. En hakenut tähän mitään apua ja pidin tämän sisälläni. Ainoastaan miehelleni kiukuttelin että haluan jonnekin missä minulla on töitä, muutetaan kaikki tai lähden yksin. No mies sanoi että jos lähdet sitten se on ero ja lapset on hänellä ja miksi koko perhe ei voi muuttaa sanoi mies "en minä saa tällä palkalla töitä muualta". No minä sitten koetin löytää iloa lapsista, työvoimapoliittisista kursseista ja välillä sain työllistämistukitöitä. Vihasin sitä kaupunkia. Siellä sai töitä joko tuurilla tai olemalla sukua oikeille ihmisille. Johonkin lamassa katosi se osaamisen ja ahkeruuden arvostus.
Kun en ollut pitkään aikaan ollut töissä, en saanut ansiosidonnaista päivärahaa enkä sen ajan lakien mukaan mitään muutakaan miehen tulojen takia. Keksin aina välilä jotain pieniä tulonlähteitä ja rahaa säästyi sillä että minulla oli aikaa poimia marjat ja tehdä kaikkea itse. Pieniä tulonlähteitä oli mikä tahansa työ. Olin kyllä valmis ottamaan mitä vain, mutta olen elävä esimerkki siitä, että tukien poisto ei lisää halukkuutta palkata työtöntä. Perustin toiminimen ja tein ihan mitä sattuu. Naapurille tarroja, vatsailin gallupkyselyihin ja ihan kaikkea pikkuhommaa mitkä merkitsin yrityksen tuloiksi. Mutta sillä tienasi todella vähän. Hain kouluun ja pääsin. Koska aiemmista opinnoista oli kulunut niin kauan ja laki oli välillä muuttunut, opintotukikertymäni lähti nollasta ja sain opintotukea.
Valmistuttuani olin vielä kesän työtön ja olin suunnittelemassa samanlaista toiminimeä kuin aiemmin, mutta sainkin kutsun haastatteluun työhön mihin olin hakenut jo opiskeluaiikana. Se oli määräaikainen, mutta sen jälkeen sain oman alan toistaiseksi voimassa olevan. Tähän nykyiseen en enää hakenut, vaan pyydetiin.
Käytännössä olin työtön 17 vuotta, jos opiskeluaikakin lasketaan - olisin ehkä jonkun iltakoulun kyllä käynyt vaikken olisi työtönkään ollut. Tuona aikan oli 2,5 kuukauden määräaikainen työ, mikä ei ollut työllistämistuella tai harjoittelua.
Tämän viestin tarkoitus on kertoa, että vaikka olisit kuinka ahkera, työllistymisen eteen toiset joutuvat tekemään kovastikin töitä. Kun sain töitä, ei seuraavan työpaikan eteen tarvinnut itse tehdä mitään.
58 unohti kertoa, että tämän nykyisen työpaikan vuoksi muutettiin ja mieskin sai täältä töitä samalla palkalla kuin mitä ennen sai. Eri maakuntaan vaihdettiin. Mies viihtyy hyvin ja itse myös viihdyn oikein hyvin.
Oikeastiko niin moni luulee, että työttömyys automaattisesti oikeuttaa toimeentulotukeen? Eihän sitä saa jos on vähänkin kiinteää omaisuutta tai työssä käyvä puoliso. Ei noita menetetä heti kun työttömyys koittaa.
Hyvältä, suosittelen kokeilemaan.