Lue keskustelun säännöt.
Vain 1/3 yhdeksäsluokkalaisista osasi nimetä kartalta Suomenlahden. Selkämeren tiesi yksi kolmestakymmenestä.
13.05.2024 |
Kysyttiin siis Itämeren osien nimityksiä. Kukaan ei tiennyt asumansa maakunnan tärkeimmän ja virtaamaltaan Suomen suurimman joen nimeä. Joki oli merkitty karttaan ja kysyttiin sen nimeä. Puolet oppilaista ei kyennyt nimeämään asukasluvultaan Etelä- ja Pohjois-Karjalan suurinta kaupunkia. Suomen kartalla oli siis piste ja piti kertoa mikä kaupunki on tuossa kohtaa. Oppilaista puolet pystyi nimeämään Saimaan. Saimaalle on koulun pihalta matkaa 16 kilometriä.
Näiden nimien pitäisi olla tuttuja tehtävistä, oppimateriaaleista ja kirjan kartoista. Niiden pitäisi myös olla esille arjessa. Eivät taida olla enää....
Kommentit (168)
Voin rehellisesti sanoa etten tiedä itsekään, kun en ole kertaakaan elämässäni tarvinnut yhtäkään mainitsemaasi asiaa. Mitä tekee turhanpäiväisellä tiedolla? Tietysti voi päteä vaikka trivial pursuitissa. Maailma on täynnä tietoa, eikä suurimmalla osalla ole mitään merkitystä jokapäiväiseen elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samassa jaksossa Stubbille järjestetään pistokoe. Sekään ei mene aivan nappiin.
Ensimmäisenä kysytään Kenian pääkaupunkia.
- Mä näen sen edessäni, olen käynyt siellä. Nyt mulla on blackout, en muista, Stubb myöntää. Oikea vastaushan olisi ollut Nairobi.
Seuraava kysymys kuuluu, kuinka paljon on viisi potenssiin kolme. Kysymys vetää Stubbin hiljaiseksi.
- Mä oon tosi huono matikassa. 75? presidenttiehdokas veikkaa. Oikea vastaus on 125.
Kolmas kysymys on, minä vuonna Suomi liittyi lasten oikeuksien sopimukseen. Stubb veikkaa 1960, oikea vastaus on 1991.
Neljänteen kysymykseen Stubb tietää itsevarmasti vastauksen: maailman maista eniten hevibändejä henkeä kohden on tietysti Suomessa.
Viimeisenä Stubbilta kysytään, kuka on kirjoittanut näytelmän Työmiehen vaimo.
- Väinö Linna. Varmaan väärin, Stubb vastaa, ja niinhän se olikin. Oikea vastaus olisi ollut Minna Canth.
Aivan turhaa tietoa joku Suomenlahden sijainti. Jos joskus tarvitsee tietää sen voi sitten katsoa google mapsista.
"1990-luvulla koulussa seiskan arvosana oli hikisen työn takana. "
No ei ollut jos ei sitten ollut tyhmä.
Tätäpä se on, kun koulusysteemi uudistettiin. En kyllä ymmärrä, mitä vikaa entisessä oli. Silloin opittiin asioita. Kertotaulua opeteltiin niin, että luokka seisoi. Jokaiselle tuli vuoronperään oma laskutoimitus. Jos vastasit oikein, sait istua. Jos et, seisoit niin monta kierrosta, että vastasit lopulta oikein omalla vuorolla. Siinä kävi nopeasti selväksi, kenelle tuli kotiläksyksi kertotaulut. Ja seuraavana päivänä taas seisottiin, ja käytiin läpi kertotauluja. Nykyisin kirjatkin on ohuempia, ettei lasten tarttis vaan lukea niin paljon..
Jumppatunnit ovat erikseen.
Sulle siis seisominen on jumppaa.
Etkö sinä sitten osaa laskea istuen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mäkään muista enää noita, ikää nelkyt. Ei ole ollut tarvetta käyttää/tietää noita sanoja niin ne unohtuu. Olin kympin tyttö.
Minusta se, ettei tiedä yksittäisiä nimiä tai faktoja ei välttämättä ole huolestuttavaa. Luku- ja laskutaitojen heikentyminen sen sijaan huolestuttaa. Ja jos pitäisi valita tällä hetkellä heikosti hallittujen faktojen/käsitteiden joukosta ne jotka painaisin nuorison mieleen jos voisin, ne olisivat: korkoa korolle, euribor, hallitus ja oppositio noin alkuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka tekee mitään sillä tiedolla missä joku joki tai meri sijaitsee. Viher vasemmiston hömpötyksiä tollaset! Pitäisi mieluummin opettaa koulussa miten autoon vaihdetaan öljyt
Öyhömnm öyhöhhöymn PENSA AUTOILIA öyhömn öyhönm
Minulla on nepsylapsi, joka pärjää koulussa erinomaisesti. Ikävä sanoa tätä, mutta hän ei ole mikään ruudinkeksijä...pärjää hyvin lähinnä siksi, että nykykoulussa ei vaadita yhtään mitään. Ei juuri tule läksyjä; kirjoista tehdään ehkä viidesosa vuoden aikana (jos sitäkään), kielitunneilla voidaan "opiskella" pelaamalla monivalintapeliä kännykällä...aivan uskomatonta touhua. Koulukirjat ovat selkeästi yksinkertaisempia kuin ennen, eikä niissä ole juuri syventävää tietoa (kuvia sen sijaan on paljon). Tehtävät ovat lyhyitä. Ainekirjoitusta ei ole. Projekteja tehdään kyllä, mutta edes oma ope ei tunnu tietävän, missä vaiheessa ne ovat (ts. valmistuvatko ajoissa vai eivätkö). Tuntuu olevan ihan se ja sama, saako koko lukuvuoden aikana aikaiseksi yhtään mitään, pääasia että "yrittää"!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tätäpä se on, kun koulusysteemi uudistettiin. En kyllä ymmärrä, mitä vikaa entisessä oli. Silloin opittiin asioita. Kertotaulua opeteltiin niin, että luokka seisoi. Jokaiselle tuli vuoronperään oma laskutoimitus. Jos vastasit oikein, sait istua. Jos et, seisoit niin monta kierrosta, että vastasit lopulta oikein omalla vuorolla. Siinä kävi nopeasti selväksi, kenelle tuli kotiläksyksi kertotaulut. Ja seuraavana päivänä taas seisottiin, ja käytiin läpi kertotauluja. Nykyisin kirjatkin on ohuempia, ettei lasten tarttis vaan lukea niin paljon..
Jumppatunnit ovat erikseen.
Sulle siis seisominen on jumppaa.
Etkö sinä sitten osaa laskea istuen?
Itsehän puhuit jumpasta. Ja tiedoksesi - vaikka joka oppitunnilla välillä seistäisiin ja välillä istuttaisiin, niin se ei olisi jumppaa.
Vierailija kirjoitti:
Mutta kun tärkeintä on tuijottaa tik-tokkia vähintään 9 tuntia päivässä.
Ja osata luetella kaikki mahdolliset LGBTQIA+ alalajit ja muunnokset sekä ilmasto- ja vähemmistöahdistuksen eri muodot sekä etu- että takaperin ja muistaa syyttää kaikesta boomereita ja persuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En mäkään muista enää noita, ikää nelkyt. Ei ole ollut tarvetta käyttää/tietää noita sanoja niin ne unohtuu. Olin kympin tyttö.
Sinuna olisin huolissani muististani.
Minä olen 57 ja muistan nuo aivan hyvin.
Tätäpä se on, kun koulusysteemi uudistettiin. En kyllä ymmärrä, mitä vikaa entisessä oli. Silloin opittiin asioita. Kertotaulua opeteltiin niin, että luokka seisoi. Jokaiselle tuli vuoronperään oma laskutoimitus. Jos vastasit oikein, sait istua. Jos et, seisoit niin monta kierrosta, että vastasit lopulta oikein omalla vuorolla. Siinä kävi nopeasti selväksi, kenelle tuli kotiläksyksi kertotaulut. Ja seuraavana päivänä taas seisottiin, ja käytiin läpi kertotauluja. Nykyisin kirjatkin on ohuempia, ettei lasten tarttis vaan lukea niin paljon..
Nöyryyttäminen on huono kasvatus- tai opetusmetodi. Puolustusvoimatkin ovat luopuneet simputuksesta jo vuosia sitten. Lisäksi ihmiset ovat yksilöitä, joten jokaisella on omat oppimistapansa, joita olisi syytä tukea eikä ajaa yhtä mallia kaikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tätäpä se on, kun koulusysteemi uudistettiin. En kyllä ymmärrä, mitä vikaa entisessä oli. Silloin opittiin asioita. Kertotaulua opeteltiin niin, että luokka seisoi. Jokaiselle tuli vuoronperään oma laskutoimitus. Jos vastasit oikein, sait istua. Jos et, seisoit niin monta kierrosta, että vastasit lopulta oikein omalla vuorolla. Siinä kävi nopeasti selväksi, kenelle tuli kotiläksyksi kertotaulut. Ja seuraavana päivänä taas seisottiin, ja käytiin läpi kertotauluja. Nykyisin kirjatkin on ohuempia, ettei lasten tarttis vaan lukea niin paljon..
No eipä tuokaan opetusmetodi kauhean tehokkaalta kuulosta, nöyryyttämällä ei ainakaan into matematiikkaa kohtaan nouse. Itse olin huono matikassa ja suorastaan pelkäsin matematiikan tunteja alakoulussa, tuolla tavalla olisin ollut vielä huonompi. Opetuksen tulisi olla kannustavaa ja pyrkiä herättämään kiinnostus ja into opetettavaa ainetta kohtaan. Onneksi kohdalleni osui myöhemmin myös opettajia, jotka onnistuivat tässä.
Vierailija kirjoitti:
"1990-luvulla koulussa seiskan arvosana oli hikisen työn takana. "
No ei ollut jos ei sitten ollut tyhmä.
Kappas, toksinen kyyläkö se siellä. Lapsesikin olevat varmaan kasvattanut yhtä myrkylliseksi. Kotitehtäviä oli paljon, ne tarkastettiin, tekemättä jätetyt ja väärin olevat vaikuttivat arvosanaan, tuntiaktiiviisuus vaikutti arvosanaan ja tietysti kokeet + pistokokeet arvosanoineen. Oppilaat saivat ehtoja ja jäivät luokalleen, jos eivät suoriutuneet tehtävistä. Meillä ei ainakaan tunnettu mitään armovitosia, joilla pääsi pälkähästä. Nyt ei mikään koululaisena 'oleskelu' oikeuta enää seiskan arvosanaan.
Opettajat ei oo opettanu. Ainako se muksujen syy on.
Aloitus on keksitty. Ei kukaan opettaja oikeasti kirjoita tänne yksityiskohtaisesti oppilaiden suoriutumisesta.
Mutta saavatpa mammat taas hyvän syyn pöyristyä ja päivitellä.
Vierailija kirjoitti:
En mäkään muista enää noita, ikää nelkyt. Ei ole ollut tarvetta käyttää/tietää noita sanoja niin ne unohtuu. Olin kympin tyttö.
Siis et "muista", missä on Suomenlahti?
Varaa aika muistihoitajalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mäkään muista enää noita, ikää nelkyt. Ei ole ollut tarvetta käyttää/tietää noita sanoja niin ne unohtuu. Olin kympin tyttö.
Siis et "muista", missä on Suomenlahti?
Varaa aika muistihoitajalle.
Jos jotain unohtaa, pitäisi mielestäsi varata aika muistihoitajalle?🙊
Tärkeämpää olisi opettaa, miten vuokra-asunnossa asutaan niin ettei vuokraisännän tarvi olla koko ajan ojentamassa.