Vanha äitini vastustaa kaikkea teknologiaa ja omatoimisuutta
Hän on siis 78 vuotias, mutta olisi ihan hyvin päässyt aikanaan tietotekniikankin kyytiin, jos ei olisi kieltäytynyt jääräpäisesti. Hän oli alle 50 vuotias kun oli jo win-95. Tuohon aikaan hän kävi yrittäjäkurssin ja sielä olisi ollut perusopetusta atk.sta. Hän oli kieltäytynyt avaamasta edes konetta. Oli kuulemma sanonut, että hänen ei enää tarvitse osata, eikä aijo koskaan opetella. Jokainen tietää kuinka hankalaa nykyään on hoitaa mitään, jos ei ole edes älypuhelinta. No hänellä sitä ei tietenkään ole, koska sehän on "tietotekninen" laite. Turha varmaan sanoa, että hänellä on lankapuhelin. Viimeksi viikko sitten hän soitti pankkikonttoriinsa ja haukkui kun konttori oli lyhentänyt aukioloaikoja ja hänen olisi pitänyt saada nostaa rahaa. Ei ole opetellut edes rahan nostoautomaatin käyttöä. Kuulemma aivan liian vaikeaa ja se voi kuulemma viedä hänen rahansa. Onko kenelläkään vanhempaa elossa, joka vastustaa näin sitkeästi oppimista ja kehityksen kulkua? Siis minua hävettää!
Kommentit (449)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen muutamaa vuotta nuorempi ja mua sapettaa suunnattomasti tämä jatkuva uuden opettelu. Aloitin työuran 70-luvulla reikäkorteista ja nyt olen älylaitteissa. Ja sitä härpäkettä on ollut ties mitä ja sitä jatkuvaa uuden opettelua. Ensimmäisen kännykän ostin v. 1986 ja on ollut ties minkälaista härpäkettä. Tällä palstallakin surfaillin jo 90-luvun alussa.
Luulen, ettei ap. itsekkään ole kaikkia opetellut, tietotekniikassa kun suuria mullistiksia ei ole tapahtunut kahteenkymmeneen vuoteen.
Ja kyllä, mielelläni heittäydyn osaamattomaksi ja annan nuorempien hoitaa, kun he meitä vanhoja pitävät niin hölmöinä ja kuvittelevat tietävänsä kaiken, vaikka monessa asiassa heidän osaamisensa esim. Excelin käytössä on hyvin puutteellinen. Ja elämässä on paljon muuta mielenkiintoista, kuin tietotekniikka
Ja nyt narraat lankapuhelimesta, sillä niitä ei
Mun vanhemmat piti mua ilmaisena orjanaan ja tietysti valitti aina kaikesta, mitä ilmaiseksi heidän puolestaan tein. Siinä kohtaa lopetin auttamisen kuin seinään, kun kuulin, mitä he puhuivat minusta selän takana. He siis käyttivät minua surutta hyväkseen ja haukkuivat kaiken mitä olin heidän puolestaan tehnyt, sekä sukulaisille että naapureille. Ihmiset jotka puhuu omista lapsistaan pahaa, ei ansaitse lapsiaan. Panin välit poikki. En tiedä mitä kautta ovat passuuttamisensa nykyään järjestäneet. En ole kysellyt ja estin puhelut.
Vierailija kirjoitti:
Olen muutamaa vuotta nuorempi ja mua sapettaa suunnattomasti tämä jatkuva uuden opettelu. Aloitin työuran 70-luvulla reikäkorteista ja nyt olen älylaitteissa. Ja sitä härpäkettä on ollut ties mitä ja sitä jatkuvaa uuden opettelua. Ensimmäisen kännykän ostin v. 1986 ja on ollut ties minkälaista härpäkettä. Tällä palstallakin surfaillin jo 90-luvun alussa.
Luulen, ettei ap. itsekkään ole kaikkia opetellut, tietotekniikassa kun suuria mullistiksia ei ole tapahtunut kahteenkymmeneen vuoteen.
Ja kyllä, mielelläni heittäydyn osaamattomaksi ja annan nuorempien hoitaa, kun he meitä vanhoja pitävät niin hölmöinä ja kuvittelevat tietävänsä kaiken, vaikka monessa asiassa heidän osaamisensa esim. Excelin käytössä on hyvin puutteellinen. Ja elämässä on paljon muuta mielenkiintoista, kuin tietotekniikka
Ja nyt narraat lankapuhelimesta, sillä niitä ei ole yksityishenkilöillä, vaan valtion hallussa ja
Mä en ole vielä edes boomeri, mutta ihan mielelläni palkkaan ammattilaisen tekemään asiat, joita en osaa enkä halua opetellakaan tai joita en pysty itse tekemään. Ja joskus ihan vaan laiskuuttani maksan siitä, että joku muu tekee puolestani. Ihan ilman kaunaa mitään sukupolvea kohtaan.
Yleistäminen on nuorison tapa. Kun omat vanhemmat jotain haukutaan saman tien koko sukupolvi. Kaikki samanlaisia, kaikilla isot talot ja tavarat esimerkiksi. Kukaan ei ole jo työelämässä työskennyt tietokoneilla jne.
Onko vanhemmista todellisuudessa edes kannettu aina erityisesti huolta? Minusta ei. He ovat osallistuneet yhteiskuntaan ja perheen hoitamiseen niin kauan kuin ovat pystyneet. Yhteisöllisyys on ollut aina osallistumista ei sitä että jostakin pidettäisiin erityistä huolta. Vanhuus ja toimintakyvyn laskua on ollut luonnollista ja esim. talon töihin ei ole samalla tavalla odetettu osallistuvan kuin nuorten. Vanhuus ei kuitenkaan ole vapauttanut itsensä huolehtimisesta kuin ihan viimeisinä elinpäivinä kun voimia ei ole edes nousta sängystä ylös.
Vierailija kirjoitti:
Tässä se kuuluu kirkkaasti, että lasten saaminen ei tosiaan ole kannattavaa. Paljon on puhetta kahvihetkillä ynnä muissa leuhkiaistilaisuuksissa lapsista, lapsista, lapsista. Lapsettomana olet outo ja itsekäs, et täysin ihminen ollenkaan, muita kriteereitä ei oteta huomioonkaan. Ikänsä naimapuuhissa ja kakkavaippataisteluissa eläneet saavat nyt muutaman vuosikymmenen päästä niiltä samoilta kakkapyllyiltä vastinetta ponnisteluistaan: ei sinua mikään vaivaa, ei minulla ole halua/aikaa/sydäntä/mitään sinua auttaa, yritä sinnitellä. Vanhuus on vain tekosyy, samoin tyhmyys. Voi, kunpa näkisin nämä nykyiset nuoremmat ikäluokat heidän vanhuudessaan!
Vertaa nykyisiä nuorempia siihen, millaisia vanhempi sukupolvi oli heidän iässään. Oma kokemukseni on, että vanhempi sukupolvi kasvatti hyvin paljon s4distisesti ja n4rsistisesti lapsiaan. Nykyään nuoremmilla on enemmän empatiaa ja ymmärretään lasten eri kehitysikää paremmin. En usko että tuo empatia ja ymmärrys katoaa nuorilta vanhuuden myötä.
Vierailija kirjoitti:
Yleistäminen on nuorison tapa. Kun omat vanhemmat jotain haukutaan saman tien koko sukupolvi. Kaikki samanlaisia, kaikilla isot talot ja tavarat esimerkiksi. Kukaan ei ole jo työelämässä työskennyt tietokoneilla jne.
Yleistäminen on ollut iät ajat monien tapa. Varsinkin iäkkäiden tapa. "Ne nykyajan nuoret!" Ihan sama, elettiinķö 1950-lukua vai 2020-lukua.
Vierailija kirjoitti:
Olen muutamaa vuotta nuorempi ja mua sapettaa suunnattomasti tämä jatkuva uuden opettelu. Aloitin työuran 70-luvulla reikäkorteista ja nyt olen älylaitteissa. Ja sitä härpäkettä on ollut ties mitä ja sitä jatkuvaa uuden opettelua. Ensimmäisen kännykän ostin v. 1986 ja on ollut ties minkälaista härpäkettä. Tällä palstallakin surfaillin jo 90-luvun alussa.
Luulen, ettei ap. itsekkään ole kaikkia opetellut, tietotekniikassa kun suuria mullistiksia ei ole tapahtunut kahteenkymmeneen vuoteen.
Ja kyllä, mielelläni heittäydyn osaamattomaksi ja annan nuorempien hoitaa, kun he meitä vanhoja pitävät niin hölmöinä ja kuvittelevat tietävänsä kaiken, vaikka monessa asiassa heidän osaamisensa esim. Excelin käytössä on hyvin puutteellinen. Ja elämässä on paljon muuta mielenkiintoista, kuin tietotekniikka
Ja nyt narraat lankapuhelimesta, sillä niitä ei ole yksityishenkilöillä, vaan valtion hallussa ja
Lankapuhelimet jäivät historiaan 2019, mutta jos joku sellaisen halusi pitää, se on mahdollista, mutta se tulee hyvin kalliiksi.
Tuo sama on teillä nykynuorilla/keski-ikäisilläkin edessä kun vanhenette. Näkö huononee ja kognitiiviset taidot heikkenee kaikilla vanhenmiten. Jos teillä on lapsia, he joutuvat teitä auttamaan ja huolehtimaan. Ei edes se, että on osannut käyttää tietokonetta miten hyvin tahansa pelasta ihmistä vanhenemislta. Kaikki me olemme joutuneet omista vanhemmista huota kantamaan, oli sitten tietokoneaika tai ei. Joskus kun nyt kesi-ikäiset ja nuoret ihmiset on vanhoja, on jo taas ihan eri teknologia ja vanhuksen sen kanssa hukassa. Näin se vaan aina menee.
Hohhoijaa. Vai on se joku sellainen juttu, että vanhemmiten menee näkökin? Aina olen luullut, että silmälasit, kaihi- ja näönkorjausleikkaukset ja muu lääketiede kuten glaukooman hoito ovat tehneet sen, että juurikaan kenenkään ei tarvitse merkittävästä näön huononemisesta kärsiä. Ettei nyt vaan olisi vähän boomeri taas tekeytymään avuttomaksi hyötyäkseen siitä?
Ja juu, se sukupolvi joka hoidattaa omat lapsensa ammattilaisilla ja omilla vanhemmillaan, pitää tietenkin itsestäänselvänä että ne isovanhempien hoitamat lapset sitten ilomielin passaavat omia vanhempiaan. Luonnonlaki se on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä ihmiset eivät olleet 90-luvulla edes kovin vanhoja, mutta uuden teknologian opetteleminen oli ylivoimaista. Oma äitini opetteli, koska oli silloin vasta viisikymppinen ja tarvitsi verkko-osaamista työssään. Isäni ei opetellut eikä oppinut edes tekstiviestiä lähettämään. Äitini on nyt 87 ja hallitsee läppärillään perusasiat, osaa käyttää sähköpostiakin, mutta pankkitunnukset hän luovutti tyttärelleen, koska ei oppinut älylaitteita ja tunnistautuminen alkoi olla niin hataraa, ja se taas johtui siitä että näkö heikkeni ja kognitiiviset taidot hidastuivat.
Valitettavasti ongelmat siirtyvät seuraavan sukupolven eli meidän kannettaviksi. Viranomaiset eivät enää lähetä paperipostia, puhelimella soittaminen yritysnumeroihin on kallista ja kaikki hoidetaan sähköisesti.
Juna meni jo ja paska on housuissa.
Tuo sama on teillä nykynuorilla/keski-ikäisilläkin edessä kun vanhenette. Näkö huononee ja kognitiiviset taidot heikkenee kaikilla vanhenmiten. Jos teillä on lapsia, he joutuvat teitä auttamaan ja huolehtimaan. Ei edes se, että on osannut käyttää tietokonetta miten hyvin tahansa pelasta ihmistä vanhenemislta. Kaikki me olemme joutuneet omista vanhemmista huota kantamaan, oli sitten tietokoneaika tai ei. Joskus kun nyt kesi-ikäiset ja nuoret ihmiset on vanhoja, on jo taas ihan eri teknologia ja vanhuksen sen kanssa hukassa. Näin se vaan aina menee.
Tämä on yksi boomereiden valheista. Tehän ette hoitaneet omia vanhempianne. Heidän eläkkeensä olivat surkeat, kun te niistä osan maksoitte. Heidät laitettiin vanhainkotiin, joita silloin vielä oli olemassa. Teidän sukupolvenne asenne on aina ollut "minä minä minä teen mitä haluan ja VAIN mitä haluan". Te olette kategorisesti kieltäytyneet opettelemasta uutta, meidän sukupolvemme ei. Te vastuutatte lapsenne kaikesta, myös omasta kasvatuksestaan kun olimme lapsia. Me olimme avainkaulalapsia, jotka oli aina yksin, ei meidän perään paljon kyselty. Te kieltäydyitte auttamasta lastenlasten hoitamisessa, koska "minä olen omat lapseni hoitanut", vaikka se siis oli myös vale. Teidän sukupolvenne on tuhonnut luonnon, ryöstänyt resurssit, suhmuroinut itselleen kaikkien sukupolvien suurimmat eläkkeet, ja nyt vaaditte, että lapsenne hoitaa teidät ja tekee kaikki kotityönne ilmaiseksi ja ilman kiitosta. Palkaksi saa syyllistämistä, sättimistä ja solvaamista.
Ei se sukupolvien ketju jatku samalla tavalla. Te olette ihan omaa luokkaanne, kaikessa pahassa.
Ap. on katsonut euroviisuja.
Sitä elämää oli jo ennen kuin win-95 tuli markkinoille.
Tietokoneet olivat yrityksessä yleisesti käytössä jo 70-luvulla ja eletroniset kassakoneet, kännykät tulivat markkinoille 80-luvulla, laskutkin maksettiin tietokoneella 80-luvulla, erillisellä pankkiohjelmalla, tämä palstakin oli olemassa jo 90-luvilla ja yhteys otettiin laskapuhelimells. Ja miten äitisi on voinut toimia yrittäjänä, kun monet asiat hoidettiin jo 90-luvun alussa sähköisesti.
Vierailija kirjoitti:
Onko vanhemmista todellisuudessa edes kannettu aina erityisesti huolta? Minusta ei. He ovat osallistuneet yhteiskuntaan ja perheen hoitamiseen niin kauan kuin ovat pystyneet. Yhteisöllisyys on ollut aina osallistumista ei sitä että jostakin pidettäisiin erityistä huolta. Vanhuus ja toimintakyvyn laskua on ollut luonnollista ja esim. talon töihin ei ole samalla tavalla odetettu osallistuvan kuin nuorten. Vanhuus ei kuitenkaan ole vapauttanut itsensä huolehtimisesta kuin ihan viimeisinä elinpäivinä kun voimia ei ole edes nousta sängystä ylös.
Ennen pidettiin normaalina, että vanhoja ihmisiä kolotteli jostakin, ja ikäihmiset sitten turhan nöyrinä elivät kipujensa kanssa niin kauan kuin elivät. Nykyään ollaan sitten tultu siihen ääripäähän, jossa boomerit vaativat päivystyksellistä magneettikuvausta ilmaiseksi koko keskivartaloon koska selkä on pipi.
Mun isä ei ymmärrä tietokoneista mitään eikä käytä kännykkääkään ja äitini hoitaa kaikki ajattelua vaativat hommat tietokoneella ja muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Olen muutamaa vuotta nuorempi ja mua sapettaa suunnattomasti tämä jatkuva uuden opettelu. Aloitin työuran 70-luvulla reikäkorteista ja nyt olen älylaitteissa. Ja sitä härpäkettä on ollut ties mitä ja sitä jatkuvaa uuden opettelua. Ensimmäisen kännykän ostin v. 1986 ja on ollut ties minkälaista härpäkettä. Tällä palstallakin surfaillin jo 90-luvun alussa.
Luulen, ettei ap. itsekkään ole kaikkia opetellut, tietotekniikassa kun suuria mullistiksia ei ole tapahtunut kahteenkymmeneen vuoteen.
Ja kyllä, mielelläni heittäydyn osaamattomaksi ja annan nuorempien hoitaa, kun he meitä vanhoja pitävät niin hölmöinä ja kuvittelevat tietävänsä kaiken, vaikka monessa asiassa heidän osaamisensa esim. Excelin käytössä on hyvin puutteellinen. Ja elämässä on paljon muuta mielenkiintoista, kuin tietotekniikka
Ja nyt narraat lankapuhelimesta, sillä niitä ei ole yksityishenkilöillä, vaan valtion hallussa ja
Kyllä mun äidillä on edelleen lankapuhelin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleistäminen on nuorison tapa. Kun omat vanhemmat jotain haukutaan saman tien koko sukupolvi. Kaikki samanlaisia, kaikilla isot talot ja tavarat esimerkiksi. Kukaan ei ole jo työelämässä työskennyt tietokoneilla jne.
Yleistäminen on ollut iät ajat monien tapa. Varsinkin iäkkäiden tapa. "Ne nykyajan nuoret!" Ihan sama, elettiinķö 1950-lukua vai 2020-lukua.
Boomereita haukkuvat ovat yleistämisen mestareita. Kaikki 500 000 boomeria heidän mielestään kuin juuri heidän vanhempansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen muutamaa vuotta nuorempi ja mua sapettaa suunnattomasti tämä jatkuva uuden opettelu. Aloitin työuran 70-luvulla reikäkorteista ja nyt olen älylaitteissa. Ja sitä härpäkettä on ollut ties mitä ja sitä jatkuvaa uuden opettelua. Ensimmäisen kännykän ostin v. 1986 ja on ollut ties minkälaista härpäkettä. Tällä palstallakin surfaillin jo 90-luvun alussa.
Luulen, ettei ap. itsekkään ole kaikkia opetellut, tietotekniikassa kun suuria mullistiksia ei ole tapahtunut kahteenkymmeneen vuoteen.
Ja kyllä, mielelläni heittäydyn osaamattomaksi ja annan nuorempien hoitaa, kun he meitä vanhoja pitävät niin hölmöinä ja kuvittelevat tietävänsä kaiken, vaikka monessa asiassa heidän osaamisensa esim. Excelin käytössä on hyvin puutteellinen. Ja elämässä on paljon muuta mielenkiintoista, kuin tietotekniikka
Ja nyt narraat lankapuhelimesta, sillä niitä ei
"Kyllä se on teille boomereille ollut tässäkin niin erityisen vaikeaa. Toista se on meille nuoremmille"....
Voi sinua, vähänpä ymmärrät. itse en ole boomeri, mutta ymmärrän sen, että kun sinäkin olet 78v on oppiminen jo paljon vaikeampaa, koska et vain enää vanhana jaksa mitään asiaa, niin kuin nuorena jaksoit. Nuorena jaksaa , mutta kun ihminen täyttää vaikka 70v alkaa askel lyhentyä ihan joka saralla. Vaikka olisi kuinka pirtreä ja hyvä kuntoinen.
Muista tämä sitten, kun olet itse lähempänä 80v ja nuoremmat naureskelee sinulle, kun et viitsei opiskkella jatkuvasti uutta. ja joku sieltä sitten ylemmyydentuntoisesti heittää, että toista se on meillä nuorilla, meidät kun on opettettu opiskelemaan jatkuvasti..... niinpä niin, ikä vaan tekee meille kaikille tehtävänsä. 80v ei ole niin kuin 25v vaikka kuinka nuorekas ja terve kaikinpuolin olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleistäminen on nuorison tapa. Kun omat vanhemmat jotain haukutaan saman tien koko sukupolvi. Kaikki samanlaisia, kaikilla isot talot ja tavarat esimerkiksi. Kukaan ei ole jo työelämässä työskennyt tietokoneilla jne.
Yleistäminen on ollut iät ajat monien tapa. Varsinkin iäkkäiden tapa. "Ne nykyajan nuoret!" Ihan sama, elettiinķö 1950-lukua vai 2020-lukua.
Boomereita haukkuvat ovat yleistämisen mestareita. Kaikki 500 000 boomeria heidän mielestään kuin juuri heidän vanhempansa.
Boomereiden sukupolvea yhdistää itsekkyys ja ilkeys. Tätä asiaa on jopa tutkittu, ja se pätee hämmästyttävän monessa maassa. Muutama poikkeus ei sitä kumoa. Sinä et siis kuulu niiden poikkeusten joukkoon, kai ymmärrät sen?
On tämä digihömpötys kyllä syvältä. Toivon, että teknoliginen kehitys pysähtyy ja mennään vaikka 20 v taaksepäin. Tykkään saada palvelua kaupassa ja pankissa. Inhoan kaikkia etäjuttuja, ostan tavarat mieluiten kivijalkakaupasta, luen paperilehtiä ja painettuja kirjoja, käytän käteistä. Kierrän kauppakeskukset ja jättimarketit kaukaa jos vain mahdollista. Syön 70-80-luvun kotiruokaa: makaroonilaatikkoa, lihakeittoa, silakkapihvejä, vispipuuroa, kaalilaatikkoa yms. Ei ole vatsavaivoja eikä ylipainoa. Liikun kävellen ja pyöräillen, harrastan puutarhanhoitoa, marjastusta, sienestystä, pilkon polttopuita, pukkaan lunta, neulon, käyn bingossa, teen fyysistä työtä. Ei tarvi salilla hypätä. Ei ole mikrouuneja, kahvinkeitintä, tiskaan käsin.
Vältän kaikkea ällöttävää modernia ja olen 56-v.
Vierailija kirjoitti:
Tietotekniikkahan kehittyy koko ajan. Jos on kerran oppinut jonkin laitteen ja ohjelman, pitää opetella taas, kun tulee uudet laitteet ja ohjelmat. Ja se on vaikeaa ellei mahdotonta, kun tulee vanhaksi ja huonokuntoiseksi. Sitä ei voi oikeastaan varmaan ymmärtää niin kauan, kun on itse vielä kyvykäs ja skarppi. Ohjelmat ovat vuosien mittaan muuttuneet koko ajan monimutkaisemmiksi ja vaikeammiksi oppia.
T. 60+
Kun on yhden ohjelman ja systeemin opetellut, niin seuraavan - ja sitä seuraavan - opettelu on helpompaa. Ei ne niin totaalisesti muutu.
Itse koskin ensimmäisen kerran tietokoneeseen 40-vuotiaana, ja olihan se ihan mystistä ensin, jo pelkkä tekstinkäsittely, kopiointi, leikkaaminen, muokkaaminen yms.
Samoin sähköpostit ja tekstarit oli ihan käsittämättömiä asioita.
Sittemmin olen opetellut kaikenmaailman juttuja sekä kännykällä että tietokoneella.
Jos ei ole aivosairauksia, niin oppimiskyky säilyy korkeaan ikään asti.
On, vielä pahempi 73v äitini mutta koko muu maailma pitäisi lopettaa kaikki, etenkin netin käyttö 😁
Kyllä se on teillä boomereilla ollut tässäkin niin erityisen vaikeaa. Toista se on meille nuoremmille, joille on nuoresta pitäen teroitettu elinikäisen oppimisen merkitystä, niin emme ole ymmärtäneet tuostakaan ahdistua ja kuormittua. Meille on ihan normaalia että työuralla joutuu opiskelemaan toisen ja kolmannenkin ammatin, eikä edes olla tajuttu että siitäkin pitäisi uhriutua.