Onko teille tullut vastaan tosielämän tilanteita, joissa paha saa palkkansa, karma kostaa tms, jos tiedätte mitä tarkoitan.
Esim. ihminen tekee jotain pahaa toiselle, ja kohtaa itse saman tilanteen omassa elämässään. Itse olen kohdannut näitä tilanteita useamman. En ole siis mitenkään taikauskoinen, mutta nämä on aika mielenkiintoisia.
Kommentit (157)
Joo on. Se vaan on niin hirveä stoori et sitä ei voi tänne kirjoittaa. Asianosaiset voisivat tunnistaa itsensä sillä luultavasti sen verran epätavallinen keisi. Ja ovat sellaisia että voisivat viedä poliisille tutkittavaksi mitä tänne oon kirjoittanut. Paska pitää ihmisiä yhdessä sanoi eräs psykologi.
Vanhemman puoleinen nainen kiusasi nuorempia työntekijöitä. Nyt pojallaan syöpä.
Vierailija kirjoitti:
Vanhemman puoleinen nainen kiusasi nuorempia työntekijöitä. Nyt pojallaan syöpä.
Niin. Se karma osuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemman puoleinen nainen kiusasi nuorempia työntekijöitä. Nyt pojallaan syöpä.
Niin. Se karma osuu.
Ja hänen sairastunut poikansako oli vastuussa äitinsä tekemisistä?
Vierailija kirjoitti:
En viitsi tunnistamisen pelossa kertoa yksityiskohtia, mutta eräs henkilö haukkui minussa yhtä ominaisuutta, ja se sama ominaisuus tuli paljon pahempana hänen lapselleen.
Nyt kiinnostaa et mikä ominausuus?
Karma voi ilmentyä myös niin että omien pahojen tekojen vuoksi joutuu reunalle. Sosiaaliseen paitsoon. Eristetyksi normaalien ulkopuolelle.
Vierailija kirjoitti:
Karma voi ilmentyä myös niin että omien pahojen tekojen vuoksi joutuu reunalle. Sosiaaliseen paitsoon. Eristetyksi normaalien ulkopuolelle.
Ei kuule kyse ole silloinkaan välttämättä omasta karmasta. Riittää, että on astunut väärille varpaille. Pahuuskin on suhteellista ja toisia toumitaan raskaammin, kuin toisia. Tietenkin on helppo ajatella hyvä-paha vastakkainasettelulla, mutta useimmiten silloin vain nostaa itsensä hyväksi, jos ei ole kohdannut vastoinkäymisiä ja elämä on sujunut omien toiveiden mukaisesti. Paljon on kuitenkin kiinni sattumasta ja siitä keitä kohtaa.
Karma on jollain tapaa lohduttava ajatus. Samoin kuin viimeinen tuomio, taivas ja helvetti.
Että joskus oikeudenmukaisuus vielä voittaa, jos nyt reiluna ja rehtinä saankin kärsiä ja röyhkeimmät menestyvät.
Se sinänsä ymmärrettävä toive heijastetaan lopulta taivaalle, tuonpuoleiseen tai seuraavaan elämään, kun tämä elämä näyttää epäreiluutensa.
Että joskus edes joku jotenkin kostaa, jos en itse voi. Mutta eihän niin välttämättä ole. Tämä langennut maailma on paha. Ihminen on paha.
Mutta mitä siihen lopulta auttaa kostokaan - mitä helvetti tai karman kierre? Ei yhtään mitään.
Eivät yhä uudet sukupolvet näistä opi. Itsekkyys ja pahuus jatkaa olemassaoloaan. Sellaisten geenit monistuvat. Kaikki itsekkäät ominaisuudet täällä pärjäävät.
Hyvää ei tule tehdä vain oman palkinnon tähden. Eihän se silloin ole aidosti hyvää. Eikä riitä pahaa välttää vain rangaistuksen uhalla. Ei se sinua muuta paremmaksi.
Rakastakaa myös vihamiehiänne. Lainatkaa niillekin, jotka eivät maksa takaisin. Jne.
Pakko uskoa,olin koulukiusattu ja nykyään 60 vuotias.Näitä kiusaajia on ollut haudoissa pitkät jonot jo iät ajat kuka mistäkin syystä.Yks pahimmista ei ehtiny edes kakskymppiseksi kun kuoli autokolarissa,pari olis vielä jäljellä ja ovat sen verran molemmat viinan perään että toivottavasti piru perii kummankin ennen minua.
Yksi työpaikkakiusaaja, joka käyttäytyi todella huonosti ja alentuvasti minua kohtaan ja piti vuosikausia stressissä ja jännityksessä kyttäämällä kaikkia tekemisiäni huomautellen pikkuasioista jne sai viimein palkkansa, kun osastolle tuli mukamas kesätyöntekijäksi nuori mies, joka sitten yhtäkkiä esiteltiinkin uutena henkilöstöpäällikkönä.
Omg ja niinkuin tämä nainen oli poikaa pomputtanut ja hankaloittanut työtään.
Oli ensimmäinen, jolle ei lirkutukset menneetkään läpi ja tulevina kuukausina kiusaaja joutuikin toisiin hommiin toiselle osastolle, jossa sai aikaan melkein istumalakon.
Sitä sanoisin karmaksi.
Vierailija kirjoitti:
Mitään kohtaloa tai karmaa ei ole olemassa. Sattumaa kaikki.
Usein kusipäinen käytös elämässä johtaa ennemmin tai myöhemmin ongelmiin.
Vierailija kirjoitti:
Pakko uskoa,olin koulukiusattu ja nykyään 60 vuotias.Näitä kiusaajia on ollut haudoissa pitkät jonot jo iät ajat kuka mistäkin syystä.Yks pahimmista ei ehtiny edes kakskymppiseksi kun kuoli autokolarissa,pari olis vielä jäljellä ja ovat sen verran molemmat viinan perään että toivottavasti piru perii kummankin ennen minua.
Kitumisen ja kärsimyksen ymmärtäisin vielä ns karmaksi, mutta kuolema? Sehän on _armahdus_ - meille jokaiselle! Ja vielä nopea kolarikuolema!
Tyhmyys ja ilkeys (vai ehkä kateus) kulkee aika usein käsikädessä. Se ihmisen oma tyhmyys on se karma, joka laittaa hänet oikeaan paikkaan. Ihminen on kuitenkin sosiaalinen eläin, eikä täällä loputtomiin pärjää olemalla inhottava kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Ei ilmeisesti. Itse ollut kiltti kaikille lapsesta lähtien,ns niin hyvä ihminen kuin olen osannut ja nyt on vastoinkäymisiä roppakaupalla. Fyysistä ja mielenterveydellistä sairautta, työttömyyttä, läheisen poismeno, parisuhde kriisissä.. koko elämän jatkunut henkinen väkivalta erään perheenjäsenen toimesta. syöksykierre parhaimmillaan. Yksi asia johtanut toiseen jne.
kun taas juuri satuin vilkaisemaan instaa ja törmäsin siellä erääseen naiseen joka oli ala-asteella yksi neljästä luokan pahimmasta koulukiusaajasta, jotka kiusasivat pahiten niitä ujoimpia ja hiljaisempia. Myös minua. Hyvin häijy ja julma lapsi oli hän kavereineen ja tiedän että koko luokalta kysyttäessä moni olisi ollut samaa mieltä. Hallitsivat koko luokkaa. Tiedän että kaikki ei ole somessa miltä näyttää, tai miltä yritetään saada elämä näyttämään, mutta kyllä väkisin siinä tuli ajateltua että wtf. Siellä hän hehkuttaa kuinka on on
Turhaa tuollaista mietit. Ei kukaan laita someen, että repesi synnytyksessä niin että kakkaa housuunsa, äijällä oli jo raskausaikana toinen, velaksi ostettu auto hajosi eikä takuu korvaa ja töissä on yt:t päällä. Kaikilla on vastoinkäymisiä. Jos ei juuri nyt, niin jossain vaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Vanhemman puoleinen nainen kiusasi nuorempia työntekijöitä. Nyt pojallaan syöpä.
Se poikahan saattaa olla vaikka miten ihana ihminen. Vähän outo tuo teidän karma. Pitääkö se karma lapsia jotenkin vanhempiensa jatkeena, eikä erillisinä ihmisinä. Eihän se karmea äiti välttämättä edes välitä pojastaan.
Onhan näitä...
Itsekin sain osani, kun halveksin yhtä ihmistä, niin karma laittoi mun eteen saman asian jota halveksin. Opin läksyni.
- yksi luonnehäiriöinen joka huusi naama punaisena ilkeästi heikoista ihmisistä ja työttömistä pahaa, kuinka he syövät hänen verojaan, kiusasi ja jopa vainosi, niin sai kehityshäiriöisen lapsen. Oli varmaan paha paikka, kun kaikki elämässä on arvotettu vanhvuuden ja rahan mukaan ja sitten tuli se epätäydellisyys omaan elämään. Nyt kuluttaa itse veroja kun lapsen kanssa juoksee sairaalassa ja tutkimuksissa.
- yksi pomo joka hääräsi, manipuloi ja savusti ihmisiä pois työpaikalta ja piti tuöpaikkaa omana temmellyakenttänä joutui sitten itse poispotkituksi. Minulle suorastaan ilkkui silmät lasittuneina kun sai pahaa aikaan, nyt sitten karma kosti
- yksi vanhus joka manasi muille sairautta ja kuolemaa, hänen kunto suorastaan romahti yhtäkkiä.
Jaksan kuolemaani asti odottaa vielä muutaman ihmisen karmaa. Kyllä se sieltä aina on tullut, siltä ei välty kukaan pahantekijä.
Vierailija kirjoitti:
Jethro Rostedt tuli mieleen.
Jethrolla näyttää menevän oikein kivasti. Ota jethrotube seurantaan. Reissua reissun perään ympäri maailmaa.
Kelle Jethro sitten on ollut paha?
Mä tiedän että tämä kuulostaa hurjalta, mutta mielessäni kirosin kolme ihmistä vuonna 2015. Siis oikeasti kirosin sillä tavalla, että toivoin heille oikeasti pahaa. Ihmiset olivat tuttuja erään työyhteisön kautta. Tekivät elämästäni helvettiä silloin. Yksi oli ex-ystävä jonka kanssa pistin välit poikki totaalisen luottamuspulan takia.
Nyt he kaikki ovat kuolleet. Yksi sai aivoverenvuodon ja halvautui, on nykyään kai pyörätuolissa toimintakyvyttömänä. Yksi kuoli viinaan ja yksi joutui henkirikoksen uhriksi. Kaikki olivat 50+ ikäisiä naisia.
Jokaisen kohdalla tunsin pelkkää vahingoniloa, en mitään muuta.
🇺🇦🇮🇱
Ei ilmeisesti. Itse ollut kiltti kaikille lapsesta lähtien,ns niin hyvä ihminen kuin olen osannut ja nyt on vastoinkäymisiä roppakaupalla. Fyysistä ja mielenterveydellistä sairautta, työttömyyttä, läheisen poismeno, parisuhde kriisissä.. koko elämän jatkunut henkinen väkivalta erään perheenjäsenen toimesta. syöksykierre parhaimmillaan. Yksi asia johtanut toiseen jne.
kun taas juuri satuin vilkaisemaan instaa ja törmäsin siellä erääseen naiseen joka oli ala-asteella yksi neljästä luokan pahimmasta koulukiusaajasta, jotka kiusasivat pahiten niitä ujoimpia ja hiljaisempia. Myös minua. Hyvin häijy ja julma lapsi oli hän kavereineen ja tiedän että koko luokalta kysyttäessä moni olisi ollut samaa mieltä. Hallitsivat koko luokkaa. Tiedän että kaikki ei ole somessa miltä näyttää, tai miltä yritetään saada elämä näyttämään, mutta kyllä väkisin siinä tuli ajateltua että wtf. Siellä hän hehkuttaa kuinka on onnellisimmillaan nyt , on ihana mies, kiva työ ja puolivuotias vauva ja uusperheonni.
tiedän, olen varmaan sitten katkera mutta rehellisesti sanoen tuon nähtyäni en todellakaan ajatellut tyyliin että good for you, olet ansainnut tuon kaiken.
en tunne nykypäivän versiota hänestä joten siitä en osaa sanoa mutta tässä on varmaan yksi esimerkki tuohon otsikon pohdintaan.