Koodarien burnoutit ovat paisuneet epidemiaksi

Nykyään koodaamisessa on ihanteena ketterä kehitys ja itseohjautuva tiimi, jonka alkuperäinen idea periytyy autotehtaiden liukuhihnalta. Monimutkaisten kokonaisuuksien toteuttaminen ei tällä systeemillä onnistu,  jos yleissuunnittelu ja ohjaus eivät vastaa tarpeita.

Ruohonjuuritasolla kamppailu vailla kokonaisnäkemystä väsyttää. Ennen vanhaan lähtökohtana oli halutun kokonaisuuden ja toimintojen määrittely. Vasta sitten alkoi toteutus.

Vierailija kirjoitti:

No ei mene kuin max. 5 vuotta niin tekoäly korvaa koodarit kokonaan.

Tämä on totuus, mutta alapeukuttajat eivät vieläkään tajua sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei mene kuin max. 5 vuotta niin tekoäly korvaa koodarit kokonaan.

Ehkä tietyn html yms käyttöliittymäohjelmoinnin, mutta ei se vielä korvaa ohjelmointia jossa ratkotaan luovaa ajattelua vaativia haasteita.

Annatko konkreettisen esimerkin, sellaisen mitä tekoäly ei pysty ratkomaan ohjeistettuna?

Tekemään sitä ohjeistusta. Ts mistä luulet sen ohjeistuksen ilmestyvän, tyhjästä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa-a noissa tilanteissa osittainen syy on myös koodarilla, kehitystyötä voi tehdä järkevästi omien kykyjensä ja resurssien puitteissa mutta niitä pitää pystyä arvioimaan oikein ja liputtamaan eteenpäin ja ennen kaikkea jättää sen homman tekemättä mitä ei ehdi tehdä työajalla (jos firma ei reagoi liputuksiin niin se on sitten eri asia, mutta näille firmoille onkin sitte on oma "wall of shame").

Lähinnä pisti silmään että kun puolet koodireleaseista on rikki niin joku prosessissa itsessään on rikki. Firma tuhlaa valtaisasti resursseja tuollaisen rikkinäisen prosessin takia. Ellei sitten yksi avainmetriikka ole releasien määrä (joka tietty olisi tyhmää koska sitä voi väärinkäyttää niin helposti).

Mitä v*ttua sinä selität? Kuvitteletko oikeasti, että työnantajia kiinnostaa työntekijöidensä kiire? Ei, ei kiinnosta. Työnantajia kiinnostaa vain se saako työ

Koodarin ongelmat ja burn out helpottaa, kun sisäistää sen tosiasian, että aikataulussa pysyminen on työnantajan ongelma eikä oma. Jos resurssointia on liian vähän niin sitten hommat vaan kestää.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään koodaamisessa on ihanteena ketterä kehitys ja itseohjautuva tiimi, jonka alkuperäinen idea periytyy autotehtaiden liukuhihnalta. Monimutkaisten kokonaisuuksien toteuttaminen ei tällä systeemillä onnistu,  jos yleissuunnittelu ja ohjaus eivät vastaa tarpeita.

Ruohonjuuritasolla kamppailu vailla kokonaisnäkemystä väsyttää. Ennen vanhaan lähtökohtana oli halutun kokonaisuuden ja toimintojen määrittely. Vasta sitten alkoi toteutus.

No se vesiputousmalli vasta perseelleen menikin ja toistuvasti. Ketterä kehitys on siihen nähden huomattava parannus ja se ketteryys ei tarkoita etteikö mitään määriteltäisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei mene kuin max. 5 vuotta niin tekoäly korvaa koodarit kokonaan.

Ehkä tietyn html yms käyttöliittymäohjelmoinnin, mutta ei se vielä korvaa ohjelmointia jossa ratkotaan luovaa ajattelua vaativia haasteita.

Annatko konkreettisen esimerkin, sellaisen mitä tekoäly ei pysty ratkomaan ohjeistettuna?

Tekemään sitä ohjeistusta. Ts mistä luulet sen ohjeistuksen ilmestyvän, tyhjästä?

Jos samaa softaa koodaa nyt vaikka 10 tyyppiä niin montako luulet että sen ohjeistuksen tekemiseen enää tarvitaan? Luuletko että työnantajaa kiinnostaa pitää niitä 9 muuta rivikoodaria enää palkkalistoilla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei mene kuin max. 5 vuotta niin tekoäly korvaa koodarit kokonaan.

Tämä on totuus, mutta alapeukuttajat eivät vieläkään tajua sitä.

Sinä et ole koskaan ohjemistokehitystä tehnytkään. Vähän kuin yrittäisit opettaa isääsi naimaan tai keskusteltaisiin neitsyen kanssa panemisesta.

Omalla alalla on muuttunut se, että aikataulut ovat vuosi vuodelta kiristyneet. Toisaalta viime vuosina on ollut alalla nousukausi ja samaan aikaan liian vähän tekijöitä.

Toki kuitenkaan ei työnantaja tahdo rekrytä ihan koulun penkiltä. Valmis ja kokenut koodari pitäisi saada mielellään kilpailijalla. ;)

Hommia on niin paljon, että kaikesta ei enää selviä ilman, että deadlinet paukkuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei mene kuin max. 5 vuotta niin tekoäly korvaa koodarit kokonaan.

Tämä on totuus, mutta alapeukuttajat eivät vieläkään tajua sitä.

Kiitos. Ja pointti on se että nyt ne itkee burnoutia ja muutaman vuoden päästä työttömyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei mene kuin max. 5 vuotta niin tekoäly korvaa koodarit kokonaan.

Ehkä tietyn html yms käyttöliittymäohjelmoinnin, mutta ei se vielä korvaa ohjelmointia jossa ratkotaan luovaa ajattelua vaativia haasteita.

Annatko konkreettisen esimerkin, sellaisen mitä tekoäly ei pysty ratkomaan ohjeistettuna?

Tehdasautomaatio. Ongelma on siinä että jos tekoäly mokaa niin saattaa kuulua kova ja kallis pamahdus. Seuraava yritys sitten puolen vuoden kuluttua.

Jaa no luulin, että ne ihmisten koodaamat järjestelmät testataan jotenkin, ilmeisesti sitten ei. On se hyvä että on niin fiksuja ihmisiä jotka saa kaiken kerralla oikein...eiku

Nimenomaan. Mistäs tiedät mitä se tekoäly on koodannut? 

Vierailija kirjoitti:

No ei mene kuin max. 5 vuotta niin tekoäly korvaa koodarit kokonaan.

Jokaikinen firma haluaa hankkia ja rakentaa seuraavan viiden vuoden aikana AI-pohjaisia ratkaisuja, jotka kehittyy nyt nopeammin kuin mikään muu teknologia IT:n historiassa. Ne on koodareita nimenomaan, jotka niitä ratkaisuja rakentaa. Työt ei tule loppumaan, mutta se menee enemmän ja enemmän AI:n käskemiseksi.

Asiakas se on joka haluaa nopeaan. Ja sitten ihmettelee jos sattui sekundaa saamaan.

Se pitää ymmärtää, että burnout on paljon työttömyyttä pahempi vaihtoehto. Työtön voi vielä päästä joskus töihin, mutta burnoutin jälkeen työkyky voi mennä täysin.

Burnoutin yhteydessä voi myös se työpaikka mennä joka tapauksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei mene kuin max. 5 vuotta niin tekoäly korvaa koodarit kokonaan.

Ehkä tietyn html yms käyttöliittymäohjelmoinnin, mutta ei se vielä korvaa ohjelmointia jossa ratkotaan luovaa ajattelua vaativia haasteita.

Annatko konkreettisen esimerkin, sellaisen mitä tekoäly ei pysty ratkomaan ohjeistettuna?

Tekemään sitä ohjeistusta. Ts mistä luulet sen ohjeistuksen ilmestyvän, tyhjästä?

Jos samaa softaa koodaa nyt vaikka 10 tyyppiä niin montako luulet että sen ohjeistuksen tekemiseen enää tarvitaan? Luuletko että työnantajaa kiinnostaa pitää niitä 9 muuta rivikoodaria enää palkkalistoilla?

Todennäköisesti tarvitaan ainakin 8 tai 9, asiakkaasta riippuen jopa sama 10. Kun se ohjeistus tilaajalta ai:lle ei todellakaan synny itsestään eikä helposti, ja jonkun pitää se ai:n koodi myös testata ja asiakkaan kanssa halutun laiseksi varmentaa. Ihan varsinaista koodin näpyttelyä on koodaajan työstä ihan murto-osa - suurin osa työajasta kuluu vaatimusten nyhtämiseen ja ymmärtämiseen, ratkaisun suunniteluun, ja tehdyn lopputuloksen vahvistamiseen. Näitä ei ai pysty koskaan tekemään. 

Huomaa, ettei sulla ole mitään käsitystä siitä mitä ohjelmistokehitys oikeasti on. 

Vierailija kirjoitti:

suurin osa työajasta kuluu vaatimusten nyhtämiseen ja ymmärtämiseen, ratkaisun suunniteluun, ja tehdyn lopputuloksen vahvistamiseen. Näitä ei ai pysty koskaan tekemään.

Koko tiimikö teillä tätä tekee? Ei mikään ihme että burnoutia pukkaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa-a noissa tilanteissa osittainen syy on myös koodarilla, kehitystyötä voi tehdä järkevästi omien kykyjensä ja resurssien puitteissa mutta niitä pitää pystyä arvioimaan oikein ja liputtamaan eteenpäin ja ennen kaikkea jättää sen homman tekemättä mitä ei ehdi tehdä työajalla (jos firma ei reagoi liputuksiin niin se on sitten eri asia, mutta näille firmoille onkin sitte on oma "wall of shame").

Lähinnä pisti silmään että kun puolet koodireleaseista on rikki niin joku prosessissa itsessään on rikki. Firma tuhlaa valtaisasti resursseja tuollaisen rikkinäisen prosessin takia. Ellei sitten yksi avainmetriikka ole releasien määrä (joka tietty olisi tyhmää koska sitä voi väärinkäyttää niin helposti).

Mitä v*ttua sinä selität? Kuvitteletko oikeasti, että työnantajia kiinnostaa työntekijöidensä kiire? Ei, ei kiinnosta. Työnantajia kiinnostaa vain se saako työ

Koodarin ongelmat ja burn out helpottaa, kun sisäistää sen tosiasian, että aikataulussa pysyminen on työnantajan ongelma eikä oma. Jos resurssointia on liian vähän niin sitten hommat vaan kestää.

Et selvästikään ole koskaan ollut töissä. Kiire kasaantuu aina työntekijöiden harteille. Siitä asiasta työnantaja ei koskaan ota mitään vastuuta eikä tee elettäkään helpottaakseen työntekijöidensä hommia.

No, jos ei työt maistu niin kehitysmaista löytyy kyllä yhden valkonaaman hinnalla kymmenen tekijää tilalle. 

#globalisaatio

Vierailija kirjoitti:

Et selvästikään ole koskaan ollut töissä. Kiire kasaantuu aina työntekijöiden harteille. Siitä asiasta työnantaja ei koskaan ota mitään vastuuta eikä tee elettäkään helpottaakseen työntekijöidensä hommia.

Yli 20 vuotta koodaushommia tehneenä (sekä konsulttina että tuoteorganisaatiossa) voin hyvällä omallatunnolla sanoa että kiire kasautuu kyllä mutta tekijä tekee tasan sen minkä tekee eikä yhtään enempää (eikä edes koe huonoa omaatuontoa kasautumisesta). Jos aikataulu kusee se on työnantajan virhe, koska silloin on resursoitu ja organisoitu väärin eikä ole tehty tarvittavaa valvontaa ja korjauksia.

Työnantaja kasaa tasan tarkkaan niin paljon duunia tekijälle kuin tekijä tekee. Viimekädessä on siis tekijän vastuulla pitää huolta että ei tee liikaa, pahimmillaan jopa ilmoittamattomia ylitöitä, vaan tasaisella tahdilla. Ei työnantaja edes voi tietää paljonko voi kasata työtä jos ei tule mitään tietoa että nyt meni yli.

Ja työnantaja kantaa todellakin sen vastuun ihan aina, jos ei muuten niin loppuvana liiketoimintana ja siihen ei peruskehittäjällä ole mitään vaikuttamisen mahdollisuutta. Paitsi tietysti lähteä pois, joka on myöskin laskelmoitu riski, jonka työnantajan on pitänyt ottaa huomioon.

Burnout on isolta osin tekijän kyvyttömyyttä tuntea itsensä, vetää rajoja ja pitää niistä kiinni. Rajojen veto ja kiinnipito on välillä vaikeata ja se voi aiheuttaa (harvoin mutta joskus) jopa "suunnittelemattoman työpaikan vaihdoksen" mutta se on äärimäisen tärkeä kyky siinä missä muutkin ja parantaa omaa kykyäsi arvioida omaa työtäsi.

Vierailija kirjoitti:

Omalla alalla on muuttunut se, että aikataulut ovat vuosi vuodelta kiristyneet. Toisaalta viime vuosina on ollut alalla nousukausi ja samaan aikaan liian vähän tekijöitä.

Toki kuitenkaan ei työnantaja tahdo rekrytä ihan koulun penkiltä. Valmis ja kokenut koodari pitäisi saada mielellään kilpailijalla. ;)

Hommia on niin paljon, että kaikesta ei enää selviä ilman, että deadlinet paukkuu.

Tätähän se on kun hommataan kokoajan enemmän työmäärää välittämättä resursseista. Hanskat naulaan ja palaverin paikka työkuorman vähentämisestä.

Ihminen voi tehdä töitä  sen 8h-?h päivässä jonkin aikaa suurella työkuormalla ja -stressillä mutta jokaikisellä paukkuu nuppi jossain vaiheessa.

Vierailija kirjoitti:

No, jos ei työt maistu niin kehitysmaista löytyy kyllä yhden valkonaaman hinnalla kymmenen tekijää tilalle. 

#globalisaatio

Pirin tms. voimalla nämä sitten tekevät sutta ja sekundaa vailla mitään käsityskykyä..