Tapailisitko miestä jolla on lapsia aiemmasta avioliitosta?
Siinä se kysymys onkin. Olettaen että mies on kumminkin jo eronnut.
Kommentit (121)
Mun esikoinen on jo täysi-ikäinen ja kuopus pian myös. Mikään ei saisi mua toiselle kierrokselle. Ei edes sivuroolissa.
En varmaan kykenisi ylimääräistä ihmissuhdetta puolison lisäksi, kilpailua, riitoja ym.
Jos miehellä olisi hyvä ja mutkattomat välit lastensa toiseen vanhempaan niin voisin harkita. Minkään riitaisan eron keskelle en vapaaehtoisesti lähtisi.
En todellakaan. Iso riski että tiukemman paikan tullen mies valitsisi lapset sun sijaan. Kiva jäädä kakkoseks. + kaikki muut ongelmat mitkä seuraa siitä ne on tehty jonku toisen kans.
Vain, jos lapset on jo aikuisia.
Joo, tapailen. Kummallakin meistä on aikuinen, jo omillaan asuva tytär.
Tapailisin. Minulla on itsellänikin lapsi. Toki tässä on se, että olen saanut lapseni tosi nuorena, eli ne minua yrittävien miesten lapset on vielä pieniä, ja siinä on pieni kynnys ellei ole aivan joku super elämänrakkaus - ja no, onko siinä muuten sitten edes järkeäkään. Ei mielestäni. Mutta siis jos on elämän rakkaus, niin ei mitään väliä vaikka olisi 1-vuotiaiden kolmosten yh-isä :D Sit mä vaan jeesaisin niiden kolmen vaippaikäisen kanssa xD
Kerran on ollut juttua miehen kanssa, joka oli myös saanut lapsensa todella nuorena, mutta siitä ei valitettavasti tullut mitään pysyvää. Käytännön syistä olisi ollut paras, kun molemmilla oli sama tilanne eli todella nuorena saatu yksi lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Tapailisin. Minulla on itsellänikin lapsi. Toki tässä on se, että olen saanut lapseni tosi nuorena, eli ne minua yrittävien miesten lapset on vielä pieniä, ja siinä on pieni kynnys ellei ole aivan joku super elämänrakkaus - ja no, onko siinä muuten sitten edes järkeäkään. Ei mielestäni. Mutta siis jos on elämän rakkaus, niin ei mitään väliä vaikka olisi 1-vuotiaiden kolmosten yh-isä :D Sit mä vaan jeesaisin niiden kolmen vaippaikäisen kanssa xD
Kerran on ollut juttua miehen kanssa, joka oli myös saanut lapsensa todella nuorena, mutta siitä ei valitettavasti tullut mitään pysyvää. Käytännön syistä olisi ollut paras, kun molemmilla oli sama tilanne eli todella nuorena saatu yksi lapsi.
Lisäys: tai no, ei edes käytännön syistä, vaan ylipäätään. Ymmärrys on ehkä eri tasolla, jos molemmat on kokeneet sen saman eli nuorena vanhemmaksi tulemisen tilanteessa, jossa sitä ei oltu suunniteltu ja sitten vaan kasvettiin siihen. Tuo mies oli ns. sielukkain ketä minulla on ollut, ja tuo seikka varmasti vaikutti siihen miksi nuori mies oli niin sielukas.
Vierailija kirjoitti:
En. Itsellä ei ole lapsia joten haluan myös miehen olevan lapseton. Kahden aikuisen suhde ilman lapsirallia.
Sama. En tapailisi, koska olen vela. Tapailisin vain vela miestä. En tosin ole vapailla markkinoilla vaan naimisissa vela miehen kanssa, ollut jo 15 vuotta.
Olen 46-vuotias. Aika monella ikäiselläni miehellä on lapsia. Että jos ei halua deittailupoolia entistäkin pienemmäksi, niin joo, voin tapailla miestä jolla on lapsia. (itsellänikin on, tosin vain yksi alaikäinen enää)
En ikinä. En halua lapsia elämääni. N37
Tottakai tapailisin. Itsellä ikää yli 40v niin on aika selvää, että myös miehellä lienee elettyä elämää takana.
Suhtautuisin varauksella ja haluaisin tietää aiemman eron syyn, etenkin, jos ero on tullut lasten ollessa pieniä. 90 % tällaisista tapauksista eron syynä on se, että kyseessä on mieslapsi. Joko ex-vaimo hermostunut itsekkääseen ja paskamaiseen käytökseen, tai sitten mies on itse jättänyt vaimon, kun lapsiperhearki on tylsää ja ei huvita yhtään nähdä vaivaa sen oman suhteen eteen, vaan on helpompi vaihtaa.
Ne loput 10 % voisivat olla varteenotettavia kumppaneita. Eli sitoutuneita ja vastuullisia perheenisiä, jotka joku kriiseilevä ja epävakaa eukko on vieraan munan perässä juostakseen jättänyt. Huonoja naisia on myös olemassa.
Yleisesti ero pikkulapsiaikana on valtava turn off miehessä, ja se usein kertoo paljon ihmisen luonteesta, ja voisin harkita suhdetta vain silloin, jos kyse on pääosin miehestä johtumattomista syistä. Minkään matalaotsaisen ja ongelmanratkaisukyvyttömän kasvoimme vaan erillemme ja lässyn lää -apinan matkaan en lähtisi.
Jos hänen lapsi olisi samanikäinen kuin minun lapseni aiemmasta liitosta, sehän olisi kuin sisarus.
ei kannata joutuu lastenhoitajaksi ilman palkkaa
Jos lapseton haluaa aisuriksi/lapsenpiiaksi, niin mikäs siinä.
Menin naimisiinkin miehen kanssa, jolla 12 ja 15 v. Lapset. Hän oli yksinhuoltaja. Omani olivat silloin jo lentäneet pesästä. Olimme hyvin onnellisia, kunnes mies yllättäen kuoli. Minusta tuli toisen kierroksen yksinhuoltaja hänen lapsilleen. En kadu sitä matkaa jnka elämä antaa, olen rohkea ja rakastan.
Tapailisin, jos kaikki ok lapsilla ja vanhemmilla eikä ole jättänyt puolisoaan vauvavuoden aikana.
En. Itsellä ei ole lapsia joten haluan myös miehen olevan lapseton. Kahden aikuisen suhde ilman lapsirallia.