Lue keskustelun säännöt.
Tapailisitko miestä jolla on lapsia aiemmasta avioliitosta?
05.05.2024 |
Siinä se kysymys onkin. Olettaen että mies on kumminkin jo eronnut.
Kommentit (121)
Jos tästä miehestä eroaisin, niin en enää alkaisi seurustella miehen kanssa, jolla on lapsia. Vaikka lapset on jo teinejä, olen jatkuvasti ärsyyntynyt, kun heidän olemisensa ja tulemisensa vaikuttavat meidän suhteeseemme. Ei ole spontaaniutta ja vapautta. Lisäksi heillä on aina jotain ongelmia, joita miehen pitää hoitaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helposti, olen jo +50.
Onhan monella viisikymppisellä miehellä vielä koulu- tai jopa päiväkoti-ikäisiä lapsia. Mieheni on 52 ja lapsemme on 7.
Eihän ne lapset siinä se ongelma olekaan. Sun miehen kohdalla pitäisi vielä tietää, että onko muita lapsia kuin tuo yksi teidän yhteinen.
?
Tän ketjun aihe on "Tapailisitko miestä jolla on lapsia aiemmasta avioliitosta". Jos lapset ei olekaan "se ongelma" niin mikä sitten?
Se , että monenko naisen kanssa niitä lapsia on.
Vierailija kirjoitti:
Tapailisin vain miestä, jolla on lapsia. Lapsettomat ovat poikia. Moni lähipiirissä ajattelee samoin.
Lapsettomalle naiselle tietysti parempi vaihtoehto on lapseton.
Olen lapseton ja olen tästä oikeastaan samaa mieltä. Ne vieraat kersat ei anna yleensä oikein mitään lapsettoman osapuolen elämään, varsinkaan jos lapseton osapuoli on nainen, koska äiti on tyypillisesti niin vahvasti heidän elämässään että lapsettomalle äitipuolelle jää vaan joku epäkiitollinen ja ikävä sivuosa siinä kuviossa. Miehillä ehkä vähän eri homma. Sen sijaan jos itselläni olisi lapsia, luultavasti pitäisin sitä hyvänä merkkinä, että mies on aktiivinen ja osallistuva isä omille lapsillen. Mieluummin sellainen kuin joku ikuista nuoruutta elävä nelikymppinen pikkupoika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helposti, olen jo +50.
Onhan monella viisikymppisellä miehellä vielä koulu- tai jopa päiväkoti-ikäisiä lapsia. Mieheni on 52 ja lapsemme on 7.
Eihän ne lapset siinä se ongelma olekaan. Sun miehen kohdalla pitäisi vielä tietää, että onko muita lapsia kuin tuo yksi teidän yhteinen.
?
Tän ketjun aihe on "Tapailisitko miestä jolla on lapsia aiemmasta avioliitosta". Jos lapset ei olekaan "se ongelma" niin mikä sitten?
Se , että monenko naisen kanssa niitä lapsia on.
Eli eroaminen missään vaiheessa mistään syystä tarkoittaa että on huono ihminen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helposti, olen jo +50.
Onhan monella viisikymppisellä miehellä vielä koulu- tai jopa päiväkoti-ikäisiä lapsia. Mieheni on 52 ja lapsemme on 7.
Eihän ne lapset siinä se ongelma olekaan. Sun miehen kohdalla pitäisi vielä tietää, että onko muita lapsia kuin tuo yksi teidän yhteinen.
?
Tän ketjun aihe on "Tapailisitko miestä jolla on lapsia aiemmasta avioliitosta". Jos lapset ei olekaan "se ongelma" niin mikä sitten?
Se , että monenko naisen kanssa niitä lapsia on.
Eli eroaminen missään vaiheessa mistään syystä tarkoittaa että on huono ihminen?
Ihan puhtaasti sun oman pään tuottamaa oletusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapset olisi aikuisia niin ok, muuten ei. En koe oloani luontevaksi varsinkaan pikkulasten kanssa tai halua olla erityisemmin lasten kanssa tekemisissä. Mietityttää myös kauhutarinat uusperhehelveteistä ja mustasukkasista existä. Ja vaikkei mitään suurempaa draamaa olisi, niin kyllä se arki monissa tapauksissa aika säätämiseltä ja jatkuvalta sopeutumiselta kuulostaa.
Vierailija kirjoitti:
Kerran tapailin ja toiste en sitä virhettä enää tee.
Sama.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellänikin on lapsi, ja olen päättänyt pysytellä pois suhdekuvioista siihen asti, että hän on täysi-ikäistymässä. En halua uusperhekuvioita, joten silloin ihannekumppani olisi sellainen, jolla myös jo aikuiseksi kasvaneet lapset.
Jos kaikki on sillä puolen kunnossa niin miksipä ei. Lapset on kivoja, minullakin on yksi. Mutta mihinkään huoltajuuskiistaan tai lapsilla kiristämiseen en lähtisi mukaan, esimerkiksi että lasten äiti kieltää minua tapaamasta lapsiaan tai muuten ei anna heitä isälleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En. Lapsia hankkinut ihminen on liian erilainen minuun verrattuna. En tapailisi, vaikka lapset olisivat jo aikuisia.
En tapailisi. Lähes poikkeuksetta tuollaiseen kuvioon kuuluu ne hankalat säätävät exät ja exän nyxät sun muut. Enkä halua olla jatkuvasti tekemisissä sellaisten lasten kanssa, joihin minulla ei ole tunnesidettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tapailisi. En tykkää muiden lapsista.
Olen mies ja voin aloittaa suhteen naisen kanssa, mutta minulla on joitain vaatimuksiani.
Kun aloitan suhteen naisen kanssa, odotan, että hänellä olisi lapsia, jotka eivät ole 10 vuotta nuorempia. Hänen ja hänen entisen kumppaninsa pitäisi olla täysin vastuussa lastensa hyvinvoinnista. Voin luvata hänen lapsilleen ystävällistä ja kunnioittavaa asennetta, mutta en aio olla heidän uusi isänsä, vain ystävä. Itse välitän pojastani, enkä odota uudelta tyttöystävältä mitään osallistumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tapailisi. Lapsellisilla on usein tapana uhriutua ja pitää itseään muita parempina. Tällaisen henkilön kanssa on mahdotonta olla läheisessä suhteessa
Vierailija kirjoitti:
En tapailisi. Lapsellisilla on usein tapana uhriutua ja pitää itseään muita parempina. Tällaisen henkilön kanssa on mahdotonta olla läheisessä suhteessa
Sun kannattaa varmaan käsitellä nuo vainoharhat terapiassa.
En. Olen vapaaehtoisesti lapseton enkä halua olla myöskään äitipuoli.
En missään nimessä. En halua äitipuoleksi.
Vierailija kirjoitti:
Tapailisin vain miestä, jolla on lapsia. Lapsettomat ovat poikia. Moni lähipiirissä ajattelee samoin.
Lapsettomalle naiselle tietysti parempi vaihtoehto on lapseton.
Eli mies, joka on lisääntymiskyvytön, ei koskaan kasva mieheksi, vaan on 60-vuotiaanakin vielä pikku poikanen?
Olisi ihan ok seurustella miehen kanssa, jolla lapsia. Itse asiassa on tärkeää päästä näkemään, kuinka mies kohtelee lapsia ja yleensäkin toisia ihmisiä. Olen seurustellut myös sellaisen miehen kanssa, jolla ei vielä keski-iässäkään ollut omia lapsia. Hän osoittautui ajan mittaan hyvin itsekeskeiseksi ihmiseksi, kun ei ollut koskaan joutunut huolehtimaan muista ja ottamaan vastuuta kanssaihmisistä. Olen varma, että hän olisi lempannut minut viimeistään silloin, kun en enää olisi ollut jännittävää seksiseuraa.