Osaatko kirjoittaa kaunokirjaimin tekstiä?
Kokeilin pitkästä aikaa kirjoitella käsin kaunokirjoituksella kirjettä. Kansakoulussa opetettiin aikoinani kirjoittaa aine äidinkielen oppitunnilla kaunokirjaisimin. Ja voi kuinka ihanan kaunista jälkeä sain aikaiseksi.
Nykyisinhän opetetaan peruskoulun ala-asteella tekstaten kirjoittamaan. Kaunokirjoitus on mennyttä elämää.
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Miten allekirjoitus sitten nykyään tehdään?
Jokainen omalla tyylillä, jotkut kirjoittaa tekstatenkin.
Kaunolla kirjoittaminen on nopein tapa kirjoittaa. Ja kauniimman näköistä kuin kiireellä tekstattu kirjoitus.
En ole koskaan saanut aikaan kovin kaunista jälkeä. Lieneekö perinnöllistä. Äitini oli joskus säikähtänyt saadessaan minun kirjeeni. Käsiala oli ollut samanlainen kuin isälläni, jota en ole koskaan tavannut.
Mutta vastaus kysymykseen: kyllä osaan kirjoittaa kaunoa. Se on toinen juttu, saako siitä kukaan selvää.
Juu. Olen syntynyt 1979 ja pitänyt tätä arvostamaani kirjoitustapaa yllä.
En osaa kuin kaunoa. Tekstata en osaa ollenkaan. Tosi juttu.
Osaan. Olen aikanaan Oulussa koulutettu sotilasradiosähköttäjä, Jonnet ei muista. Enää en saa kuulovastaanotossa 120 paperille, mutta ennen sain senkin kaunolla kun osa jengistä pisteli koneella. Kaunokirjoitus ei koskaan unohdu kun sen kerran opettelee.
Tietenkin osaan, ja olisi syytä mukuloidenkin opetella.
Minulla on vihko, johon kirjoittelen netistä ja lehdistä ruokareseptejä. Puoliso ei ensin ymmärtänyt tätä, mutta selitin, että haluan ylläpitää kaunokirjoitustaitoani. Se kyllä ruostuu, jos ei käytä. Huomasin, kun piti kirjoittaa pitkästä aikaa oma nimi, niin tuntui vaikealle. Tietysti nopeampaa olisi tulostaa tai leikata lehdestä, mutta tuntuu kivalle kirjoitella, se on käden ja aivojen yhteistyötä. Terv. mummo 78v.
Olen kokeillut mutta kaunista siitä ei kyllä saa millään mun käsialalla, olin jo melkein kokonaan unohtanut miten kirjoittaa kaunoa. Eipä sillä paljon merkistystä kyllä ole.
Osaan ja kirjoitan. Pirulauta poikani eivät osaa lukea lappujani! Mutsi voitko kirjoitta tikuilla kun en saa selvää.
Osaan toki. Olen kirjoittanut äidinkielen ylioppilasaineen kaunokirjoituksella. Ensin se kirjoitettiin lyijykynällä ja lopuksi puhtaaksi kuulakärkikynällä. Tarkkaa hommaa.
Kirjoittelen joskus kaunolla ihan huvikseni. Harmittaa vähän, ettei mikään nimeni ala J-kirjaimella, joka on isoista kirjaimista kaikkein kaunein.
Vierailija kirjoitti:
Osaan kirjoittaa, mutta lapsenlapseni eivät osaa sitä lukea
Tuo on oikeasti tyhmää. Katkaistaan historia kaikilta jo sillä, että kirjaimet vaihdettiin. Sisu-kielen kanssa sama juttu. Miksi ei pidetä kirjaimia samana, että kaikki voisivat luke itse sukupuunsa ja kirjeet ym.
Osaan kirjoittaa kaunoa. Ja 5v tyttäreni osaa sitä hieman lukea(osaa siis muutenkin lukea vaikka on noin nuori). Joistain kirjaimista joutuu kysymään, että mitä ne ovat, mutta yllättävän hyvin sujuu.
Koulussa ei kaunoa opeteta, mutta ajattelin itse opettaa lapselle sitten kun kirjoitus sujuu muuten hyvin. Kaunoon kuitenkin törmää vielä sen verran usein, että pidän tärkeänä sen luku ja kirjoitustaitoa.
Vierailija kirjoitti:
Osaan. Meille vielä opetettiin kaunoa, mutta se oli jotain tekstauksen ja kaunon välimuotoa. Taisi olla "sidosteinen kirjoitus" tai jotain muuta omituista, ei ihan kaunoa, mutta ei tekstaustakaan. Jos kirjoitan kaunoa niin sitä ei olisi koulussa silloin aikoinaan hyväksytty, esimerkiksi p-kirjaimessa ei saisi olla lenkkiä vaan suora viiva kuten tekstauksessa.
Sinä olet sitten minua nuorempi, kauno yksinkertaistettiin jossain vaiheessa, kasarilla peessä oli lenkki.
Osaan mutta se näyttää tosi rumalta, Vaikak kuinka paljon lapsena sillä kirjoitin(olen ysärin lapsi) en koskaan ole saanut aikaan kainistä jälkeä sillä.
Osaan kirjoittaa, mutta ei se kaunista ole. Muutenkin tulee nykyään tosi vähän kirjoitettua käsin, ja sitten kun kirjoittaa, niin joko tikkukirjaimia tai sellaista kaunon ja tekstauksen sekoitusta. Lapseni tässä pyysi, että kirjoittaisin kaunokirjoitusta ja voi apua! Ei kyllä kovin siistiä jälkeä ollut. Hänen sukunimensä alkaa hoolla ja hetki piti miettiä, miten se tulikaan. Ainakin minun aikanani se oli hankala, kun siihen tuli alkuun se liehuke ja kaksi lenkkiä.
Opettelin koulussa kaunoa mustekynällä. Tekstata en osaa eli kirjoitan kaunolla tai tikkukirjaimilla.
En oppinut koskaan sillä tavoin kun sitä koulussa opetettiin, olen kirjoittanut aina tuolla tyylillä kuin koulussa nykyään opetetaan. Minun vanhempani olivat kansakoulun käyneitä ja he kirjoittivat kaunolla. Väliin sitä oli kyllä erittäin vaikeaa tulkita.
Olen samaa mieltä. Ihmettelin tyttäreni kohdalla tätä muutosta koulunkäynnissä. Harmillista.