Miten rajattoman isovanhemman kanssa pitäisi toimia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isovanhempi ei ole tekemisissä lainkaan jos alkaa kävellä vanhempien päätösvallan yli. 

Ei pysty aloittamaan kiinteitä jos ei näe lapsenlasta ja sillä sipuli.

Sen toisen aloittajan olisi monen mielestä kuulunut pyytää anteeksi anopiltaan, jota oli loukannut kun oli sanonut ettei voi päättää noista asioista? Kukaan ei kertonut miten niissä tilanteissa olisi kuulunut toimia toisin. Antaa anopin tehdä tahtonsa mukaan? 

Pyytää anteeksi anopilta joka haluaisi määrätä toisin kuin lapsen vanhemmat ovat päättäneet kasvattaa lapsensa? Ei hyvää päivää sentään, vai vielä pitäisi pyydellä ANOPILTA anteeksi?!!!! Millaisia narsisteja joillakin on anoppina? Pitäkää nuoret parit päänn

Huomiotta jääminen on narsistille pahinta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isovanhempi ei ole tekemisissä lainkaan jos alkaa kävellä vanhempien päätösvallan yli. 

Ei pysty aloittamaan kiinteitä jos ei näe lapsenlasta ja sillä sipuli.

Sen toisen aloittajan olisi monen mielestä kuulunut pyytää anteeksi anopiltaan, jota oli loukannut kun oli sanonut ettei voi päättää noista asioista? Kukaan ei kertonut miten niissä tilanteissa olisi kuulunut toimia toisin. Antaa anopin tehdä tahtonsa mukaan? 

Tämä on hyvin tyypillistä. Itse en myöskään saanut minkäänlaista tukea ja myötätuntoa ystävinä pitämiltäni ihmisiltä, saatikka muilta tutuilta. Kaikkien mielestä mun olisi pitänyt vain katsella läpi sormien. Moni myös sanoi, että no kyllä minunkin äiti/ anoppi... Ero oli vaan se, että oma anoppini asui lähellä ja hänen kanssaan oli oltava tekemisissä lähe

Viisaampi väistää. Ei anoppi mitään pahaa tarkoita. Ei kannata laskeutua samalle tasolle. Hyvää se vaan tarkoittaa, on vaan vähän liian innostunut, kun toi ikeakassillisen käyttökelvottomia riepuja vauvalle. Kyllä se ajan myötä rauhoittuu. Keskustelkaa!

Väärin kaikki. Tuskin anoppi on minulle aktiivisesti ajatellut aiheuttavansa hyvää tai pahaa, koska ajattelee vain itseään. 

Juurikin tämän takia en kerro anoppiongelmasta kuin kahdelle ihmiselle. Onhan tässä piirteitä, joita itsekin on välillä vaikea uskoa todeksi. Mutta ne on tapahtuneet mulle. 

Välirikkoa on nyt kestänyt meillä noin kahdeksan vuotta. Ikävä ei ole tullut. Päin vastoin. Tämä välirikko pelasti myös parisuhteemme. Ei tarvitse enää tapella anopin aiheuttamasta mielipahasta, pohtia mitä teemme hänen tuomilleen tavaroille. Miehestäni ei ollut rajoja äidilleen laittamaan, hänet kun on opetettu tehokkaasti äitiään orjailemaan. Minä laitoin n kaksi vuotta kestäneen helvetin jälkeen. Mieheni tuki minua, vaikka äitinsä on pistänyt propagandakoneistonsa käyntiin. Anoppi näkee syytä vain minussa. Ihan sama. Kunhan on, ja pysyy, pois mun ja lasteni elämästä. Mies pitää hajurakoa äitiinsä, vaikka jonkinlaiset välit on.

Meille ei mitään käytettyä osteta eikä oteta.  Eika halpakaupoista,  prismat ja cittarit,  ei käy niist tuodut lastentavarat. On

Laita hyvä ihminen niille isovanhemmille rajat!!! MIKSI nämä rajattomat ja narsistiset isovanhemmat saavat olla tekemisissä lastenne kanssa, jos ja kun he kävelevät vanhempien päätösvallan yli? Kenenkään meistä EI tarvitse sietää sukulaisten ja läheisten ihmisten mielivaltaista käytöstä!

Missä päin Suomea tällainen rotu asuu joilla on noin määräävät isovanhemmat. Minä en onneksi tällaisia tunne. Ihan normaaleja ihmisiä ovat. Asun Etelä-Suomessa. Otan osaa.

Vierailija kirjoitti:

Laita hyvä ihminen niille isovanhemmille rajat!!! MIKSI nämä rajattomat ja narsistiset isovanhemmat saavat olla tekemisissä lastenne kanssa, jos ja kun he kävelevät vanhempien päätösvallan yli? Kenenkään meistä EI tarvitse sietää sukulaisten ja läheisten ihmisten mielivaltaista käytöstä!

Kyllä ne on laitettu. Mutta, tämän aloittaja kysyi, että miten ne rajat laittaa ilman loukkaamatta omia tai appivanhempia, kun tätä ongelmaa käsittelevissä ketjuissa moni keskustelija on sitä mieltä, että vanhempi väki ei saa loukkaantua prosessissa. Että niitä edellisen sukupolven tunteita on varjeltava oman henkisen hyvinvoinnin kustannuksella.

Itse laitoin rajat, anoppi suuttui. Mä sain rauhan elämääni. Anoppi paskat välitti minusta, nyt anban hänelle yhtä paljon välittämistä kuin hän aikoinaan antoi minulle. Monen mielestä toimin väärin.

Vierailija kirjoitti:

Missä päin Suomea tällainen rotu asuu joilla on noin määräävät isovanhemmat. Minä en onneksi tällaisia tunne. Ihan normaaleja ihmisiä ovat. Asun Etelä-Suomessa. Otan osaa.

 

 

 

 

 

Nuoremmilla on paljon mielenterveysongelmia,  ne näkyy ihmissuhteissa.  Joku väärä lapsen paita saa suunniltaan heidät.

Vierailija kirjoitti:

Missä päin Suomea tällainen rotu asuu joilla on noin määräävät isovanhemmat. Minä en onneksi tällaisia tunne. Ihan normaaleja ihmisiä ovat. Asun Etelä-Suomessa. Otan osaa.

Mun elämän ankeuttaja asuu Etelä-Pohjanmaalla. Diagnoosia ei ole, mutta yleisen uskomuksen mukaan anopilla on persoonallisuushäiriö. Tätä mieltä on myös muun muassa anopin sisko, tytär ja mieheni serkku. Mieheni ei halua äidistään puhua, mutta on todennut, että hankala on ollut aina.

Mitä olen pohjanmaalaisten kanssa tehnyt töitä hirvittäviä naisia.   Mahdoton tulla heidän kanssaan tulla toimeen.   Niin varmaan siellä anopit kuin miniätkin.   Samanlaisia kovaäänisiä riidanhaastajia, täysin vailla mitään toisten huomioon ottamista.

Onneks täällä päin rauhallisia hämäläisiä ja savolaisia ja karjalaisia 

Kylläpä täällä on palsta täynnä taas katkeria, kaunaisia ja pahansuopia ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Mä en ymmärrä tätä sisustamisjuttua, että miten se käytännössä edes on mahdollista? Anoppi käy Ikeassa ostoksilla ja kuskaa pakulla uudet mööpelit pihaan, tulee omilla avaimilla sisään, kantaa ne sisään, riisuu pakkauksistaan ja laittaa paikoilleen? Vai miten?

Juuri näin meille kävi. Ei tosin tullu omilla avaimillaan sisään. 

Mitkä ihmeen "laitokset" ovat lapsia pullollaan??? Meillä hoidetaan omat lapset kotona eli lapset eivät ole päiväkodissa hoidossa. Lapset hoidetaan kotona kesällä ja talvella. Nuori ja terve äiti osaa, jaksaa, kykenee ja pystyy hoitamaan omat lapsensa. Isovanhempien hoitoapuja ei tarvita mihinkään.

Onko oikeasti jossakin perheessä isovanhemmat kesäaikana lastenhoitajina? Miksi???

Vierailija kirjoitti:

" siellä ne laitokset on pullollaan lapsia joita kukaan ei halua hoitaa. Kesälomaakaan eivät pienet raukat saa, jos vanhemmat sattuvat olemaan töissä kesän. Isovanhemmilla on oikeus olla hoitamatta, niih! Nyt on itsekkäiden isovanhempien sukupolvi kyllä vielä elossa. Minäminäminä ja minun oikeus! Noloa."

Ei kai isovanhempien ole tarkoitus hoitaa toistakin sukupolvea lapsia, kun ovat jo omansa hoitaneet? Satunnainen hoitoapu on ok, mutta pitäisikö isovanhempien järjestää lapsenlapsille kesälomatkin, eli hoitaa useampi viikko pieniä lapsia? Se on aika rankka rupeama vanheneville ihmisille.

Aloituksen kysymykseen vastaisin, että mainitun ketjun tilanteessa miniän kannattaa vaan olla tyytyväinen, että anoppi pysyy itse poissa. Ne jotka sanovat, että kyseinen miniä olisi toiminut väärin, ja ei olisi saanut loukata anoppia, eivät ymmärrä, että tuollaisille anopeille ei vaan voi laittaa rajoja, ilman että he loukkaantuisivat.

T: Se jonka anoppi kierteli puolestani kyselemässä töitä.

Vierailija kirjoitti:

Missä päin Suomea tällainen rotu asuu joilla on noin määräävät isovanhemmat. Minä en onneksi tällaisia tunne. Ihan normaaleja ihmisiä ovat. Asun Etelä-Suomessa. Otan osaa.

 

 

 

 

Vars-Suomessa. Anoppi on junantuoma jäärä Satakunnasta.

 

 

 

Vierailija kirjoitti:

Aloituksen kysymykseen vastaisin, että mainitun ketjun tilanteessa miniän kannattaa vaan olla tyytyväinen, että anoppi pysyy itse poissa. Ne jotka sanovat, että kyseinen miniä olisi toiminut väärin, ja ei olisi saanut loukata anoppia, eivät ymmärrä, että tuollaisille anopeille ei vaan voi laittaa rajoja, ilman että he loukkaantuisivat.

T: Se jonka anoppi kierteli puolestani kyselemässä töitä.

Tätä mieltä minäkin olen. Anopin tulee ottaa vastuu omista tekemisistä/ sanomisista. Jos on pokkaa piinata jopa vuosia lapsen perhettä, jossain vaiheessa voi tulla eteen tilin teon paikka.

Mä en tule ikinä ottamaan anoppiini yhteyttä. En halua. Kaikki tarpeellinen on jo sanottu. Ihan sama vaikka kuolinvuoteltaan pyytäisi saada lausua viimeiset loukkaukset, ei kiinnosta. 

Lapsilleni en puhu anopista mitään. Koska näen anopin haitalliseksi seuraksi lapsilleni, en päästä lapsia anopin lähelle. Mieheni on samaa mieltä kanssani tästä asiasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloituksen kysymykseen vastaisin, että mainitun ketjun tilanteessa miniän kannattaa vaan olla tyytyväinen, että anoppi pysyy itse poissa. Ne jotka sanovat, että kyseinen miniä olisi toiminut väärin, ja ei olisi saanut loukata anoppia, eivät ymmärrä, että tuollaisille anopeille ei vaan voi laittaa rajoja, ilman että he loukkaantuisivat.

T: Se jonka anoppi kierteli puolestani kyselemässä töitä.

Tätä mieltä minäkin olen. Anopin tulee ottaa vastuu omista tekemisistä/ sanomisista. Jos on pokkaa piinata jopa vuosia lapsen perhettä, jossain vaiheessa voi tulla eteen tilin teon paikka.

Mä en tule ikinä ottamaan anoppiini yhteyttä. En halua. Kaikki tarpeellinen on jo sanottu. Ihan sama vaikka kuolinvuoteltaan pyytäisi saada lausua viimeiset loukkaukset, ei kiinnosta. 

Lapsilleni en puhu anopista mitään. Koska näen anopin haitalliseksi seuraksi lapsille

Hyvä! Miehesikin vaikuttaa järkevältä eikä tossukalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloituksen kysymykseen vastaisin, että mainitun ketjun tilanteessa miniän kannattaa vaan olla tyytyväinen, että anoppi pysyy itse poissa. Ne jotka sanovat, että kyseinen miniä olisi toiminut väärin, ja ei olisi saanut loukata anoppia, eivät ymmärrä, että tuollaisille anopeille ei vaan voi laittaa rajoja, ilman että he loukkaantuisivat.

T: Se jonka anoppi kierteli puolestani kyselemässä töitä.

Tätä mieltä minäkin olen. Anopin tulee ottaa vastuu omista tekemisistä/ sanomisista. Jos on pokkaa piinata jopa vuosia lapsen perhettä, jossain vaiheessa voi tulla eteen tilin teon paikka.

Mä en tule ikinä ottamaan anoppiini yhteyttä. En halua. Kaikki tarpeellinen on jo sanottu. Ihan sama vaikka kuolinvuoteltaan pyytäisi saada lausua viimeiset loukkaukset, ei kiinnosta. 

Lapsilleni en puhu anopista mitään

Rehellisyyden nimissä asiasta piti vääntää. Aluksi mies ei ymmärtänyt ongelmaa, koska anoppi nämä pahimmat solvaukset ja muut hoiti niin, että paikalla ei ollut todistajia. Toki sitä kasvavaa tavaravuorta mies yritti hillitä. Viimeinen tikki miehelleni oli, kun anoppi jäi kiinni meidän dokumenttien nuuskimisesta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en ymmärrä tätä sisustamisjuttua, että miten se käytännössä edes on mahdollista? Anoppi käy Ikeassa ostoksilla ja kuskaa pakulla uudet mööpelit pihaan, tulee omilla avaimilla sisään, kantaa ne sisään, riisuu pakkauksistaan ja laittaa paikoilleen? Vai miten?

Kyllä näin juuri. Sen hetken kun tarvitaan sattumalta lapsenvahtia eli isovanhempi on yksin paikalla, on tehty jokin sisustusjuttu. Kerran olin itse iltavuorossa töissä niin sinä aikana oli menty kauppaan ja vaihdettu olohuoneen kattovalaisin.

 Näin. Olin pahassa lamaavassa migreenikohtauksessa ja pyysin mummon hoitamaan vauvaa ennenkuin halvaannuin tajuttomana ja sokeana sängynpohjalle. Heidän tulonsa kesti, vaikka asuivat vieressä ja sanoin, että on hätätilanne.

Kun heräsin, olivat miehenpuoleiset isovanhemmat yhdessä vaihtaneet matot ja verhot. Olivat heidän rumia jämiään. Revin ne alas ja nakkasin pihalle. Minä olin se ilkimys, joka tahallaan itketti anoppia.

(Olivat siis nähneet tilaisuuden, kaivelleet ja pakanneet tekstiilit mukaan ennen tuloaan ja appi jäänyt pidempänä auttamaan ripustuksessa, eivätkä he välittäneet vaikka sanoin, että vauva jää heitteille kohta kun taju menee. Oli niin tärkeää päästä kiusaamaan. Anoppi on mielisairas ja appi autistinen tossu. )

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en ymmärrä tätä sisustamisjuttua, että miten se käytännössä edes on mahdollista? Anoppi käy Ikeassa ostoksilla ja kuskaa pakulla uudet mööpelit pihaan, tulee omilla avaimilla sisään, kantaa ne sisään, riisuu pakkauksistaan ja laittaa paikoilleen? Vai miten?

Kyllä näin juuri. Sen hetken kun tarvitaan sattumalta lapsenvahtia eli isovanhempi on yksin paikalla, on tehty jokin sisustusjuttu. Kerran olin itse iltavuorossa töissä niin sinä aikana oli menty kauppaan ja vaihdettu olohuoneen kattovalaisin.

 Näin. Olin pahassa lamaavassa migreenikohtauksessa ja pyysin mummon hoitamaan vauvaa ennenkuin halvaannuin tajuttomana ja sokeana sängynpohjalle. Heidän tulonsa kesti, vaikka asuivat vieressä ja sanoin, että on hätätilanne.

Kun heräsin, olivat miehenpuoleiset isovanhemmat yhdessä vaihtaneet

Tuli jämistä mieleen. Mun anoppi on hamstraaja, esim haalii sukulaisten kuolinpesistä kaiken mitä irti lähtee, kylmää säilytystilaa on hänellä runsaasti. Näitä haalimiaan tavaroita on meille tarjonnut, tyrkyttänyt ja tuonut väkisin. Suuri osa on roskiskamaa.

Itselleen ei kelpaa olohuoneeseen tonnin painoinen matto joka on neljänneksen vuosisadasta ollut kylmässä varastossa, ties montako hiirenpesääkin siinä on ollut. Mutta, jostain kumman syystä meillä on etuoikeus ja velvolisuus antaa kotimme hienouksien esittelytantereeksi. Pitäisi vaan olla kiitollinen. Emme ole köyhiä, voimme ostaa mieluisan maton näkemättä nälkää.

Kun paikkakunnalle tuli ukrainalaisia, anoppi näki tilaisuutensa kiillottaa sädekehäänsä tulleen. Hän näitä aarteitaan lahjoitti, ja niistä laittoi katkeria viestejä lapsilleen. "Teen kuolinsiivousta, tämänkin laitan ukrainalaisille kun teille ei mikään kelpaa". 

Aivan järkyttävä suhtautuminen materiaan. 

Vierailija kirjoitti:

Täällä ei ainakaan roskalavaryhmien naiset kirjoittele.   Siellä näyttää kelpaavan ikivanhat kodinkoneet,  eri pari astiat, kolhiintuneet huonekalut, lasten tarvikkeet, vaatteet jne.    Usein jopa pyynti-ilmoitus, löytyiskö juomalaseja,  ruokailuvälineitä , valaisimia, lastentarvikkeita jne 

Suuttuvatko nämä samat ihmiset jos anoppi näyttää keittiön kaappeja,  ottaisitteko jotain kun tässä kuolinsiivousta teen.

Sä et ole nyt ymmärtänyt olennaista. Jos ne tavarat tulee yllättäin ja pyytämättä, olkoon ne sitten uusia tai vanhoja, ei ne yleensä ole haluttuja. Se on eri asia jos etsimällä etsii jotain tiettyä esinettä tai asiaa. 

Ja joo, jos ei itsellä ole kokemusta rajattomasta henkilöstä lähipiirissään, niin silloin ei oikein voi ymmärtää millaista se on, ei siinä mitkään sievästi sanomiset ja keskustelut auta, valitettavasti. Sitä ei normaali ihminen osaa edes kuvitella, mitä kaikkea kommervenkkiä rajaton ihminen saattaa keksiä ja aiheuttaa hankaluuksia. Eikä vähiten hankaluuksia aiheuta se "kylillä" puhuminen, yleensä täysin puuta heinää. Toivoisi niiden kuulijoiden vähän ajattelevan että onkohan kaikki kerrottu totta tai edes mahdollista. Ja että kai siinä joku syy on, miksi jutun kertojan läheiset eivät ole kiitollisena ottaneet vastaan monta kassillista "ihan hyviä" kirppari/vinttilöytöjä.