Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Minkä värisenä näet nimesi ensimmäisen kirjaimen?
03.05.2024 |
Tai muu kirjain. Oletko tyytyväinen etunimeesi, pidätkö siitä, ei ole pakko sanoa sitä kokonaan täällä.
Kommentit (52)
Siis Sibelius näki sävelet väreissä.
Ilmankos hän oli niin ylivertainen ja lahjakas säveltäjä.
Hänellä oli valtavan monipuolinen mielikuvitus, jonka syövereistä hän pystyi kaivamaan ja toteuttamaan uskomattomia sävellyksiä.
Suomalainen Jean Sibelius on maailmankuulu säveltäjä, hänen teoksensa ovat edelleen vakiotavaraa, maailman suurimpien sinfioniaorkesterioiden ohjelmistoissa ja esityksissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kullanvärinen. Nimessäni on kullanväristä, mustaa ja luonnonvaaleaa.
Lyhyt nimi, 4 kirjainta.Saa arvata jos joku näkee vaikka samalla lailla :)
Ulla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi ensimmäistä kirjainta ovat valkoinen ja keltainen. Loppujen väri on epäselvä, mutta uskon että nuorempana olisin osannut sanoa niillekin värin.
En ole ikinä oikein pitänyt nimestäni, se on ollut mielestäni kolho ja ruma. Ikäluokassani sen verran harvinainen, että lapsena kiusattiin minulla olevan pojan nimi. Viime aikoina olen alkanut hahmottaa nimeni erilailla, se on ehkä sittenkin aika sievä ja kevyt.
Iästäni en tällä hetkellä tykkää, koska siinä on Ruotsin lipun värit.
Auli? Auri? Aura?
Toinen kirjain todella on U, mutta A-kirjaimen minä itse näen sinisenä. :)
Sininen. Jännä sikäli että oma persoona on enemmän puna-keltainen
Vierailija kirjoitti:
M ja näen sen tummanpunaisena
Meeri!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nimeni on Anette. Olen pienestä lapsesta lähtien nähnyt nimeni keltaisena. Sukunimeni näen sinisenä.
Aika hassu juttu tämä.
Vierailija kirjoitti:
Nimeni on Anette. Olen pienestä lapsesta lähtien nähnyt nimeni keltaisena. Sukunimeni näen sinisenä.
Aika hassu juttu tämä.
Minä näen nimesi A-kirjaimen vuoksi sinisenä, mutta E-kirjainten myötä sininen alkaa matkalla punertaa. N siellä välissä pehmentää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enpäs ole tullut ajatelleeksikaan, mutta jotenkin on ihan selvää, että J ja punainen. Aku Ankan fontilla ja mustalla rajattuna, sarjakuva tyyliin. Miten tää nyt näin selkeä oli. Ehkä se on ollut jossain alitajunnassa. Höh. Luulisi siellä nyt jotain tärkeämpääkin oleva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nimeni on Anette. Olen pienestä lapsesta lähtien nähnyt nimeni keltaisena. Sukunimeni näen sinisenä.
Aika hassu juttu tämä.
Näen sukunimeni valkoisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaaleankeltainen N. Koko nimi menee sen värisenä. Muilla kirjaimilla on eri värit jos niitä katsoo muualla, eri yhteydessä.
Nina / Niina ?
Ei ole se. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Enpäs ole tullut ajatelleeksikaan, mutta jotenkin on ihan selvää, että J ja punainen. Aku Ankan fontilla ja mustalla rajattuna, sarjakuva tyyliin. Miten tää nyt näin selkeä oli. Ehkä se on ollut jossain alitajunnassa. Höh. Luulisi siellä nyt jotain tärkeämpääkin oleva.
"Jossain alitajunnassa". Minäkin arvelen, että aikuisena nimeen yhdistyvät värit voivat johtua jostain lapsena katsellusta, tietyllä tavoin väritetystä omasta nimestä. Sellaisia ei muista enää pitkän ajan päästä. On siis olemassa muitakin vaihtoehtoja kuin puhdas synestesia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen aina mieltänyt nimeni punaiseksi. Mielestäni äitini nimi oli keltainen ja isoäitini musta. Se liittyy nimeen sinänsä, ei henkilöihin. Lapsena oli aina hyvin vahva mielikuva nimien väristä, aikuisena ei niinkään.
Vierailija kirjoitti:
Nimeni on Anette. Olen pienestä lapsesta lähtien nähnyt nimeni keltaisena. Sukunimeni näen sinisenä.
Aika hassu juttu tämä.
Minustakin Anette on keltainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpäs ole tullut ajatelleeksikaan, mutta jotenkin on ihan selvää, että J ja punainen. Aku Ankan fontilla ja mustalla rajattuna, sarjakuva tyyliin. Miten tää nyt näin selkeä oli. Ehkä se on ollut jossain alitajunnassa. Höh. Luulisi siellä nyt jotain tärkeämpääkin oleva.
"Jossain alitajunnassa". Minäkin arvelen, että aikuisena nimeen yhdistyvät värit voivat johtua jostain lapsena katsellusta, tietyllä tavoin väritetystä omasta nimestä. Sellaisia ei muista enää pitkän ajan päästä. On siis olemassa muitakin vaihtoehtoja kuin puhdas synestesia.
No nimestä Hilkka esimerkiksi tulee vahvasti mieleen Punahilkka, vaikka muuten se olisi harmaa nimi. Margareetasta tulee mieleen margariini, mutta se on silti mielestäni enemmän oranssi kuin keltainen. Minulla oli lapsena margareetan värinen mekko, jota käytin myöhemmin nukeilla.
En enää aikusena ole nähnyt nimien värejä. Lapsena ne olivat selkeät.
Vierailija kirjoitti:
Kullanvärinen. Nimessäni on kullanväristä, mustaa ja luonnonvaaleaa.
Lyhyt nimi, 4 kirjainta.
Saa arvata jos joku näkee vaikka samalla lailla :)
Outi?
Vierailija kirjoitti:
Siis Sibelius näki sävelet väreissä.
Ilmankos hän oli niin ylivertainen ja lahjakas säveltäjä.
Hänellä oli valtavan monipuolinen mielikuvitus, jonka syövereistä hän pystyi kaivamaan ja toteuttamaan uskomattomia sävellyksiä.
Suomalainen Jean Sibelius on maailmankuulu säveltäjä, hänen teoksensa ovat edelleen vakiotavaraa, maailman suurimpien sinfioniaorkesterioiden ohjelmistoissa ja esityksissä.
Tuon ymmärrän hyvin, että näkee sävelet väreinä. Ääni- ja valoaaltoja. Mutta tuota kirjainjuttua en ymmärrä.
Mietin jonkin verran musiikin ja värien yhtäläisyyksiä. Taidehistoriassa kuvan ja musiikin kehitys kulkevat käsikädessä. Värit, muoto ja aiheet.
Alue: Aihe vapaa
A on punainen.