Viettääkö jotkut äitienpäivää vauvan kanssa??

Meillä pieni lapsi kans! Tuskin päivä eroaa siivoamisesta. Mies on huono keksimään/järkkäämää mitää. Vähän harmittaa mut minkäs teet. Ajattelin silti jihli isänpäivää, omasta halusta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tein miehelle ensimmäisestä äitienpäivästä alkaen selväksi, että äitienpäivänä(kään) en ole mieheni äiti, olen lasteni äiti. Siksi en odota mieheltä puolisona yhtään mitään erityistä, odotan, että hän yhdessä lapsen kanssa keksii, mikä olisi äidistä mukavaa. Ei siis kahvia sänkyyn ennen kuin se on lapsen mielestä hyvä idea, ei kakun leipomista (koska en kakkua syö) eikä mitään ravintolalounasta.

Joten ekana äitienpäivänä mies kävi tuplien kanssa aamupäivällä poimimassa valkovuokot (kyllä, tiedän, että lapset nukkui vaunuissa ja mies keräsi kukat takapihalta, mutta tässä tärkeintä on se ajatus!). Se riitti minulle erityiseksi asiaksi, en todellakaan oleta, että mies nostaa minut yhtenä päivänä kaiken yläpuolelle, koska halusin lapset (ja sitten imetin, valvoin, hoidin, vaihdoin vaippaa ja kuvittelin, että tästä p

Voi sinua ressukkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin vietettiin. Ollaan aina oltu äitienpäivänä mökillä ja mies on tehnyt ruuat, ensin yksin, nykyisin lasten kanssa. 

Aamulla on aina ollut just uunista otetut croisantit, jugurttia ja mansikoita. Päivällä on joko grillattua ruokaa tai sitten vaikka pippuripihvit tai jos on saatu kalaa, kuten viime vuonna paistettuja kuhafileitä, parsaa ja hollandaisekastiketta.

 

Kuka nää ruuat tuo kaupasta? Vai ostavatko salaa sinulta?

Eivät osta salaa, miksi pitäisi. Eikä noissa ruuissa edes ole paljon kantamista. Croisantit ovat raakapakasteena ja Eriks hollandaise on hyvä valmistuote(jääkaappituote) ainakin mökillä. Parsa nyt kuuluu kevääseen ja grilliruuat myös. 

Lapset käyvät "herättämässä" minut aamiaiselle. Ovat innoissaan, ovat laittaneet korttinsa pöydälle ja käyneet keräämässä valkovuokkoja vaasiin. Joku pieni itse tehty lahjakin usein on. 

Minä olen puutarhuri ja sekä äitienpäivänä että syntymäpäivänäni perheeni muistaa minua jollakin ihanalla kasvilla. Niinpä puutarhani on täynnä rakkaitteni antamia muistoja, eli koko piha on rakkautta täynnä.

Meillä mies juhlistaa minun äitiyttä ja hemmottelee ja saman minä teen hänelle kun on isänpäivä. Lapset on mukana juhlimassa. En ole koskaan ymmärtänyt näitä "en ole mieheni äiti" juttuja. Miksi sitä elämän parasta kumppania, josta tuli omien lasten isä tai äiti ei saisi juhlia? On ihanaa kun voi yhdessä riemuita ja kiittää kaikesta kauniista ja hyvästä.

Kyllä lapsien kanssa vietetään äitienpäivää jo heti vauvasta asti. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi Äitienpäivä on paljon enemmän esillä ja arvostetumpi kuin Isänpäivä? Äitienpäivää alettiin viettää jo 1919 kun taas isänpäivää vasta 1970

Ollaanko jotain velkaa? Maksanko pois nyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin tietysti puoliso vie äidin syömään johonkin laadukkaaseen ravintolaan tai alkaa helvetinmoinen kiukuttelu.

Niin, ihan kamalaa kun kerran vuodessa mieheltäkin vaaditaan jotain. Ihan hui.

Mieheltä vaaditaan oman äitinsä onnittelemista. Nyt kun perheen omat lapset ovat vielä pieniä eivätkä tuo esim. päiväkodissa tai koulussa valmistettua korttia tai lahjaa, mies voi lapsen puolesta hommata kortin ja kukkia. Samalla lapsi oppii siihen, miten äitienpäivää vietetään.

Kuka vaatii? Kyllä se miehen perhe on nyt etusijalla. Ei sukulaiset.

Äitienpäivänä muistetaan omaa äitiä. Mies siis omaa äitiään. Miehen puolisoa muistavat puolison lapset.

Lapset 30 v. Eivät ole koskaan tarjonneet minulle lounasta tms. Minä valmistan heille + puolisot lounaan viineineen. Ehkä joskus hoksaavat tarjota minulle. 

Tietenkin kuuluu. Tämä asia tulee ulkopuolelta, myöhemmin lapsi määrää tahdin. ;D

Oma eka äitienpäivä. Lapsi puoli vuotta. Heräilin kun heräilin. Tää on ollut oma vaatimus, että edes äitienpäivänä nukun just niin kauan kun nukun.

Eli yleensä 10-11 nousen. Kömmin pesujen kautta brunssille.

Siitä leikkipuistoon/päiväkävelylle. Viimestään kolmeksi takas. Mä keskityin formuloihin. Lapsi nukku ja mies alkoi kokkaamaan päivällistä.

Formuloiden jälkeen syötiin. Lähettiin taas leikkipuistoon ja iltapalalle ja kattomaan MM-lätkäfinaalia.

Täydellinen äitienpäivä. Tuon sorttisena se on sitten jatkunut vuosikymmenet.

Omat äidit on perinteisesti huomioitu siinä lauantaina.

Tänä vuonna tuleekin poikkeussääntöön, kun euroviisut tulee lauantaina ja omat äidit moikataan hautausmaalla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin tietysti puoliso vie äidin syömään johonkin laadukkaaseen ravintolaan tai alkaa helvetinmoinen kiukuttelu.

Niin, ihan kamalaa kun kerran vuodessa mieheltäkin vaaditaan jotain. Ihan hui.

Mieheltä vaaditaan oman äitinsä onnittelemista. Nyt kun perheen omat lapset ovat vielä pieniä eivätkä tuo esim. päiväkodissa tai koulussa valmistettua korttia tai lahjaa, mies voi lapsen puolesta hommata kortin ja kukkia. Samalla lapsi oppii siihen, miten äitienpäivää vietetään.

Kuka vaatii? Kyllä se miehen perhe on nyt etusijalla. Ei sukulaiset.

Äitienpäivänä muistetaan omaa äitiä. Mies siis omaa äitiään. Miehen puolisoa muistavat puolison lapset.

Meillä isoäideille ja isoisille lähetetään merkkipäivänä onnittelukortit. Lapsuudenkoteihin matkaa 300 km. Äitien/isänpäivää juhlitaan kotona oman perheen kesken. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin tietysti puoliso vie äidin syömään johonkin laadukkaaseen ravintolaan tai alkaa helvetinmoinen kiukuttelu.

Niin, ihan kamalaa kun kerran vuodessa mieheltäkin vaaditaan jotain. Ihan hui.

Mieheltä vaaditaan oman äitinsä onnittelemista. Nyt kun perheen omat lapset ovat vielä pieniä eivätkä tuo esim. päiväkodissa tai koulussa valmistettua korttia tai lahjaa, mies voi lapsen puolesta hommata kortin ja kukkia. Samalla lapsi oppii siihen, miten äitienpäivää vietetään.

Kuka vaatii? Kyllä se miehen perhe on nyt etusijalla. Ei sukulaiset.

Äitienpäivänä muistetaan omaa äitiä. Mies siis omaa äitiään. Miehen puolisoa muistavat puolison lapset.

Niin, kortilla tai puhelulla. Äitienpäivä vietetään oman perheen kesken.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin tietysti puoliso vie äidin syömään johonkin laadukkaaseen ravintolaan tai alkaa helvetinmoinen kiukuttelu.

Niin, ihan kamalaa kun kerran vuodessa mieheltäkin vaaditaan jotain. Ihan hui.

Mieheltä vaaditaan oman äitinsä onnittelemista. Nyt kun perheen omat lapset ovat vielä pieniä eivätkä tuo esim. päiväkodissa tai koulussa valmistettua korttia tai lahjaa, mies voi lapsen puolesta hommata kortin ja kukkia. Samalla lapsi oppii siihen, miten äitienpäivää vietetään.

Kuka vaatii? Kyllä se miehen perhe on nyt etusijalla. Ei sukulaiset.

Äitienpäivänä muistetaan omaa äitiä. Mies siis omaa äitiään. Miehen puolisoa muistavat puolison lapset.

Tulevatko miehen lapset juhlimaan siis isänpäivää teille, vaikka heillä olisi omiakin lapsia? 

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin. Se on äitien päivä. Ei lapsen/lasten päivä.

Niin on äitienpäivä ja ei kukaan sano miten sitä viettää tai viettääkö ollenkaan. Sinällään aloittaja päättää haluaako esimerkiksi kakun vai ei. Jokainen valitsee itse. Vanhimman kanssa oltiin vielä laitoksella ensimmäisenä äitien päivänä, silloin -92 ei heti lähdetty kotiin kun vauva oli syntynyt. Ja usein on ollut vanhimman synttärit äitienpäivänä, joten ne on vietetty sitten yhtä aikaa 

Vierailija kirjoitti:

Silloin tietysti puoliso vie äidin syömään johonkin laadukkaaseen ravintolaan tai alkaa helvetinmoinen kiukuttelu.

Äitienpäivä on sellainen päivä, että mieluummin jätän sen laadukkaankin ravintolan ryysiksen väliin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin tietysti puoliso vie äidin syömään johonkin laadukkaaseen ravintolaan tai alkaa helvetinmoinen kiukuttelu.

Äitienpäivä on sellainen päivä, että mieluummin jätän sen laadukkaankin ravintolan ryysiksen väliin.

Laadukkaat ravintolat on tietysti niitä minne tehdään pöytävaraus, eikä siellä siten ole mitään ryysistä. Ei me minnekään abc:lle mennä 😅 Tai raxiin buffetille.

Ollaa tehty jotain kivaa perheen kesken jo 10 vuotta. Olen aamuvirkku joten nautin siitä kun voi herätä rauhassa. Aamupalan jälkeen mies vie lapset ulos, jotta voin rauhassa laittautua. 

Se on sitä omaa ihanaa aikaaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tein miehelle ensimmäisestä äitienpäivästä alkaen selväksi, että äitienpäivänä(kään) en ole mieheni äiti, olen lasteni äiti. Siksi en odota mieheltä puolisona yhtään mitään erityistä, odotan, että hän yhdessä lapsen kanssa keksii, mikä olisi äidistä mukavaa. Ei siis kahvia sänkyyn ennen kuin se on lapsen mielestä hyvä idea, ei kakun leipomista (koska en kakkua syö) eikä mitään ravintolalounasta.

Joten ekana äitienpäivänä mies kävi tuplien kanssa aamupäivällä poimimassa valkovuokot (kyllä, tiedän, että lapset nukkui vaunuissa ja mies keräsi kukat takapihalta, mutta tässä tärkeintä on se ajatus!). Se riitti minulle erityiseksi asiaksi, en todellakaan oleta, että mies nostaa minut yhtenä päivänä kaiken yläpuolelle, koska halusin lapset (ja sitten imetin, valvoin, hoidin, vaihdoin vaippaa ja kuvittelin, että tästä p

Tuntuuko sinusta pahalta, kun osa naisista ei glorifioi omaa äitiyttään eikä kuvittele, että miehen tulee maksaa siitä uudestaan ja uudestaan? Äitienpäiväruikuttajat ovat äitien alinta kastia, joilla lapset ovat elämässä sivuosassa.

Tuntuu siltä että voisi olla kätevämpi tämä lainaustoiminto niin tietäisin oliko tämä katkera oksennus suunnattu minulle.

Ps. Jokaisen naisen tulisi arvostaa äitiytensä korkealle, se on yksi yhteiskunnan tärkeimpiä arvonimiä.

Vierailija kirjoitti:

Lapset 30 v. Eivät ole koskaan tarjonneet minulle lounasta tms. Minä valmistan heille + puolisot lounaan viineineen. Ehkä joskus hoksaavat tarjota minulle. 

Eivät hoksaa, kuvittelevat että haluat valmistaa. Ehdit vielä kertoa toiveesi 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin tietysti puoliso vie äidin syömään johonkin laadukkaaseen ravintolaan tai alkaa helvetinmoinen kiukuttelu.

Niin, ihan kamalaa kun kerran vuodessa mieheltäkin vaaditaan jotain. Ihan hui.

Mieheltä vaaditaan oman äitinsä onnittelemista. Nyt kun perheen omat lapset ovat vielä pieniä eivätkä tuo esim. päiväkodissa tai koulussa valmistettua korttia tai lahjaa, mies voi lapsen puolesta hommata kortin ja kukkia. Samalla lapsi oppii siihen, miten äitienpäivää vietetään.

Kuka vaatii? Kyllä se miehen perhe on nyt etusijalla. Ei sukulaiset.

Äitienpäivänä muistetaan omaa äitiä. Mies siis omaa äitiään. Miehen puolisoa muistavat puolison lapset.

Äitienpäivänä opetetaan omat lapset muistamaan äitiään, isänä siis. Osa tapakasvatusta opettaa huomioimaan ihmisiä eri tavoin, erityisesti jos siis haluaa sosiaalisesti taitavia lapsia. Jos haluaa itsekkäitä metsäläisiä niin eri asia.