Te, joiden lapsi ollut pienluokalla tai erityiskoulussa: miten jatko-opinnot?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ovatko lapsenne olleet siis koko peruskoulun erityisluokalla vai vain ala-asteella? Meidän poika oli ala-asteella 1-5 lk, sen jälkeen normaaliluokalla ja pääsi kyllä tavan ammattikouluun halutulle alalle (alle puolet hakijoista pääsi) myöhemmin. Yksi syy miksi haluttiin poika normaaliin luokkaan oli juuri se, että olisi valinnanvaraa ja vähän parempaa ja opuskeluorientoituneempaa seuraa. Laitettiin jarruja päälle, kun jo ala-asteella alettiin puhua erityisammattioppilaitoksesta ja luotiin sellaista suoraa polkua johonkin suojatyöhön. Pojalla kuitenkin vain ADHD ja lieviä oppimisvaikeuksia. Nyt pärjää työelämä ihan hyvin, mutta joillain ala-asteen kavereilla on elämä mennyt huonosti.

Eritysluokka ja pienluokka on eri asia. Pienluokalta yleensä voidaan taitojen kasvaessa siirtyä normaalille luokalle. Mutta erityisluokalta ei, koska

Nykyään pienryhmiä kutsutaankin erityisluokiksi. Joku lakimuutos aiheutti tämän muutoksen alk. tänä syksynä.

Vierailija kirjoitti:

Kauhulla odotan sitä aikaa .nytkään ei opeteta mitään kun lapsi sanoo ei huvita ja laittaa lekkeriksi koko touhun kun ei saa käskeä ei komentaa nykyään soitetaan kotiin hae ei jaksa keskittyä. 

Onko käynyt erityiskoulun tai erityiskoulussa? Erityiskoulussa ongelmana on se, että ei vaadita käymään koulua jollei huvita. Nämä koulusta rasittuneet teinit pääsevät kotiin kesken päivän, tekevät osaviiikkoa jne. Heille ei opeteta kotona eikä koulussa resilenssiä tai sitä, että koulu voi tuntua toisinaan tylsältä ja sinne on tylsä mennä, mutta silti sinne on syytä mennä.  Kun ei vaadita, ei teini osaa itseltäänkään vaatia.

Nyt onneksi tänä syksynä uuden opsin myötä puututaan tähän tiukemmin osittaiseen koulussakäyntiin.

Itsekin erityisteinin äiti ja näen hänen luokallaan tämän ilmiön joissakin oppilaissa. Usein nuo koulusta rasittuneet oppilaat ovat niitä, joilla ei ole koulussa kavereita. Eli mikä sitten on ydinsyy koulun aiheutttamaan rasitukseen.

Väitän, että erityiskoulusta rasittunut teini ei toivu rasituksesta menemällä kotiin tuijottamaan yksin puhelinta, pleikkaa tms. Toki verovaroin voi olla vaikea löytää teinille ns. palauttavaa toimintaa koulun tiloissa.

Vierailija kirjoitti:

Ovatko lapsenne olleet siis koko peruskoulun erityisluokalla vai vain ala-asteella? Meidän poika oli ala-asteella 1-5 lk, sen jälkeen normaaliluokalla ja pääsi kyllä tavan ammattikouluun halutulle alalle (alle puolet hakijoista pääsi) myöhemmin. Yksi syy miksi haluttiin poika normaaliin luokkaan oli juuri se, että olisi valinnanvaraa ja vähän parempaa ja opuskeluorientoituneempaa seuraa. Laitettiin jarruja päälle, kun jo ala-asteella alettiin puhua erityisammattioppilaitoksesta ja luotiin sellaista suoraa polkua johonkin suojatyöhön. Pojalla kuitenkin vain ADHD ja lieviä oppimisvaikeuksia. Nyt pärjää työelämä ihan hyvin, mutta joillain ala-asteen kavereilla on elämä mennyt huonosti.

Mikä on tavan ammattikoulu?🤯

Amiksen kautta amkiin.

Kävi erityisammattikoulun. Nykyisin käy avotyössä.

Ammattikoulun kävi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkohan mitään tutkimusta tai tilastoa siitä, kuinka monelta kolmannen asteen (yliopisto tai AMK) opiskelijalta löytyy kouluhistoriastaan mukautettuna käyty peruskoulu?

Nepsyjä on paljon, heitä joilla oireet ovat lieviä. 

Harvemmalla lievällä nepsyllä on mukautettu (tarkoittaa helpotettua oppimäärää). Aika moni erityis- tai pienluokalla opiskeleva suorittaa aivan normaalin oppimäärän ilman mitään helpotuksia.

Mutta miten käytännössä pystyy suorittamaan yläkoulun puolella normaalin oppimäärän, kun ei ole aineenopettajia? Alakoulussa tällä ei ole vielä merkitystä.

Tytär oli 3 ekaa vuotta pienryhmäopetuksessa. Siksi sitä kutsuttiin vuonna 2003. Siitä normiluokalle ja opiskeli lopulta lähihoitajaksi. Ollut nyt töissä jo 10 vuotta päiväkodissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkohan mitään tutkimusta tai tilastoa siitä, kuinka monelta kolmannen asteen (yliopisto tai AMK) opiskelijalta löytyy kouluhistoriastaan mukautettuna käyty peruskoulu?

Mukautukset tehdään, kun oppilas ei saa viitosta suoritettua tavallisessa peruskoulussa. Tuohon viitosen tasoon ei tarvita juuri mitään osaamista. Nykypäivänä viitosen tasolla opiskelleella ei ole mitään mahdollisuuksia selviytyä korkeakouluopinnoista; kyvyt eivät vaan riitä. Esim. viitosen saaneen lukutaito voi olla heikko. 

Valittavasti mukautuksia tehdään myös silloin, kun opetusta ei haluta järjestää. Oma lapseni kävi peruskoulua erityiskoulussa. Kaikki aineet mukautettiin, koska koulun mukaan yhdelle oppilaalle ei pystytä antamaan yleisopetusta. Onneksi saimme hänet yläasteelle toiseen erityiskouluun, jossa hän sai opetusta yleisopetuksena. Ammattikoulun hän kävi erityisammattikoulussa. Tämän jälkeen hän ei työllistynyt, joten jatkoi ammattikorkeakoulussa. Työelämässä hän on ollut nyt viisi vuotta.

Jos yläkoulussa ei pysty opiskelemaan ilman yksilöllistettyä/rajattua oppimäärää, on lukion käyminen mahdotonta. Lukio alkaa onnistua, jos on vaivatta saavuttanut peruskoulussa arvosanoja 7 tai vaivaa nähden kahdeksikon. Jos seitsemän on ollut työn ja tuskan takana, on lukion oppimäärä liian vaikea.

Näkövammainen nuoremme painostettiin opiskelemaan hierojaksi ja lähihoitajaksi. Siltä pohjalta haki yliopistoon ja on nyt liikuntatieteiden tohtori.