Te, joiden lapsi ollut pienluokalla tai erityiskoulussa: miten jatko-opinnot?

Onkohan mitään tutkimusta tai tilastoa siitä, kuinka monelta kolmannen asteen (yliopisto tai AMK) opiskelijalta löytyy kouluhistoriastaan mukautettuna käyty peruskoulu?

Vierailija kirjoitti:

Onkohan mitään tutkimusta tai tilastoa siitä, kuinka monelta kolmannen asteen (yliopisto tai AMK) opiskelijalta löytyy kouluhistoriastaan mukautettuna käyty peruskoulu?

Mukautukset tehdään, kun oppilas ei saa viitosta suoritettua tavallisessa peruskoulussa. Tuohon viitosen tasoon ei tarvita juuri mitään osaamista. Nykypäivänä viitosen tasolla opiskelleella ei ole mitään mahdollisuuksia selviytyä korkeakouluopinnoista; kyvyt eivät vaan riitä. Esim. viitosen saaneen lukutaito voi olla heikko. 

Minä olen ollut ns. pienluokalla, alle 15 henkeä. Pikkukoulu. Hyvin viihdyin isommissakin kouluissa myöhemmällä iällä.

Erityisammattikouluun on jatkanut.

Lukio ei sovi erityislapsille joilla on ongelmia oppimisen suhteen. Ammattikoulu tai erityisammattikoulu on hyviä vaihtoehtoja.

tähän kommenttina, josta tiedän yhdeltä tutulta. Eli hän on amiksen valventavassa, eli periaatteessa ei vielä millekkään alalle, luultvasti tämmöinen voisi tulla eteen?

Vierailija kirjoitti:

Onkohan mitään tutkimusta tai tilastoa siitä, kuinka monelta kolmannen asteen (yliopisto tai AMK) opiskelijalta löytyy kouluhistoriastaan mukautettuna käyty peruskoulu?

Liikuntavammaisen opiskelijan kohdalla mukautettu opiskelu tarkoittaa henkilökohtaista tukea, kuten opintojen tai arvioinnin räätälöintiä ja esteettömien opiskeluympäristöjen järjestämistä vamman ja yksilöllisten tarpeiden mukaan. Heitä myös kolmannen asteen opiskelijoina.

Kun vamma on älyllinen ei välttämättä voi suorittaa edes toista astetta.

Vierailija kirjoitti:

Ovatko lapsenne olleet siis koko peruskoulun erityisluokalla vai vain ala-asteella? Meidän poika oli ala-asteella 1-5 lk, sen jälkeen normaaliluokalla ja pääsi kyllä tavan ammattikouluun halutulle alalle (alle puolet hakijoista pääsi) myöhemmin. Yksi syy miksi haluttiin poika normaaliin luokkaan oli juuri se, että olisi valinnanvaraa ja vähän parempaa ja opuskeluorientoituneempaa seuraa. Laitettiin jarruja päälle, kun jo ala-asteella alettiin puhua erityisammattioppilaitoksesta ja luotiin sellaista suoraa polkua johonkin suojatyöhön. Pojalla kuitenkin vain ADHD ja lieviä oppimisvaikeuksia. Nyt pärjää työelämä ihan hyvin, mutta joillain ala-asteen kavereilla on elämä mennyt huonosti.

Eritysluokka ja pienluokka on eri asia. Pienluokalta yleensä voidaan taitojen kasvaessa siirtyä normaalille luokalle. Mutta erityisluokalta ei, koska silloin ongelmia on enemmän esim kehitysvamma.

Meidän ADHD poika ei sietänyt hälinää ja oli sen vuoksi pikkuluokalla, nyt opiskelee yliopistossa matematiikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin tarkkiksella. Olen valmistunut AMK:sta ja yliopistosta.

Ihana kuulla tällaista. Oma lapseni varmaan siirtyy pian erityisluokalle. Nepsy, muttei oppimisvaikeuksia. Keskittymiskyvyssä puutetta ja käytöksessä. 

Ne käytöksen häiriöt ovat myös oppimiseen vaikuttavia eli oppimisvaikeuksia, ilman niitä ei pääse erityisluokkalle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ovatko lapsenne olleet siis koko peruskoulun erityisluokalla vai vain ala-asteella? Meidän poika oli ala-asteella 1-5 lk, sen jälkeen normaaliluokalla ja pääsi kyllä tavan ammattikouluun halutulle alalle (alle puolet hakijoista pääsi) myöhemmin. Yksi syy miksi haluttiin poika normaaliin luokkaan oli juuri se, että olisi valinnanvaraa ja vähän parempaa ja opuskeluorientoituneempaa seuraa. Laitettiin jarruja päälle, kun jo ala-asteella alettiin puhua erityisammattioppilaitoksesta ja luotiin sellaista suoraa polkua johonkin suojatyöhön. Pojalla kuitenkin vain ADHD ja lieviä oppimisvaikeuksia. Nyt pärjää työelämä ihan hyvin, mutta joillain ala-asteen kavereilla on elämä mennyt huonosti.

Eritysluokka ja pienluokka on eri asia. Pienluokalta yleensä voidaan taitojen kasvaessa siirtyä normaalille luokalle. Mutta erityisluokalta ei, koska silloin ongelmia on enemmän esim kehitysvamma.

Erityisluokka on pedagoginen ratkaisu, joka tarjoaa erityistukea oppilaille, joilla on oppimisvaikeuksia.

Pienluokka on yleisnimitys pienelle oppilasryhmälle, ja se voi tarjota opetusta millä tahansa oppiaineilla.

Vierailija kirjoitti:

Onkohan mitään tutkimusta tai tilastoa siitä, kuinka monelta kolmannen asteen (yliopisto tai AMK) opiskelijalta löytyy kouluhistoriastaan mukautettuna käyty peruskoulu?

Nepsyjä on paljon, heitä joilla oireet ovat lieviä. 

Toinen lapsistani meni normaaliin amikseen ja toinen erityisamikseen. Molemmat sai töitä jo opiskeluaikana, ja tekivät oppisopimuksella tutkinnot loppuun.

Sen verran erityinen, ettei mennyt edes erityisamikseen. Asuu 24/7 tuetussa asuntolassa käy päivätoiminnassa

Naapurin poika jatkoi normaaliin lukioon. Pienluokasta oli hänelle hyötyä.

Oma poika sai vasta teininä saman diagnoosin minkä naapurin poika sai ennen kouluikää. Meillä alkoi tuki vasta yläkoulussa, eli aivan liian myöhään.

Ei puhettakaan että pystyisi lukioon menemään vaikka oli kympin oppilas peruskoulussa. Kaikki sosiaaliset kontaktit kuormittavat liikaa. Jaksaminen ei riitä paljon mihinkään. Amista käy nyt vahvojen tukitoimien kanssa. Saa tehdä tehdä lähes koko tutkinnon etänä. Koulussa käy vain muutaman tunnin viikossa. Sen verran että saa tehtävät sovittua opettajien kanssa.

Hänkin olisi varmasti hyötynyt varhaisemmasta tuesta.

Vierailija kirjoitti:

Monta aloitettua ammattikoulututkintoa, joista mitään ei ole saanut valmiiksi. Erityisamista suositeltiin, ei halunnut sinne. Luokkakavereista useimmat jatkoivat erityisamiksiin ja moni jo valmistunut.

Nykyään erityisamikseen on todella vaikea päästä. Hakijoita on aiempaa enemmän pidentyneen oppivelvollisuuden takia, mutta opiskelupaikkoja ei ole aiempaa enempää. Aikaisemmin moni erityinen ei ole jatkanut opintoja lainkaan peruskoulun jälkeen.

Oma lapsi haki useamman kerran erityisamikseen eikä päässyt. Opiskelee nyt tavallisessa amiksessa, ja siellä ovat ihmeissään tukitoimien kanssa, koska eivät ole aikaisemmin joutuneet sellaisia järjestämään.

Kauhulla odotan sitä aikaa .nytkään ei opeteta mitään kun lapsi sanoo ei huvita ja laittaa lekkeriksi koko touhun kun ei saa käskeä ei komentaa nykyään soitetaan kotiin hae ei jaksa keskittyä. 

Minä kävin 2000-luvulla käytössä olleen strattiluokan. Menin lukion kautta yliopistoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ovatko lapsenne olleet siis koko peruskoulun erityisluokalla vai vain ala-asteella? Meidän poika oli ala-asteella 1-5 lk, sen jälkeen normaaliluokalla ja pääsi kyllä tavan ammattikouluun halutulle alalle (alle puolet hakijoista pääsi) myöhemmin. Yksi syy miksi haluttiin poika normaaliin luokkaan oli juuri se, että olisi valinnanvaraa ja vähän parempaa ja opuskeluorientoituneempaa seuraa. Laitettiin jarruja päälle, kun jo ala-asteella alettiin puhua erityisammattioppilaitoksesta ja luotiin sellaista suoraa polkua johonkin suojatyöhön. Pojalla kuitenkin vain ADHD ja lieviä oppimisvaikeuksia. Nyt pärjää työelämä ihan hyvin, mutta joillain ala-asteen kavereilla on elämä mennyt huonosti.

Eritysluokka ja pienluokka on eri asia. Pienluokalta yleensä voidaan taitojen kasvaessa siirtyä normaalille luokalle. Mutta erityisluokalta ei, koska silloin ongelmia on enemmän esim kehitysvamma.

Erityisluokalta pääsee kyllä ihan normaalille luokallekin. Omani kävi yläasteen kokonaan ihan normaalilla luokalla, eikä varmaan monellakaan ollut mitään tietoa erityisoppilas-statuksesta. Hän ei edes käynyt millään pienluokan tunnillakaan. Ala-asteelta erityisluokalta lähti aina joku kokeiluun normaalille luokalla ja jäi sinne. Yleensä ne myöhemmässä vaiheessa luokalle siirtyneet olivat niitä, jotka myös pysyivät jatkossakin siellä erityisluokalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkohan mitään tutkimusta tai tilastoa siitä, kuinka monelta kolmannen asteen (yliopisto tai AMK) opiskelijalta löytyy kouluhistoriastaan mukautettuna käyty peruskoulu?

Nepsyjä on paljon, heitä joilla oireet ovat lieviä. 

Harvemmalla lievällä nepsyllä on mukautettu (tarkoittaa helpotettua oppimäärää). Aika moni erityis- tai pienluokalla opiskeleva suorittaa aivan normaalin oppimäärän ilman mitään helpotuksia.