Onko teillä jokin tietty kieli jota et oikein jaksaisi kuunnella pitkään?

Ei kieli mutta savon murre. Aivan hirveätä minun korvissani.

Broken english, jota kuulee ihan liikaa ihan kaikkialla. Ja kaikki luulevat puhuvansa kuin natiivit. 

Äidinkielenään englantia puhuvilla on monilla varmaan vähän sama ongelma kuin turistipaikoiksi muuttuneiden alueiden alkuperäisasukkailla - turistit ovat riesa, jotka pilaavat lähes kaiken, mutta samalla turismi on joillekin elinkeino. Sama broken englishissa, korvia varmaan riipii oman äidinkielen rskaaminen, mutta minkäs teet.

Liekö seuraava maailmankieli kiina?  Kreikka, sitten latina, sitten arabia, sitten espanja, sitten ranska, sitten saksa, nyt englanti, seuraavaksi...

Tanska oli kauan, mutta nyt kun olen sitä oppinut ymmärtämään, ihan kiva kuunnella.

Ranska, somali. Ei tässä järjestyksessä.

Suomenruotsi. Sitä puhutaan vieläpä tarkoituksellisen kovaäänisesti että kaikki ympärillä varmasti kuulisivat että tässä menee bättre folkia. 

Moni kieli on epämiellyttävä. Ensimmäisinä tulevat mieleen tietyt Kaakkois-Aasian kielet sekä heprea. Hepreasta sanottakoon, että on keinotekoinen kieli, joten ei mikään ihme, että kuulostaa oudolta ja väkinäiseltä. Aito seemiläinen sukulaiskieli arabia ei ole myöskään suosikkejani, etenkin usein aggressiivisen sävyn takia, mutta on silti selvästi kivempaa kuunneltavaa kuin heprea. En tykkää myöskään paljon hollannista ja tanskasta, vaikka ehkä ne ovat enemmän huvittavia kuin rumia. Ja on toki muitakin, esimerkiksi viro, joka vain kuulostaa omituiselta suomelta. Somali on kamalaa äbäläbäwäläbää, mutta ehkä tässäkin kielteiset mielleyhtymät ja äänensävy vaikuttavat asiaan.

Minulla miehenä myös ehkä sellainen erikoinen juttu, että moni kieli kuulostaa naisen puhumana miellyttävältä, kuten venäjä ja ranska, mutta sitten miehen puhumana rumemmalta. En tiedä, onko muilla samantyyppisiä tuntemuksia kielistä. 

Italia, moni tykkää mutta itse en

Kyllä se on tuo itänaapurin pospotus. Aikanaan pidin sitä kauniina ja itsekin opiskelin. Sattuneesta syystä tänä päivänä en siedä hetkeäkään. 

Vierailija kirjoitti:

Ranska, somali. Ei tässä järjestyksessä.

No mikset kirjoittanu somali ranska?

Vierailija kirjoitti:

Suomenruotsi. Sitä puhutaan vieläpä tarkoituksellisen kovaäänisesti että kaikki ympärillä varmasti kuulisivat että tässä menee bättre folkia. 

Kieltämättä aika kamala "epäkieli", vahvalla suomalaisella korostuksella puhuttua germaanista kieltä. Jotenkin nämä kaksi elementtiä eivät sovi yhteen. Mutta ehkä tässä mielleyhtymät myös vaikuttavat kielteisiin tuntemuksiini.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on tuo itänaapurin pospotus. Aikanaan pidin sitä kauniina ja itsekin opiskelin. Sattuneesta syystä tänä päivänä en siedä hetkeäkään. 

Aika erikoista, että pitämäsi kieli muuttuu yhtäkkiä kamalaksi tilapäisten geopoliittisten seikkojen takia. Venäjän kieli on ollut olemassa pitkään ja tulee vastaisuudessakin olemaan olemassa pitkään. Aika surullista suhtautua kielteisesti niin neutraaliin asiaan kuin kieleen yhden konfliktin takia. Kieli on kieli, "viaton" siitä mitä sitä puhuvat saattavat tehdä tai olla tekemättä. En usko, että jotain kieltä oikeasti rakastava hylkäisi sen vain poliittisten yms. seikkojen takia. Entä ukrainan kieli sitten? Hyvin samankaltainen kuin venäjä. Siedätkö sitä? Ja toki suuri osa ukrainalaisista puhuu venäjää äidinkielenään. 

Rantaruotti.

Tukka nousee pustyyn kun kuulee Erdoganin paasaavaan ärsyttävällä nuotilla telkkarissa. Taitaa puhua turkkia ja se kuulostaa tosi kauhealta.

Suomenruotsi

Vierailija kirjoitti:

Broken english, jota kuulee ihan liikaa ihan kaikkialla. Ja kaikki luulevat puhuvansa kuin natiivit. 

 

Äidinkielenään englantia puhuvilla on monilla varmaan vähän sama ongelma kuin turistipaikoiksi muuttuneiden alueiden alkuperäisasukkailla - turistit ovat riesa, jotka pilaavat lähes kaiken, mutta samalla turismi on joillekin elinkeino. Sama broken englishissa, korvia varmaan riipii oman äidinkielen rskaaminen, mutta minkäs teet.

 

Liekö seuraava maailmankieli kiina?  Kreikka, sitten latina, sitten arabia, sitten espanja, sitten ranska, sitten saksa, nyt englanti, seuraavaksi...

No onhan se äidinkielenään englantia puhuville aivan valtava etu, että heidän kielensä on lingua franca ja maailman ykköskieli kansainvälisessä kaupassa, tieteessä, matkailussa, etc. etc.

Saksa, kova aksentti ja saa aikaan mielikuvan Aatun tasavallasta. Aatu seisomassa ison kansanjoukon edessä käsi ojassa ja pitämässä puhetta. Samalla suusta lentää sylkipisarat.

Englanti on rumaa kun kun kukaan paitsi natiivit eivät sitä osaa. Amerikkalaisten solkotus on kamalaa kuultavaa. Aito brittienglanti on kaukana siitä. Saksa on hieno vanha kieli. Itse en tykkää serbokroatian kieltä kuunnella, jos osaisi itse voisi ola eri asia. En vihaa mitään kieltä, en viitti vaivautua vihaamaan ja ärsyyntymään toisten äidinkielistä ja murteista.

Ei ole. Kovaan ääneen kailottaminen ärsyttää.

Espanja. Kauhean kovia rrrr-äänteitä ja tietysti eri kulttuurista johtuen jatkuva hösellys päällä. Ke pasa ke pasa. 

Venäjä, viro ja espanja