Naiset, miten jaksatte seurustelukumppanin pikkulapsia?
Siis jos lapset ei tapaamisissa mukana, niin ette voi nähdä niin usein. Ja jos on, niin kaikki komentaminen, vahtiminen ja ohjeistaminen sen isän vastuulla ja sit kun se ei sitä tee...
Kommentit (21)
Olen kerran tapaillut miestä jolla oli kaksi poikaa. Molemmat olivat oikein kivoja ja kilttejä poikia. Isänsä myös hoiti lapsiaan hyvin ja tarpeen vaatiessa komensikin.
Miestä jolla on lapsia, mutta joista ei huolehdi ja kasvata kunnolla, en tapailisi.
En jaksa, ja sen vuoksi seurustelen vain miesten kanssa, joilla ei ole lapsia.
Tasomme on remppamiehet, joilla ennestään lapsia, T. Terja
Seurustelukumppanini lapsi on myös oma lapseni, ja hän on ihana, joten jaksan hyvin.
En seurustele isukin kanssa. Mies on lapseton.
Aika alhaisen tason mies, jos on pienten riehuvien lasten isä ja sinkku.
Lasten äiti huolehtii lapsistaan myös silloin kun tapaamme. Jos lapset olisivat ongelma suhteessa niin loppuisi tietysti siihen.
En ole ottanut lapsekasta miestä. Kissatkin tuottavat vilkkaina otuksina vaikeuksia, vaikka pidän niistä, on allergiakin. Ne ovat miesten lapsia.
En jaksa lainkaan eli mies jolla on jo lapsia on automaattisesti itselleni vääränlainen kumppani eikä sellaisen tapailemissa olisi tietenkään mitään järkeä.
Kun ei seurustele kuin lapsettomien kanssa, niin ei mitään ongelmaa. Älkää ottako kierrosta.
En kiinnostu miehistä jotka ei ymmärrä käyttää ehkäisyä eivätkä omaa harkintakykyä vaan väsäävät muksuja ties kenen kanssa.
Lapset sinänsä o.k. Mutta jos ne käyttäytyvät karmeasti eikä isänsä ojenna asianmukaisesti, se on siinä.
Nuorena olin avarakatseisempi enkä pitänyt miehen aiemmasta suhteesta olevaa lasta isonakaan miinuksena vaikka ei se koskaan ole plussaa ollutkaan.
Kokemus opetti, että ei ole mun juttu nuo uusperhekuviot enkä sittemmin ole "lapsellisia" tapailutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Aika alhaisen tason mies, jos on pienten riehuvien lasten isä ja sinkku.
Joo. Kaikki yh:t ovat ongelmajätettä. Todistetusti parisuhteeseen kelpaamattomia.
Mun ei edes tarvitse jaksaa, koska pelkästään sen tiedon kuuleminen että miehellä on lapsi(a) saa aikaan aivan täydellisen ja välittömän kiinnostuksen jäähtymisen.
Tuo on oikeasti aika hurjakin tunne, kun kiinnostava mies muuttuu sekunnissa täydellisen yhdentekeväksi ja jopa vastenmieliseksi.
Vierailija kirjoitti:
Mun ei edes tarvitse jaksaa, koska pelkästään sen tiedon kuuleminen että miehellä on lapsi(a) saa aikaan aivan täydellisen ja välittömän kiinnostuksen jäähtymisen.
Tuo on oikeasti aika hurjakin tunne, kun kiinnostava mies muuttuu sekunnissa täydellisen yhdentekeväksi ja jopa vastenmieliseksi.
Mä törmäsin vanhaan tuttuun ihan yllärinä ja tilanteessa, ettei keritty kuin vaihtaa puhelinnumerot ja sopia että mennään juttelemaan "treffeille" ihan ajan kanssa. Jotenkin tuosta nopeasta kohtaamisesta tuli tosi jännä fiilis ja sellainen ajatuskin alkoi jo harhailla päässä että no näinkö se oikea sitten olikin jo vuosia sitten noin lähellä.. Jokin ihastus iski ihan heti.
No sitten mentiin kaljalle ja vitsit kuinka kivaa olikin kunnes tämä mies kaivoi puhelimensa taskusta kertoen, että hän näyttää mulle kuvan lapsestaan.. Se tunne oli kuin olisin saanut saavillisen jäävettä niskaani ja orastava ihastus katosi sen siliän tien eikä enää ollut niin kivaakaan vaan melko nopsaan keksin syyn millä pääsin liukenemaan paikalta.
On muuten aika yllättävää miten monella Tinderin 50v miehillä on alle kouluikäisiä lapsia. Eivätkä tietenkään kerro siitä profiilissaan. En halua sellaista edes pelkkään seksisuhteeseen.
No tämän takia seurustelen vain lapsettomien kanssa..