Lue keskustelun säännöt.
Nurinkuriset vauvahaaveet?
23.01.2007 |
Onkohan tämä oikea palsta kysellä asiaa, mutta yritetään.. Nuorempana ajattelin aina, että haluan lapsia. Valitsin ammatinkin, jossa voin työskennellä (myös) lasten kanssa. Olen aina tullut hyvin toimeen lasten kanssa ja seurannut mielelläni eri ikäisten lasten touhuja, ohjannut harrastuskerhoja ym.
Tällä hetkellä lapsettomuutta on takana n. 1,5 vuotta (mietimme juuri, lähdemmekö hoitoihin). Kun aloitimme yrityksen oli vauvakuume kova ja silloin eksyin tällekin palstalle. Nyt tuntuu kuitenkin, että mitä enemmän aikaa kuluu, sitä vähemmän haluan lapsia. Muiden lapset tuntuvat sotkevan, meluavan ja juoksevan ympäriinsä. Jostain syystä lapset ovat alkaneet vähän ärsyttää ja vauvakuume lähes haihtunut. Samoin omaa vapautta on alkanut arvostaa enemmän kuin kaksikymppisenä (ikää nyt 29 v.).
Mietin vain, kun usein kuulee, että lapsettomuusongelmat vain lisäävät halua tulla äidiksi. Miksi omat tuntemukseni ovat lähinnä päinvastaisia. Onko tämä joku alitajunnan tapa suojella itseä pettymyksiltä. Eli ajattelen, että ¿en olisi lapsia oikeastaan halunnutkaan¿ lieventääkseni pettymystä, jos lapsettomuus on pysyvää laatua? Pohdin paljon myös omaa sopivuuttani äidiksi ja asetan hyvälle äitiydelle melko korkeat vaatimukset. Ehkä pohdin asiaa liikaakin?
Kommentit (3)
lapsettomuutta oli silloin takana noin puolitoista vuotta ja rupesimme jo miettimään onko tässä järkeä ja hyvä meidän on elää kahdestaankin. Sitten kun ajatuksesta olisi pitänyt konkreettisesti irrottaa, tajusinkin ettei siitä lapsiunelmasta pysty niin vain luopumaan ja tuntui jotenkin ahdistavalle ajatella ettei meillä ikinä koskaan milloinkaan olisikaan lapsia. Niin moni asia oli ajateltu tulevaisuuden lapsia silmällä pitäen. Me valittiin siis hoitoihin lähteminen.
-Emppu-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi olla asian tärkeyden kieltämistä, mutta kyllä lapset ovat sottaisia, vievät aikaasi, yöuntasi ja hermojasi. Silti halusin toistamiseen äidiksi.
Ihan lähipiirissäni on äiti, joka halusi lapsia, muttei ollut koskaan kokenut vauvakuumetta eikä erityisemmin pitänyt vauvoista jne. Alkoi odottaa ja on nyt hulluna lapsiinsa ja on kärsinyt vauvakuumeesta, siis lasten saannin jälkeen.
Yritän kai sanoa jotain sellaista, että sinusta voi tulla loistoäiti, vaikket nyt kuumeilisikaan.