Varallisuuserojen ymmärtäminen

Vierailija kirjoitti:

Se, että ostaa kodinkoneita yrityksen nimiin ja asentaa ne omaan kotiinsa tai mökilleen on rikollista. 

Älä huoli, kyllä me sukulaiset ja ystävät ja naapurit tiedetään, että teidän perhe on rikollinen perhe. 

Onko iPhone ostettu yrityksen nimiin ja annettu lapselle. Rikollinen perhe, joka ottaa lapsenkin rikoksiin mukaan.

Minulle taasen varallisuuserot ovat aina olleet päivänselvä asia. Kasvoin pientilalla talossa jossa ei ollut lämmintä vettä eikä sisävessaa; kylän äveriäimmässä talossa oli mm. uima-allas. Pääsin yliopistoon ja melkein heti oman alan töihin. Ensimmäinen heilani oli paikallisen tehtaan pomon tytär, jonka kanssa sitten tuli istuttua rapujuhlissa ja nähtyä fiinimpää elämää läheltäkin. Vaimoksi löytyi aikanaan alkkisperheestä yliopistoon ponnistanut neito, jonka kanssa nyt kasvatellaan lapsia kunnon pientalokuplassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Huomaa jo omien lastenkin kavereista. Jokaisen vanhemmat ovat akateemisia ja keskiluokkaisia, vaikka asumme alueella, jossa niitä hekan vuokratalojakin on. "

Meillä on sikäli ollut erilaista että lapsillamme on aina ollut kavereita varsin eri taustoista. Ja minusta se on rikkaus ihan kaikkien kannalta että näkee jo lapsena elämää vähän eri kanteilta.

 

Niin, mutta en minä väkisin ala lapsilleni kavereita tyrkyttämään, jos ei luonnollisesti löydy kuin samasta yhteiskuntaluokasta. 

Ei kavereita tietenkään tyrkyttämällä saa. Mutta kyllä lapset aistivat helposti aikusiten asenteita jos kotiin tuo vähän "väärän" kaverin tai aikuinen puhuu jostain muista ihmisistä yhtään siten että jotkut ovat vähän parempia ja toiset vähän huonompia. Seuraavalla kerralla osaa sitten tuoda "oikean" kaverin.

Itsellänikin oli lapsena hyvin monista taustoista olevia kavereita vaikka meillä oli jo aikanaan akateeminen perhe. Ja kummasti sama jatkuu nyt sitten omien lapsien kanssa vaikka sekä minä että vaimoni olemme molemmat akateemisia. Jostain se selvästikin tulee se avoimuus erilaisia ihmisiä kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Köyhästä taustasta korkeakoulutuksen kautta tukevasti keskiluokkaan nousseena onhan sen huomannut miten takamatkalta on lähtenyt koulutuksen ja työuran aikana.

Paljon joutuu opettelemaan asioita, jotka ovat ihan itsestäänselvyyksiä toisesta taustasta lähteneelle. 

Kyllä eikä se aina edes vaadi kauheasti rahaa että on sitä sosiaalista pääomaa. Oma lapsuuden perheeni oli sinällään aika normia keskiluokkaa mutta sukulaisissa ja tuttavissa meillä oli professoreita, alansa huippututkijoita, taiteilijoita jne. Ja sen takia olen itse lapsena istunut mukana niin oopperassa, rapujuhlilla kuin väitöstilaisuuksissa. En sitä silloin ajatellut ollenkaan minään kummallisena mutta myöhemmin olen tajunnut miten paljon siellä sai sekä oppia siitä miten noissa tilaisuuksissa oltiin kuin myös sellaista rentoutta että ei jännitä sitä miten selviää. Kyllä siinä sai sellaista mitä ei millään voi saada jos sitä ei saa jo lapsuudessa ja joka on vaikeaa niillä joilla ei ole samaa taustaa.

"Kyllä eikä se aina edes vaadi kauheasti rahaa että on sitä sosiaalista pääomaa. Oma lapsuuden perheeni oli sinällään aika normia keskiluokkaa mutta sukulaisissa ja tuttavissa meillä oli professoreita, alansa huippututkijoita, taiteilijoita jne. Ja sen takia olen itse lapsena istunut mukana niin oopperassa, rapujuhlilla kuin väitöstilaisuuksissa. En sitä silloin ajatellut ollenkaan minään kummallisena mutta myöhemmin olen tajunnut miten paljon siellä sai sekä oppia siitä miten noissa tilaisuuksissa oltiin kuin myös sellaista rentoutta että ei jännitä sitä miten selviää. Kyllä siinä sai sellaista mitä ei millään voi saada jos sitä ei saa jo lapsuudessa ja joka on vaikeaa niillä joilla ei ole samaa taustaa."

Varmaan aika henkilöstä riippuvaa, ei minulla ole koskaan ollut mitään ongelmaa mennä rapujuhliin tai Palaceen syömään vaikka köyhässä perheessä emme käyneet koskaan edes grillillä. 

Ajatteleeko joku oikeasti että kun lukee kasvatustiedettä yliopistossa, työllistyy kiireiseen päiväkotiin minipalkalla, juoksee koko päivän ilman vessataukoja, vaihtaa vaippoja yms. on tehnyt luokkahypyn keskiluokkaan? 

Mikä se duunariluokka sitten on?

Vierailija kirjoitti:

Itse en oo mistään landelta tai pikkukaupungista kotosin, vaan ihan pk seudulta missä opiskelen nytkin :D asuinalueella missä oon kasvanu, niin on sekä edullisia vuokrataloja ja kalliimpia omistusasuntoja, ja kaikkea siltä väliltä, joten luontevasti oon myös tutustunut ihmisiin eri yhteiskuntaluokista jo pienestä asti. 

 

Nykytutkimus kuitenkin kertoo, että niistä hekan vuokrataloista ja omistusasuntojen taloista tulevat lapset ja nuoret eivät vietä aikaa yhdessä edes koulupäivän aikana saati koulupäivien ulkopuolella. 

Pk-seudulla asuinalueet olivat eriytyneitä jo kasarilla, jolloin minäkin elin nuoruuteni. Olet todennäköisesti asunut keskiluokkaisella alueella, missä on alempaa ja ylempää keskiluokkaa. Itse surffailin ns. hienostoalueen tyttönä (asun alueella, missä asuvat Suomen varakkaimpiin kuuluvat ihmiset) sellaistenkin kundien kanssa, jotka olivat sataprosenttisiä duunaritaustaisia eikä siinä mitään, mutta olihan se kulttuurishokki. Tuota aikaa kesti vain muutaman vuoden, joten en sen enempää tutustunut kulttuurieroihin (tapasin vain piipahtaen vanhemmat ja isoääidin), koska löysin poikaystävän ja tulevan mieheni samoista piireistä kuin lapsuudenkotinikin on.

Sen jälkeen olen täällä Suomessa elänytkin kuplassa eli ei ole juuri kosketusta duunarien elämään enkä tunne ketään.

Vierailija kirjoitti:

Varallisuuserot syntyvät aika usein omista valinnoista. Voit käyttää kaikki tulosi samantien tai sitten säästää ja miettiä, miten rahan saa tekemään sinulle töitä.

Tuolta voi vaikuttaa, jos verrokkiryhmä on lähellä omaa varallisuustasoa. 

Vierailija kirjoitti:

Siis löysit varakkaan miehen? Kirjoituksesi oli niin täynnä kielioppivirheitä, että en usko sinun kyenneen yliopisto-opintoihin.

Varallisuuserot syntyvät aika usein omista valinnoista. Voit käyttää kaikki tulosi samantien tai sitten säästää ja miettiä, miten rahan saa tekemään sinulle töitä.

Sivusta kysyn kenelle mahdat kirjoittaa? Se ei käy kirjoituksestasi selville.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Köyhästä taustasta korkeakoulutuksen kautta tukevasti keskiluokkaan nousseena onhan sen huomannut miten takamatkalta on lähtenyt koulutuksen ja työuran aikana.

Paljon joutuu opettelemaan asioita, jotka ovat ihan itsestäänselvyyksiä toisesta taustasta lähteneelle. 

Millaisia asioita? Itse olen duunariperheestä lähtöisin oleva maisteri enkä tiedä mistä puhut. Oma asunto kantakaupungissa eli raju luokkanousu mutta en koe olevani yhtään sen erilaisempi kuin naapurini jonka isällä oli menestyvä yritys. 

 

Kyllä minä näen eroja keskiluokkaan syntyneiden arvoissa ja arvostuksissa verrattuna omiini, kun synnyin työväenluokkaan. Jo pukeutumiseni ja makunikin eroaa ikänsä keskil

 

Mutta kyllähän sinä Osaisit olla värjäämättä hiuksesi shokkiväreillä, valitset vain toisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Köyhästä taustasta korkeakoulutuksen kautta tukevasti keskiluokkaan nousseena onhan sen huomannut miten takamatkalta on lähtenyt koulutuksen ja työuran aikana.

Paljon joutuu opettelemaan asioita, jotka ovat ihan itsestäänselvyyksiä toisesta taustasta lähteneelle. 

Millaisia asioita? Itse olen duunariperheestä lähtöisin oleva maisteri enkä tiedä mistä puhut. Oma asunto kantakaupungissa eli raju luokkanousu mutta en koe olevani yhtään sen erilaisempi kuin naapurini jonka isällä oli menestyvä yritys. 

 

Kyllä minä näen eroja keskiluokkaan syntyneiden arvoissa ja arvostuksissa verrattuna omiini, kun synnyin työväenluokkaan. Jo pukeutumiseni ja makunikin eroaa ikänsä keskiluokassa eläneisiin. 

No, kaikke voi oppia, vai ihanko vain vaistolla vedit eka kerran?

Vierailija kirjoitti:

Ajatteleeko joku oikeasti että kun lukee kasvatustiedettä yliopistossa, työllistyy kiireiseen päiväkotiin minipalkalla, juoksee koko päivän ilman vessataukoja, vaihtaa vaippoja yms. on tehnyt luokkahypyn keskiluokkaan? 

Mikä se duunariluokka sitten on?

Sillä kasvatustieteellä voi työllistyä myös kouluun, jos lukee maisteriksi asti. Siinä on sellaisia kahden ja puolen kuun kesälomia ja työpäivät yleensä päättyvät kohta puolen päivän jälkeen. Ei kuullosta ollenkaan työväenluokkaiselle hommalle. Työväenluokkaa on se päiväkodin lastenhoitaja, jolla on pelkkä ammattikoulu käytynä. Koulussa työväenluokkaa on se kouluavustaja, keittäjä, siivooja ja vahtimestari. 

Jos mies ei käy armeijaa niin kyllähän kaikki automaattisesti ajattelevat, että sillä on mielenterveys ongelmia. 

Mutta kyllähän sinä Osaisit olla värjäämättä hiuksesi shokkiväreillä, valitset vain toisin.

Eihän kyse ole osaamisesta, vaan siitä, että minusta ne shokkivärit kuvastavat minua paremmin kuin ne murretut varovaiset keskiluokan värit. Minä pidän niistä enemmän. Pukeutumisessa se menee niin, että kun keskiluokalla on eri asuja eri tilanteisiin, vetää se duunari aina parhaat päälle, kun jonnekin lähtee. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Köyhästä taustasta korkeakoulutuksen kautta tukevasti keskiluokkaan nousseena onhan sen huomannut miten takamatkalta on lähtenyt koulutuksen ja työuran aikana.

Paljon joutuu opettelemaan asioita, jotka ovat ihan itsestäänselvyyksiä toisesta taustasta lähteneelle. 

Kyllä eikä se aina edes vaadi kauheasti rahaa että on sitä sosiaalista pääomaa. Oma lapsuuden perheeni oli sinällään aika normia keskiluokkaa mutta sukulaisissa ja tuttavissa meillä oli professoreita, alansa huippututkijoita, taiteilijoita jne. Ja sen takia olen itse lapsena istunut mukana niin oopperassa, rapujuhlilla kuin väitöstilaisuuksissa. En sitä silloin ajatellut ollenkaan minään kummallisena mutta myöhemmin olen tajunnut miten paljon siellä sai sekä oppia siitä miten noissa tilaisuuksissa oltiin kuin myös sellaista rentoutta että ei jännitä sitä miten selviää. Kyllä siinä sai sellaista m

Tähän voin jotenkin samastuia. Outoa, kun monet näkevät nämä luokkaerot vain ja ainoastaan varallisuusmielessä. Omat vanhempani olivat vaatimattomista oloista lähtöisin, mutta asenne oli, että tie parempaan elämään on koulutuksessa ja itsensä sivistämisessä. Se erotti niistä, jotka jos saa sanoa, tyytyivät olemaan duunareina ja haukkumaan omistavaa luokkaa, marssimaan vappumarsseilla yms. Että oli katse eteenpäin ja ylöspäin. En nyt niin ylös ole noussut, jos rahassa lasketaan, mutta muistan, että jo nuorena vierastin niitä joille joku kaljankiittaminen viikonloppuisin oli jotenkin mahtavaa. Itse ravasin kirjastossa, ja kannoin sieltä viikoittain luettavaa, ja kävin paikallisessa teatterissa katsomassa oppilasnäytöksiä. Opiskelemaan päästyäni pääsi sitten halvoilla lipuilla RSO:n ja HKO:n konsertteihin yms. Palacessa en käy syömässä ja on sosiaalisia tilanteita joissa en tunne oloani kotoisaksi, on jotenkin liian hienoa, mieluummin panen rahaani kulttuuririentoihin. Mulle ei ole tärkeää asua viiden tähden hotellissa ym.,kuulunko sitten johonkin kulttuuri- niin mihin?  Ulospäin se luokka näkyy kotona olevissa tyylihuonekaluissa ja perintötauluissa, puolison suvusta kaikki. Niihin kun on tottunut, on myös kiintynyt, niissä on jotin menneiden aikojen ja sukupolvien henkeä, josta nautin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajatteleeko joku oikeasti että kun lukee kasvatustiedettä yliopistossa, työllistyy kiireiseen päiväkotiin minipalkalla, juoksee koko päivän ilman vessataukoja, vaihtaa vaippoja yms. on tehnyt luokkahypyn keskiluokkaan? 

Mikä se duunariluokka sitten on?

Sillä kasvatustieteellä voi työllistyä myös kouluun, jos lukee maisteriksi asti. Siinä on sellaisia kahden ja puolen kuun kesälomia ja työpäivät yleensä päättyvät kohta puolen päivän jälkeen. Ei kuullosta ollenkaan työväenluokkaiselle hommalle. Työväenluokkaa on se päiväkodin lastenhoitaja, jolla on pelkkä ammattikoulu käytynä. Koulussa työväenluokkaa on se kouluavustaja, keittäjä, siivooja ja vahtimestari. 

 

Vahtia niitä huutavia alaluokkalaisia elämämkoulun Veetejä ja Jonneja... jep. Ei oo eliittityö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajatteleeko joku oikeasti että kun lukee kasvatustiedettä yliopistossa, työllistyy kiireiseen päiväkotiin minipalkalla, juoksee koko päivän ilman vessataukoja, vaihtaa vaippoja yms. on tehnyt luokkahypyn keskiluokkaan? 

Mikä se duunariluokka sitten on?

Sillä kasvatustieteellä voi työllistyä myös kouluun, jos lukee maisteriksi asti. Siinä on sellaisia kahden ja puolen kuun kesälomia ja työpäivät yleensä päättyvät kohta puolen päivän jälkeen. Ei kuullosta ollenkaan työväenluokkaiselle hommalle. Työväenluokkaa on se päiväkodin lastenhoitaja, jolla on pelkkä ammattikoulu käytynä. Koulussa työväenluokkaa on se kouluavustaja, keittäjä, siivooja ja vahtimestari. 

 

Lastenhoitajan käytännön työ ei eroa vakaopesta olennaisesti. Tiedän monta vakaope paikkaa jotka täytetty lastenhoitajalla.

Kouluavustajan työ ei eroa open työstä paljoa. Väitän että koulun vahtimestarin työ on kevyempää ja kivempaa kuin open.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä tätä ikuista uhriutumista että kaikki ei saa aloittaa samalta viivalta. Mitä väliä sillä siellä yliopistossa on onko vanhemmilla villa espanjassa vai ei. Ei mitään väliä.

Sun vanhemmilla on tainnut olla, muuten tuollainen asioiden ymmärtämättömyys ei oikein selity.  

Asuin pienellä paikkakunnalla, jossa keskimäärin väki on ihan hyvätuloista. Kunnassa oli maakunnan alhaisin työttömyysprosentti, eikä siellä juuri ollut näkyviä varallisuuseroja ainakaan lapsen silmille. Esimerkiksi kerrostaloja ei edes ollut. Yksi luokkamme tyttö asui rivitalokolmiossa, ja se oli jo "poikkeuksellista". Hän on ainoa lapsuudenkaveri, josta muistan ajatelleeni, että ovat varmaan vähävaraisia, koska hän jakoi huoneen veljensä kanssa, eikä heidän pesuhuoneessaan mahtunut kuivaamaan pyykkiä vaan ne kuivattiin telineellä olohuoneessa. Jotenkin lapsen aivot yhdistivät, että pyykkiteline olohuoneessa = vähävarainen, koska kaikissa muissa kodeissa, joissa olin siinä iässä käynyt, oli kodinhoitohuone.

Serkut muuttivat läheisessä kaupungissa kerrostaloon, ja se oli maalaislapselle ihan ihmeellinen asia. Muistan vieläkin miten jännittävää oli nähdä ensimäistä kertaa kerrostalon rappukäytävä ihan livenä, kun mentiin kylään (olin n. 5.vuotias).

Nykyään mulla on itsellä pyykkiteline ja kuivaan pyykkiä kerrostalokolmioni olohuoneessa.

Vierailija kirjoitti:

Asuin pienellä paikkakunnalla, jossa keskimäärin väki on ihan hyvätuloista. Kunnassa oli maakunnan alhaisin työttömyysprosentti, eikä siellä juuri ollut näkyviä varallisuuseroja ainakaan lapsen silmille. Esimerkiksi kerrostaloja ei edes ollut. Yksi luokkamme tyttö asui rivitalokolmiossa, ja se oli jo "poikkeuksellista". Hän on ainoa lapsuudenkaveri, josta muistan ajatelleeni, että ovat varmaan vähävaraisia, koska hän jakoi huoneen veljensä kanssa, eikä heidän pesuhuoneessaan mahtunut kuivaamaan pyykkiä vaan ne kuivattiin telineellä olohuoneessa. Jotenkin lapsen aivot yhdistivät, että pyykkiteline olohuoneessa = vähävarainen, koska kaikissa muissa kodeissa, joissa olin siinä iässä käynyt, oli kodinhoitohuone.

Serkut muuttivat läheisessä kaupungissa kerrostaloon, ja se oli maalaislapselle ihan ihmeellinen asia. Muistan vieläkin miten jännittävää oli nähdä ensimäistä kertaa kerrostalon rappukäytävä ihan livenä, kun mentiin kylään

Itse omakotitalossa asuneena kuvittelin kerrostalossa asuvat rikkaiksi kun hissi ja sen nappulat oli niin hienoja.