Onko kiusaajalle annettava anteeksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paras kun toimii itselle siten että on parempi olla. Anteeksianto tarkoittaa vain sitä, että päästät irti niistä negatiivisista tunteista joita yhä kannat tapahtumasta. Ei se tarkoita sitä, että hyväksyisit heidän tekonsa vaan että päästät irti. Jos ei opettele antamaan anteeksi kantaa asioita lopun ikään itsessään.

Kopioin vain tän, koska tässä ytimekkäästi sanottu se mitä ihmettelen. En ehkä ole tajunnut mitä anteeksiannolla tarkoitetaan. Mutta mielenkiintoinen ketju.

Mulla se tilanne että aikanaan miehen perheenjäsen haukkui kännipäissään mut lyttyyn. Seuraavissa juhlissa pyysi ensin anteeksi, joi lisää ja sitten haukkui mut vielä pahemmin, uhaten myös hakata minut paskaksi. Välit häneen meni sillä poikki. Melkein kaikki muut meni hänen puolelle asiassa, koska "biologinen side". Sanoivat siis suoraan,

Jotenkin kuvaisin sen sillä tapaa, että päästät irti siitä mitä tapahtui. Et mieti asiaa, et syytä tekijää enää teosta tai tunne häntä kohtaan oikeastaan mitään. Hyväksyt että niin on käynyt ja se oli väärin, mutta päätät ettei se enää sinuun elämääsi vaikuta. Sinun tapauksessasi lopettaisin käymästä noissa tilaisuuksissa joissa joudut kyseistä ihmistä tapaamaan. Se että on antanut anteeksi ei tarkoita että kyseisiä ihmisiä tarvitsisi enää koskaan tavata. 

Kiitos tarkennuksesta. Mutta onko se sitten tekijän syyttämistä, että muistan kyllä mitä hän on tehnyt enkä haluaisi siksi olla tekemisissä? Jos nyt häntä mietin niin en minä häntä vihaa, tai tunne juuri muutakaan, kuin että en piittaa olla tekemisissä. On myös vaikea ajatella ettei se vaikuta elämääni, koska häntä ja heitä tosiaan välillä näkee, eikä siltä voi oikein välttyä. Silloin se vaikuttaa, ei sille vaan voi mitään.

Jos hän ja he vilpittömästi pyytäisivät käytöstään ja sanojaan anteeksi, asia olisi eri. Ehkä siitä jonkunlainen sukulaisuussuhde vielä tulisi, mutta se vaatisi sen, että olisivat oikeasti pahoillaan. Sitä ennen en edes yritä, koska mielestäni jos ei ole anteeksipyyntöä, ei voi olla anteeksiantoakaan. Ehkä ajatellaan vaan eri tavalla tästä anteeksiannosta 😄

Jossain nuoruusajan koulukiusaamisjutuissa sitten taas ajattelen, ettei ne mitenkään minuun enää vaikuta, en asioita mieti. Mutta jos kiusaaja tulee vastaan vaikka kadulla maireasti hymyillen ja tervehtii, en minä häntä tervehdi, ei vaan tulisi mieleenkään. Asiat on jääneet siihen mihin ne jäi, ei ole pyytänytkään koskaan tekojaan anteeksi joten se siitä. 

Kuulun niihin joiden mielestä anteeksi ei voi antaa ilman että anteeksi on pyydetty. Asiasta yli pääseminen on eri asia eikä nämä liity toisiinsa.

Ei pidä.

Minun tuntemastani kiusaajasta tuli kiusaaja sen jälkeen, kun hänen alkoholisti-isänsä kävi käsiksi hänen äitiinsä ja myös häneen. Harmillista, että tuollaisen takia yhden täysin ulkopuolisen ihmisen nuoruus ja loppuelämäkin meni pilalle kiusaamisen takia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paras kun toimii itselle siten että on parempi olla. Anteeksianto tarkoittaa vain sitä, että päästät irti niistä negatiivisista tunteista joita yhä kannat tapahtumasta. Ei se tarkoita sitä, että hyväksyisit heidän tekonsa vaan että päästät irti. Jos ei opettele antamaan anteeksi kantaa asioita lopun ikään itsessään.

Kopioin vain tän, koska tässä ytimekkäästi sanottu se mitä ihmettelen. En ehkä ole tajunnut mitä anteeksiannolla tarkoitetaan. Mutta mielenkiintoinen ketju.

Mulla se tilanne että aikanaan miehen perheenjäsen haukkui kännipäissään mut lyttyyn. Seuraavissa juhlissa pyysi ensin anteeksi, joi lisää ja sitten haukkui mut vielä pahemmin, uhaten myös hakata minut paskaksi. Välit häneen meni sillä poikki. Melkein kaikki muut meni hänen puolelle asias

No kuulostaa siltä että olet oman osasi asiassa jo tavallaan tehnytkin. Unohtaa ei tarvitse, eikä Voikkaan eikä todellakaan tarvitse alkaa käyttäytymään niinkuin mitään ei olisi tapahtunut. Ja joo varmasti se on niin että miellämme asian eri tavoin :) tsemppiä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiusaaja on heikko ja heikkoja kannattaa kohdella ymmärtävästi. Ei voi kauhalla vaatia kun on pikkulusikalla, tai pipetillä, annettu.

Miten heikko on sitten ihminen joka alentuu kiusatuksi? 

Mitä ajattelit että toisen tekoihin pitäisi vastata? Riittääkö se että jos tulee kiusatuksi käskee lopettamaan, tai jos tulee haukutuksi niin haukkuu takaisin, turpaan otosta pitäisi alkaa lyömään takaisin. Missä vaiheessa tulee stoppi?Siinä vaiheessa kun joku loukkaa itsensä vakavasti? Onko sitten hyvä kun joku menettää henkensä? Heikkouden merkki on se että antaa impulssien viedä itseään, olen kyvytön toimimaan toisin ja tehden sillä muille pahaa. Vahvuutta on se että jättää tekemättä vaikka mieli tekisi mutta ei halua aiheuttaa sillä pahaa muille.

Ei tietenkään ole. En ole antanut enkä tule antamaan anteeksi niille ihmisille, jotka ovat olleet kus*päisiä minulle. En kosta. En ole missään tekemisissä näiden ihmisten kanssa. Elän omaa elämääni, mutta anteeksi en anna. Miksi hitossa antaisin. En keksi yhtään syytä. 

 

Kiusaajille on heikko itsekontrolli ja yksinkertainen ajattelu kun ajattelevat olevansa oikeutettuja purkamaan omaa pahaa oloaan ja heikkouttaan muihin ihmisiin.

Lähinnä oman itsesi takia, ei kiusaajan. 

Ateistin näkökulmasta se on kai aivan sama jos antaa anteeksi, vai ei.

Jos olet uskossa oleva kristitty, sinun kuuluu antaa anteeksi. Jumalan avulla se onnistuu.

Joskus nousee mieleen lause: vastustakaa perkelettä niin se teistä pakenee...

Toinen asia on sitten se, että hänestä vai minusta... 

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen, kun ensin kiusaaja kiusasi poikaani varmaan 6 vuotta koulussa ja vapaa-ajalla. Aikuisena tämä kiusaaja hakikin töihin firmaan, jossa olen töissä. Ei pahoitellut, ei mitään. Porskutti vain eteenpäin iloisesti. Ei näytä olevan hänellä mitään hajua siitä, miten muita ihmisiä saa kohdella.

Voin kertoa että eivät he mitenkään ajattele niitä kiusattuja joita ovat kiusanneet, edes aikuisina. Kokemusta on tästä ja ne teini-iässä toisia kiusanneet jatkavat sitä samaa vielä aikuisina kun kiusattua näkevät, EI OLE YKSIKÄÄN PYYTÄNYT ANTEEKSI TEKOJAAN, paskaa puhuvat edelleen.

Se vaan että kiusaajan kannattaisi miettiä kahdesti ennen kiusaamista koska aikuisena voi kohdata sen kiusatun työelämässä ja hän voi olla pomosi/päättää pääsetkö töihin siihen firmaan.

Anteeksianto on mahdollista vasta sitten, kun kiusaaminen on lopetettu, aiheutettu haitta tunnustettu reilusti ja anteeksi on tosissaan pyydetty. Muutoin sitäkin (anteeksiantoa) käytetään kiusattua vastaan. 

Kosta! Mun kohdalla kävi niin, että väkivalta lopetti v##tuilun. Ja ihan koulutettu ja normaali ihminen mustakin tuli, mutta se anteeksi antaminen ja muu lässynlää ei olisi mulla ikinä toiminut. Olisin ehkä jopa karkeroitunut ja alkanut pelkäämään joka tilanteessa kiusaamista. 

Ei ole pakko. Mutta jos vaivaat itseäsi asialla vielä vuosien jälkeen, olet luuseri.

Paras kosto on kohdella kiusaajaa kuin häntä ei olisi ollut olemassakaan. Ja unohtaa hänet.

Siitähän hän nauttii, jos vuosienkin jälkeen jaksat vouhkata. Kostofantasiat on lapsellisia. Niillä syö vain itseään.

Kiusaajalla on Suomessa hyvät oikeudet. Jos antaa takaisin, voi  joutua

syytetyksi oman käden oikeuden käyttämisestä.                                                                                                          Dil

Ei tarvitse

Kiusaajat ovat huomio h o IA. Niitä pitäs huomata kokoajan ovat jääneet vaille rakkautta. Koko suku tavallaan sairas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kiusaajani kävelee vastaan niin vedän turpiin

Aikaa kulunut jo vuosikymmeniä, mutta siltikin

En nääs ole enää se sama hintelä poika jota kiusattiin

Tapaamisiin :D

Jos haluat löytää itsesi oikeudesta pahoinpitelystä tai pahemmasta (yhdellä iskulla voi tap paa), niin siitä vaan. Tiesitkö, että on fysiologinen tosiasia, että vihaisena ei kykene ajattelemaan järkevästi?

Tollo!

Hoidan homman niin ettei ole todistajia

En ole vihainen, kylmän rauhallisesti hoidan homman

taidat itse olla ex-kiusaaja, pelottaako

Ei pelota. Ihan sulle tiedoksi. No hakkaa sitten kiusaajasi, jos kuvittelet siitä elämäsi laadun paranevan - tehtyä se ei kuitenkaan saa tekemättömäksi.

Vai kylmän rauhallisesti. Olet selkeästi vihan sokaisema, etkä tajua sitä. Aivosi ovat ilmiselvästi lakanneet toimimasta jo kauan sitten. Olet toivoton tapaus.

Tollo! Ei todistajia pahoinpitelylle paitsi lääkärin lausunto. Onnea sinne oikeuteen. Toivottavasti joudut vankilaan ja maksamaan kiusaajallesi tuntuvat korvaukset.