Lue keskustelun säännöt.
Tauko nousuhumalan palauttamiseksi
27.04.2024 |
Ongelmani on sellainen, että vuosien keskiraskaan harjoittelun seurauksena kunnon nousuhumalaa ei enää tule.
Jos juon vaikka sixpackin tai viinipullon, niin seuraus on että tulen lievään humalaan, MUTTA se ei tunnu oikeastaan miltään. Jos juon lisää, niin tulen hieman enemmän humalaan, mutta edelleenkään ei tunnu juuri miltään. Jos juon vielä lisää, niin... no sitten tulen liian humalaan, mutta edelleenkään ei tunnu juuri miltään.
Siis nousuhumalan aivopoimuja hyväilevä kosketus on erittäin laimea tai puuttuu kokonaan.
Koska juomamäärän lisääminen ei toimi, ajattelin kokeilla juomataukoa. Onko joku kokeillut? Kuinka pitkän tauon vaatii, että sietokyky heikkenee aloittelijan tasolle? Kaksi viikkoa, kuukausi, kolme kuukautta, vai mitä?
Ja ei sitten mitään lopettamissaarnoja, niistä en ole kiinnostunut, vaan vastauksia tekniseen kysymykseeni. Kiitos jo etukäteen.
Kommentit (64)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tjooh, tällaisia kun lukee niin huomaa että ei ne omat murheet kyllä niin isoja itseasiassa olekaan
Et pysty olemaan juomatta sitä aikaa minkä se vaatisi. Tosin monesti se euforinen nousuolo ei palaa ollenkaan ja kun aloitat uudestaan olet ihan samassa pisteessä kuin silloin enemmän kitatessa, erona tietty vaan se ettet tarvitse niin suuria määriä. Suosittelen miettimään aika tarkkaan haluatko käyttää loppuelämäsi tuollaiseen säätämiseen
Vierailija kirjoitti:
Voin vakuuttaa omaavani pitkän kokemuksen viinan juonnista.
Tämän vuoksi rohkenen töksäyttää, että iloinen ja pirteä nousuhumala ei palaudu sinulle koskaan vaikka kuivattelisit kuinka kauan seuraavaa känniä varten.
Seuraava känni on aina samanlainen pöhnä vailla pirteyttä, mutta viinaa on saatava lisää ja ne määrät ovat mahtavia kun aiempi raitistelu korvataan.
Aavistelet oikein, että hermosto ja mielihyväkeskus ovat muuttuneet, mutta ikävä kyllä mielihyvää juomisesta et tule saamaan vaikka halu juomiseen säilyy piilevänäkin siten, että muutama paukku laukaisee hanat täysin auki.
Tuossa kuvailit aika tarkkaan sen mitä minäkin pidän alkoholismina.
Tullaista oli juominen itsellänikin aikoinaan.
Ilmeisesti juttu on niin, ettei tuota voi ymmärtää ns. normaali ihminen tai tavallinen suurkuluttaja, jotka pystyvät itse kontrolloimaan ja jopa lopettamaan juomisen niin halutessaan.
Täytyy olla se "alkoholistigeeni", että voi tuon ymmärtää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voin vakuuttaa omaavani pitkän kokemuksen viinan juonnista.
Tämän vuoksi rohkenen töksäyttää, että iloinen ja pirteä nousuhumala ei palaudu sinulle koskaan vaikka kuivattelisit kuinka kauan seuraavaa känniä varten.
Seuraava känni on aina samanlainen pöhnä vailla pirteyttä, mutta viinaa on saatava lisää ja ne määrät ovat mahtavia kun aiempi raitistelu korvataan.
Aavistelet oikein, että hermosto ja mielihyväkeskus ovat muuttuneet, mutta ikävä kyllä mielihyvää juomisesta et tule saamaan vaikka halu juomiseen säilyy piilevänäkin siten, että muutama paukku laukaisee hanat täysin auki.
Serkku pitää välillä antabusta vuoden. Sitten alkaa kaksi Leijona pulloa uppoamaan päivässä. Tulee täysi mulkku kusipää kun juo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Palautuu 3 kuukauden tauolla.
Jos alkoholisti syystä tai toisesta on kolme kuukautta juomatta, niin sen jälkeen onkin kovassa ryyppykunnossa vetämään entistä rankemmalla otteella.
Ehdotan täysraittiita päiviä alkuviikolle niin paljon kuin kantti kestää. Loppuviikon iltoina maltillisesti. Tämä säilyttää nousuhumalan tunteen vuosia. Eli se viikottainen peräkkäisten päivien täysraittius korjaa jotakin aivoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juoman laadulla ei ole merkitystä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että nousuhumala kestää korkeintaan 45 min. Sen jälkeen se on vain uuden nousuhumalan hakemista ja uskottelua itselle, että kivaa on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käsidesiä tai WC-tolua. Liuottimet sniffattuna nousee. Hiki valuu naamasta ja joudut pyyhkimään ja silmäkulmista myös valuu joskus myös selkä helmeilee hikikarpaloita esim vihreän T-paidan läpi näkyy ja tuntuu. Silmäsi ovat punertavat. Niistä huomaa tarkja katsoja.
Ja eikun töihin.
Silloin, kun vielä tuli juotua olutta kunnolla, niin ensin kaksi pulloa A-olutta alle ja loput keskiolutta, nousuhumala jatkui aamuun asti.
Sama täällä. On vain jo aloittaessa vähän ahdistunut olo ja pahenee koko ajan. Olen miettinyt samaa, että aivojen kemiassa on jotakin ehkä tapahtunut. Onkohan merkki että olisi ryyppäillyt tarpeeksi? Kun vain saisi lopettamispäätöksen tehdyksi.
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä. On vain jo aloittaessa vähän ahdistunut olo ja pahenee koko ajan. Olen miettinyt samaa, että aivojen kemiassa on jotakin ehkä tapahtunut. Onkohan merkki että olisi ryyppäillyt tarpeeksi? Kun vain saisi lopettamispäätöksen tehdyksi.
ensin olla talvi selvinpäin. Älä ajattele niin, ettet voi enää koskaan ottaa viinaa vaan jätä se mahdollisuus tehdä valinta. Jos ajattelee ettei enää koskaan voi ottaa niin se voi masentaa ja sen jälkeen sitä sortuu taas juopottelemaan.
Tosiasia voi silti olla, että se ainoa oikea valinta on, ettei enää koskaan, mutta ehkä sitä ei ihan aluksi ole hyvä ajatella niin.
Mene ja tiedä näistä kun on niin yksilöllistä mikä kellekkäkin sopii.
Ei se palaudu kun on kerran mennyt. Itsellä ei tunnu mikään nousevan päähän. Saa juoda litran kossun muutamaan tuntiin niin sitten ehkä on pieni pöhnä.