Lue keskustelun säännöt.
Tauko nousuhumalan palauttamiseksi
27.04.2024 |
Ongelmani on sellainen, että vuosien keskiraskaan harjoittelun seurauksena kunnon nousuhumalaa ei enää tule.
Jos juon vaikka sixpackin tai viinipullon, niin seuraus on että tulen lievään humalaan, MUTTA se ei tunnu oikeastaan miltään. Jos juon lisää, niin tulen hieman enemmän humalaan, mutta edelleenkään ei tunnu juuri miltään. Jos juon vielä lisää, niin... no sitten tulen liian humalaan, mutta edelleenkään ei tunnu juuri miltään.
Siis nousuhumalan aivopoimuja hyväilevä kosketus on erittäin laimea tai puuttuu kokonaan.
Koska juomamäärän lisääminen ei toimi, ajattelin kokeilla juomataukoa. Onko joku kokeillut? Kuinka pitkän tauon vaatii, että sietokyky heikkenee aloittelijan tasolle? Kaksi viikkoa, kuukausi, kolme kuukautta, vai mitä?
Ja ei sitten mitään lopettamissaarnoja, niistä en ole kiinnostunut, vaan vastauksia tekniseen kysymykseeni. Kiitos jo etukäteen.
Kommentit (64)
Olen kyllä vanhempikin, ja ennen tuli juotua paljon.
Nykyään aivan sama, vaikka ottaisi kohtuudella, aina samanlainen ahdistava, turtunut pöhnä, ja tapiksi kova krapula.
Viinakiintiö on jo juotu.
Samansuuntainen ilmiö on kaikilla tutuillakin, ja arvelen sen kiintiön täyttymisen alkavan siinä neljänkympin kieppeillä.
Juomistaan sinnikkäästi jatkavilla tyyli muuttuu pikkupaukuiksi joka päivä muutamaan kertaan, ja pelko pitää erossa kunnon humaltumisesta. Heilläkään ei ole mitään nousuhumalaa koskaan.
Itse lopetin jo pari vuotta sitten, ja takuulla olen paremmassa kunnossa, kuin em. kolleegat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ite tosin en ole oikeastaan koskaan juonut mitenkään paljoa, mutta muutama vuosi sitten tuli topicin kaltainen olotila, että ei sen vähänkään vertaa enää tehnyt viinaa mieli. Matkamuistoviinat (n. 50 pulloa) pilantuu baarikaappiin :) Jos pämppää, niin seuraava päivä menee ikään kuin pilalle ja se yhden illan pämppyy ei ole sen arvoista. Onkohan tälle olemassa ihan jokin lääketieteellinen nimitys...
Valitettavasti ensimm'äinen merkki ns. veteen piirretyn viivan ylittämisestä on nousuhumalan puuttuminen. Se johtuu geeni perimästäsi. Kuulut valitettavasti alkoholisistiseen porukkaan ja vakava alkoholisoituminen on edessä.
Ja valitettavasti alkoholin haitat eivät vielä ole tarpeeksi isoja, että uskoisit asian ja tulet juomaan lisääntyvissä määrin ennen pohjalle pääsyä.
Nousuhumalan puuttuminen johtuu aivoissa tapahtuvista muutoksista joita ns. alkoholismi geenit aiheuttavat.
Nautintoa tuovat reseptorit ovat pysyvästi tuhoutuneet etkä enää pysty saamaan hyvää oloa alkoholista, koskaan.
Rankkaa asiaa, mutta valitettavasti totta.
Itsekin täs viimeisin vuoden aikana huomannut tuon nousuhumalan puuttumisen, tai ehkä jotain sinnepäin olevaa tapahtuu muutaman ekan bissen kohdalla, mutta ei todellakaan mitään sellaista mitä nuorempana. Samaten en myöskään tule sellaiseen "kunnon känniin", että paita lähtee päältä ja isketään jokaista naista...
Se alkoholin rohkaiseva vaikutus on kadonnut johonkin.
Toisaalta hyvä että ei tule sit hölmöiltyä, mutta juurikin tuossa naisten kans asioimisessa olen oikeastaan samanlainen, yhtä ujo, kuin selvinpäin, vaikka mäyräkoira olisi pohjilla :D
Tuossa aloituksessa huolestuin siitä kun itse olen vasta 24 vuotta, ja jotain samansuuntaista havaittavissa, kuin parikymmentä vuotta vanhemmilla miehillä...
kyllä se on nämä vauva.fi jutut naurettavia. etenkin aloittajan viesti.
humalatilan saa kun juo.
eli tulet humalaan jos otat tarpeeksi.
asian ydin tuli selväksi? mistään nousuhumalista ole kuullutkaan.
viina ja olut käy päähän koska ne on sitä itseään.
en tiedä mitä lientä aloittaja juo.
t. 30 vuotta ottanut ja ikää 50v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juoppo-uran alkutaipaleella känni tuntuu ihan lystiltä, mutta kun viinaa on litkitty runsain mitoin ja riittävän kauan, niin pirteä ja hauska nousuhumala katoaa iäksi.
Siitä eteenpäin teet mitä hyvänsä, kuntoilet, elät terveellisesti, olet juomatta vaikka vuosia - känni on aina samanlainen turruttava, väsyttävä ja tyhmistävä pöhnä.
Iloviinasta tuleekin itkuviinaa, jota juodaan pakolla.
Kannattaa pitää vähän taukoa sillon tällön, kaikkeen kivaan tottuu. Itse havahduin kun join oluen ohessa kokonaisen brandy pullon illan aikana eikä se mitään sen suurempaa iloa tuottanut. Vielä muutama kuukausi sitten oli aina kohokohta kun osti jotain terävää alkosta. Nyt parisen viikkoa juomatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei lihavalle mikään määrä riitä. Mutta voit kokeilla sellaista, että ole 2 päivää vesipaastolla. Sitten toisena päivänä ei juuri vettäkään vaan kovaan janoon vedä kossua colalla tiuhaan tahtiin ja pari konjakkia väliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 32v. Olin 1v5kk juomatta tippaakaan. Alkoholisti olen tiennyt olevani jo monta vuotta. Tuossa viikko sitten ajattelin että no niin eiköhän se nyt taas tule nousuhumala kun nuinkin pitkään ollut juomatta. 21 kaljaa meni muutamassa tunnissa, muisti meni (tai sammuin/nukahdin?), ei minkäänlaista nousuhumalaa. Päivien masennus jne kuten aina ennenkin, mutta ei nousuhumalaa.
Kyllä se vaan niin näyttää olevan että aivot ovat muuttuneet, nousuhumalaa ei enää alkosta tule. Kumpa sitä nyt vain saisi sen tajuttua.
Ihminen (alkoholisti) on ihmeellinen olento, tänne sitä vain kirjoittelen faktoja ja sitten taas joku pv ajattelen varmaan että no niin, kyllähän se tällä kertaa taas tulee nousuhumala jne Noh, päivä kerrallaan.
En ole koittanut, olisiko nousuhumala tullut takaisin, mutta ilmeisesti se ei enää tule, kun sen on menettänyt. Itse en enää pitkään aikaan nousuhumalaa kokenut, juominen oli vain pakkoa ilman iloa kasvavin määrin, joten lopettamispäätöshän oli tuollaisessa tilanteessa helppo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kohta menossa all incl. -lomalle. Nousuhumala tiedossa 3-5 x päivä!
1. Aamiaisella Mimosat, vau, sitten laskuun ja vesijumpalle
2. Jumpan jälkeen kuoharit, uusi nousu, lepoa
3. Lounasviinit nousuttavat
4. Unoset, iltapäivän kuoharit, juhuu
5. Illallisen viinit, taas mennään
Mitään teräviä ei naukkailla, GT:t joskus aperitiiviksi ja likööriä yömyssyksi. Humalassa toikkaroivia ihmisiä ei noissa hotelleissa näy, emme käy teinipaikoissa. Ikää meillä on jo yli 60.
Vierailija kirjoitti:
Mutta oikeasti, kuka muka juo mitään alkoholijuomia ensisijaisesti maun takia?! Ja humala olisi sitten vain ei-toivottu sivuvaikutus. Moni alkoholisti aloittaa nykyään uransa sivistyneestä viininmaistelusta. Itseään on helppo pettää.
Jos se maku olisi oikeasti pääasia, niin alkoholittomat viinit ja oluet olisivat huippusuosittuja. Ja alkoholiton konjakki olisi varmaan kehitetty. Puhumattakaan alkoholittomasta kossusta, jota ostettaisiin sen hienon viipyilevän jälkimaun takia.
Ei, humalan takiahan sitä juodaan, kuka millaisenkin. Ja avauskysymykseni koski humalan optimointia, niin sanoakseni. Eli sitä, millaisen tauon jälkeen pääsisin pienillä annoksilla kohtuulliseen hutikkaan.
Olen useammankin kerran maistanut pihvin kanssa alkoholitonta punaviiniä, mutta se ei vain ole hyvää. Ihan juotavia holtittomia valkoviinejä, kuohuviinejä ja giniäkin kyllä löytyy, mutta punaviinejä ei. Tämä on vääryys. Kunnon pihvin kanssa on aina haettava pikkupullo punkkua Handelista.
Mutta ap:n varsinaiseen ongelmaan en osaa kertoa vastausta. Uskon kyllä, että tauko juomisesta voi auttaa, ainakin hieman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti ensimm'äinen merkki ns. veteen piirretyn viivan ylittämisestä on nousuhumalan puuttuminen. Se johtuu geeni perimästäsi. Kuulut valitettavasti alkoholisistiseen porukkaan ja vakava alkoholisoituminen on edessä.
Ja valitettavasti alkoholin haitat eivät vielä ole tarpeeksi isoja, että uskoisit asian ja tulet juomaan lisääntyvissä määrin ennen pohjalle pääsyä.
Nousuhumalan puuttuminen johtuu aivoissa tapahtuvista muutoksista joita ns. alkoholismi geenit aiheuttavat.
Nautintoa tuovat reseptorit ovat pysyvästi tuhoutuneet etkä enää pysty saamaan hyvää oloa alkoholista, koskaan.
Rankkaa asiaa, mutta valitettavasti totta.
On se hyväkin asia. itse en olisi voinut raitistua ilman tätä vääjäämätöntä nousuhumalan katoamista. Jos tulisi vaikka vain kymmenosa siitä noususta mitä oli alkuun, niin eipä tulisi raittiudesta mitään. Mutta kun ei niin ei. Nyt raittius menee oikein hyvin ja on mennyt kuusi vuotta. Hirveä jurrikänni kyllä tuli, ryyppyputki ja sitten kauheat vieroitusoireet.
Ratkesin vapun kunniaksi juomaan pidettyäni 4kk tipattoman eikä silti nousua tule
Kalja turvottaa ja sitä saa juoda litrakaupalla että tuntuu jossain.
ensin olla talvi selvinpäin. Älä ajattele niin, ettet voi enää koskaan ottaa viinaa vaan jätä se mahdollisuus tehdä valinta. Jos ajattelee ettei enää koskaan voi ottaa niin se voi masentaa ja sen jälkeen sitä sortuu taas juopottelemaan.
Tosiasia voi silti olla, että se ainoa oikea valinta on, ettei enää koskaan, mutta ehkä sitä ei ihan aluksi ole hyvä ajatella niin.
Mene ja tiedä näistä kun on niin yksilöllistä mikä kellekkäkin sopii.