Miten kokopäivätyössä käyvät jaksavat perhearkea?

Helposti jaksoin, vaikka kävin töissä ja opiskelin siinä samalla.

Samaa ihmettelen. Kaikki tuttuni, jotka käyvät kokopäiväisesti töissä, ovat ihan hajalla henkisesti, saati ne, joilla on vielä lapsiakin siinä sivussa. Riistokapitalismi imee ihmisistä mehut ja pahempaan suuntaan mennään koko ajan.

jää kotia makoilee tuille.tää on rentoo ja kaikki maksetaan

En tiiä. Mulla on kaksi lasta ja heidän saamisen jälkeen en ole tehnyt päivääkään kokoaikaisena. Perhevapaiden jälkeen olen ollut osittaisella hoitovapaalla ja teen 6 tuntia päivässä. Näin voi tehdä niin kauan kuin lapset pääsee tokaluokalta.

Työ vie ihan liiallisesti aikaa ja voimavaroja ihmisten elämästä.

Aivan hyvin se toimii. Kolme lasta ja kokopäivätyö. Siinä unohtuu se oman ajan odottelu. Jos on vähemmän tekemistä, jaksaa myös vähemmän. Arjen rytmi auttaa jaksamaan ja rutiinit helpottaa. On sitä ihan leppoisaakin aikaa usein : ) perheen kesken.

Omituinen kysymys.Kautta aikojen,on käyty töissä,huolehdittu lapsista ja perheestä.

Mikä on,ettei siihen nykyään pystytä?

Tein osapäivästä kun nuorimmaisen jouduin hoitoon viedä(3.5v oli). Ja täyttä päivää en ole tehnyt sen jälkeenkään, elämä on paljon muuta kun työntekoa.

No tätä oon usein miettinyt itsekin, että millä tätä jaksaa.

Olen töissä päiväkodissa ja enimmäkseen nautin työstäni. Kuitenkin työpäivät ovat raskaita ja kuluttavia, meteliä ja haasteita riittää. Aamulla hoidan ensin omat lapset, työpäivän ajan kasvatan toisten lapsia ja lopun päivää taas omia lapsia. Aina ei (työ-)päivään mahdu edes kahvitauon vertaa aikaa hengähtää. Silti tätä jaksaa.

On pakko.

Ei. En jaksa kumpaakaan. Kokopäivätyötä saati perhe-elämää. Siksi järjestin asiani toisin.

Up

Lapset vievät mukanaan raskaan työpäivän jälkeen ja pistää ajatukset oikeisiin mittasuhteisiin. Väsyneempi olin ennen lapsia.

Jaksaahan sitä kun on hyvä puoliso tukena. Ja toisaalta teen työtä josta pidän, joten se ei kyllä ime kaikkia mehuja. Elän juuri sitä elämää mistä haaveilin, vaikka tietenkin tämä on myös raskasta välillä. 

Ihan ok. Tosin vain 1 lapsi, jolla kyllä 3 harrastumenoa viikossa. Mies tekee kolmivuorotöitä. Hoidamme myös iäkköiden vanhempiemme asioita.

Olen energisempi nykyään vaikka olen 1 lapsen totaaliyh. Lapsi toi elämääni mm. rutiinin, säännöllisen ruokarytmin, jokapäiväistä ulkoilua, 8 tunnin yöunet.

Aiemmin saatoin työpäivän jälkeen nukkua parin tunnin päikkärit jonka jälkeen en koko iltana enää päässyt sohvalta ylös. Yöunet oli katkonaisia ja aivan liian lyhyitä. Ruokaa söin milloin sattui ja laadullisesti huonompaa kuin nykyään. Viikonloput meni kokonaan nukkuessa ja harvemmin sitä jaksoi mitään muuta hereillä ollessa tehdä kuin tuijottaa telkkariaja mussuttaa roskaruokaa.

Kyllä elämäni on huomattavasti parempaa lapsen kanssa.