Te jotka olette pystyneet opiskelemaan akateemisen tutkinnon

Vierailija kirjoitti:

84: Miten loogisena ja todennäköisenä selityksenä pidät tuota?

Miksi muut opiskelijat pärjäävät? Miten paljon yliopistossa pitää opettamalla opettaa oppilaita, jotta he pärjäisivät? Akateeminen tutkinto on pystyttävä suorittamaan ilman jatkuvaa ulkopuolista ohjausta. Opiskelupaikka on täysin väärä, jos rautalanka täytyy ottaa käyttöön. 

Niin. Koko tutkinnon pystyykin tekemään ilman ulkopuolista ohjausta, paitsi juuri sen gradun.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu täysin siitä, mitä on opiskellut. Eivät humanistit työllisty.

No ei nyt ihan näinkään: monesta humanistista tulee opettaja, eikä heitä juuri työttöminä ole. Itsekin olen tällaisesta esimerkki, ja kyllä kelpaa pitkiä lomia pitää, eikä palkassakaan ole moittimista.

Ainakin historian opettajista on ylitarjontaa. Työpaikka kyllä löytyy, jos on valmis muuttamaan kauas yliopistokaupungista, mutta kuinka moni haluaa?

Koulutusinflaatio. Opettajia on koulutettu liikaa, eikä varsinkaan aineenopettajille riitä tarpeeksi töitä. Kun monella on saman arvoinen tutkinto myös tutkinnon arvo alenee ja se laskee palkkoja. 

Miksi lääkäreitä ei sitten kouluteta enempää, tai psykologeja? Hakijoita kyllä riittäisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka tahansa suunnilleen normaalilla järjellä varustettu pystyy opiskelemaan jonkin akateemisen tutkinnon. Jos ei viitsi tai jaksa, on se oma valinta. 

Se, että ei jaksa, tarkoittaa nimenomaan sitä, että ei normaalijärjestään huolimatta pysty.

Moni jättää gradun tekemättä eli keskeyttää opintonsa loppusuoralla. Tekosyitä on paljon, mutta perimmiltään kyse on siitä, että eväät eivät riitä.

Minkälaiset eväät sinun mielestäsi ei riitä? Anna tulla vaan perustelujen kera, kiitos. Ihminen hyväksytään opiskelemaan ja opinnot sujuu hyvin, mutta sitten ei kykene Laura Huhtasaari tasoiseen gradusuoritukseen? Kyllä se syy löytyy yleensä perfektionismista pikemminkin. 

 

Syy ei ole perfektionismissa

Kyllä sekin aiheuttaa sitä, ettei maaliin pääse. Se on helppo sanoa, jos ei ole henkilökohtaisesti kokenut mitä perfektionismi voi pahimmillaan olla. Perfektionismi ei ole pelkästään jonkinlaista viilaamista tai jonkinlaista täydellisyyden tavoittelua. Perfektionismissä kärjistyy täydellisyyden tavoittelu niin pitkälle, että aloittamisen kanssa on jo hankaluuksia. Perfektionismi voi olla monen eri äärimmäisyyksiin menevän syyn summa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu täysin siitä, mitä on opiskellut. Eivät humanistit työllisty.

No ei nyt ihan näinkään: monesta humanistista tulee opettaja, eikä heitä juuri työttöminä ole. Itsekin olen tällaisesta esimerkki, ja kyllä kelpaa pitkiä lomia pitää, eikä palkassakaan ole moittimista.

Ainakin historian opettajista on ylitarjontaa. Työpaikka kyllä löytyy, jos on valmis muuttamaan kauas yliopistokaupungista, mutta kuinka moni haluaa?

Koulutusinflaatio. Opettajia on koulutettu liikaa, eikä varsinkaan aineenopettajille riitä tarpeeksi töitä. Kun monella on saman arvoinen tutkinto myös tutkinnon arvo alenee ja se laskee palkkoja. 

Miksi lääkäreitä ei sitten k

Lääkäriliitto ei ainakaan halua kun sitten harvat lääkärit ei voisi vetää 20 tonnin kk palkkaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka tahansa suunnilleen normaalilla järjellä varustettu pystyy opiskelemaan jonkin akateemisen tutkinnon. Jos ei viitsi tai jaksa, on se oma valinta. 

No ei todellakaan onnistu Suomen isoimmissa kaupungeissa, joissa yliopistotutkinnot eivät ole tasoa Jyväskylä tai Joensuu. Mitä maakuntayliopistosta saadulla vessapaperilla tekee?

Luuletko oikeasti, että tutkintojen vaativuudessa on tuollaisia eroja? Tai että työnantajaa kiinnostaa mikään muu kuin hakijan osaaminen? Meinaat että kun Helsingistä valmistunut saa professoriuden Joensuusta tai Jyväskylästä, hän tyhmistyy ja taantuu?

Ei ole luulo. Tiedän useita maakuntayliopistosta valmistuneita ihmisiä, jotka eivät pärjää työelämässä eivätkä jatko-opinnoissa mm. Helsingin ylipi

Aallon fyssa onkin oma lukunsa. Siellä on puolet neroja ja lopuillakin on ällärivi. Opetuksessa edetään siihen tahtiin, etteivät nämä lahjakkuudet pitkästy. Joku perusteuvo huomaa nopeasti olevansa väärässä paikassa.

Tein graduni ilman minkäänlaista ohjausta. Vasta kun olin valmis, otin ensi kertaa yhteyttä ohjaajaani ja lähetin tälle tekstin. Sain arvosanaksi vitosen sekä aineeni vuosittaisen gradupalkinnon. Nyt teen väitöskirjaa, jälleen täysin itsenäisesti.

Vierailija kirjoitti:

Jep, mutta oli se tutkinto työn takana mielenterveysongelmien ja opintotukien loppumisen vuoksi. Vanhemmilta en saanut apua koska nimenomaan heidän väkivaltaisuutensa on aiheuttanut ongelmani. Kävin väkisellä töissä opintojen ohessa, oksensin ahdistuksesta ennen töitä melkein joka päivä. 

Mutta kaikesta tuosta traumasta huolimatta suoritit sen. Olet esikuva,

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

84: Miten loogisena ja todennäköisenä selityksenä pidät tuota?

Miksi muut opiskelijat pärjäävät? Miten paljon yliopistossa pitää opettamalla opettaa oppilaita, jotta he pärjäisivät? Akateeminen tutkinto on pystyttävä suorittamaan ilman jatkuvaa ulkopuolista ohjausta. Opiskelupaikka on täysin väärä, jos rautalanka täytyy ottaa käyttöön. 

Niin. Koko tutkinnon pystyykin tekemään ilman ulkopuolista ohjausta, paitsi juuri sen gradun.  

Meillä ohjaaja sanoi yllättäen keväällä, että loppuvuonna hän ei sitten ohjaakaan graduja, vaan keskittyy omaan tutkimukseensa. Kaikki saivat gradunsa silti tehdyksi. Minä olin kyllästynyt satunnaiseen ja hitaaseen menoon jo aiemmin ja puursin gradun kokoon yhden seminaarin muodollisuuksilla, kun oli jo kiire lähteä töihin. Vähän vihaisiahan siinä oltiin ohjaajan välinpitämättömyydestä, mutta ei itketty heitteillejätöstä, vaan tehtiin se gradu.

Gradulla osoitetaan, mitä kyetään tekemään. Jollei gradua saa aikaan, sietääkin poistua paikalta ilman tutkintoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

84: Miten loogisena ja todennäköisenä selityksenä pidät tuota?

Miksi muut opiskelijat pärjäävät? Miten paljon yliopistossa pitää opettamalla opettaa oppilaita, jotta he pärjäisivät? Akateeminen tutkinto on pystyttävä suorittamaan ilman jatkuvaa ulkopuolista ohjausta. Opiskelupaikka on täysin väärä, jos rautalanka täytyy ottaa käyttöön. 

Niin. Koko tutkinnon pystyykin tekemään ilman ulkopuolista ohjausta, paitsi juuri sen gradun.  

Meillä ohjaaja sanoi yllättäen keväällä, että loppuvuonna hän ei sitten ohjaakaan graduja, vaan keskittyy omaan tutkimukseensa. Kaikki saivat gradunsa silti tehdyksi. Minä olin kyllästynyt satunnaiseen ja hitaaseen menoon jo aiemmin ja puursin gradun kokoon yhden seminaarin muodollisuuksilla, kun oli jo kiire lähteä töihin. Vähän vihaisiaha

Gradun arvioinnissa otetaan huomioon myös se miten ottaa ohjausta vastaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

84: Miten loogisena ja todennäköisenä selityksenä pidät tuota?

Miksi muut opiskelijat pärjäävät? Miten paljon yliopistossa pitää opettamalla opettaa oppilaita, jotta he pärjäisivät? Akateeminen tutkinto on pystyttävä suorittamaan ilman jatkuvaa ulkopuolista ohjausta. Opiskelupaikka on täysin väärä, jos rautalanka täytyy ottaa käyttöön. 

Niin. Koko tutkinnon pystyykin tekemään ilman ulkopuolista ohjausta, paitsi juuri sen gradun.  

Meillä ohjaaja sanoi yllättäen keväällä, että loppuvuonna hän ei sitten ohjaakaan graduja, vaan keskittyy omaan tutkimukseensa. Kaikki saivat gradunsa silti tehdyksi. Minä olin kyllästynyt satunnaiseen ja hitaaseen menoon jo aiemmin ja puursin gradun kokoon yhden seminaarin muodollisuuksilla, k

Olin ihan tyytyväinen cum laudeeni. Olihan se vähän toisella kädellä tehty, mutta ei tarvitse silti hävetä.

Kyllä se vaatii enemmän suhteita ja verkostoitumista, että pärjää elämässä. Ei se akateeminen tutkinto tee autuaaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Riippuu täysin siitä, mitä on opiskellut. Eivät humanistit työllisty.

Eikä monen muunkaan alan maisteri. Esim. biologien työllisyys aivan surkea, tosin tällä hetkellä heitä tarvitaan tässä energiamurroksessa moniin työtehtäviin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyisenlaisessa palkkatyöjärjestelmässä on pakko vaatia vuosikausien koulutus sellaisiinkin hommiin, jotka todellisuudessa oppisi parissa viikossa. Muuten kaikki pyrkisivät vain koko ajan suositumpiin hommiin eikä kukaan tekisi niitä paskatöitä. Tästä johtuu se, että lastenhoitajilta, anteeksi varhaiskasvatuksen opettajilta vaaditaan korkeakoulututkinto, mutta valintatalon kassaksi pääsee ilman mitään koulutusta.

Ylikouluttautuminen ei koske ainoastaan sellaisia hommia, joita jokainen pystyisi ilmiselvästi tekemään pelkän työhön ohjauksen perusteella. Myös sellaisiin töihin, jotka todella vaativat koulutusta on koulutusaika usein monta kertaa pidempi kuin olisi tarpeellista. Tämä käy huvittavan avoimesti ilmi siitä miten ammattikorkeakouluihin otetaan porukkaa sekä lukioista että ammattikouluista. Sähköteknikon ammattikorkeakoulututkinnon aloittavat samalta viivalta se, joll

On olemassa AHOT-järjestelmä. Aikuinen sähkömies osaa enemmän ja valmistuu AMK:sta nopeammin. Minulla esimerkiksi meni 2 vuotta 4 kk. Lukiolaisella menee yleensä inssiopintoihin 4 vuotta, mutta ei se edes riitä kaikille, vaan joillakin menee 5 tai 6 vuotta. 

Lasten määrä on romahtanut Suomessa. Opettajia tarvitaan paljon nykyistä vähemmän.

Vierailija kirjoitti:

Tein graduni ilman minkäänlaista ohjausta. Vasta kun olin valmis, otin ensi kertaa yhteyttä ohjaajaani ja lähetin tälle tekstin. Sain arvosanaksi vitosen sekä aineeni vuosittaisen gradupalkinnon. Nyt teen väitöskirjaa, jälleen täysin itsenäisesti.

Eikö teillä ollut pakollisia graduseminaareja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tein graduni ilman minkäänlaista ohjausta. Vasta kun olin valmis, otin ensi kertaa yhteyttä ohjaajaani ja lähetin tälle tekstin. Sain arvosanaksi vitosen sekä aineeni vuosittaisen gradupalkinnon. Nyt teen väitöskirjaa, jälleen täysin itsenäisesti.

Eikö teillä ollut pakollisia graduseminaareja?

Ohis. Meillä oli eräänlainen järjestäytymisseminaari, ja muutama viikko myöhemmin seminaari, jossa katsottiin, mitä kukin oli suunniteltu. Muitakin oli myöhemmin, mutta niihin osallistuivat vain ne, joilla oli hankaluuksia.

Muista en tiedä, mutta minä jätin graduni esitarkastukseen, ja koska huomautettavaa ei ollut, se jatkoi matkaansa naapuriyliopistoon tarkastettavaksi. Pikkuruisella laitoksellamme poikettiin aika usein siitä, mitä muualla pidettiin itsestäänselvyytenä.

Yliopistossa oppi opiskelemaan, mutta työelämässä vaaditaan sitä, että saa tehtyä valmista annetussa aikataulussa ilman, että jokaista tehtävää asiaa välttämättä ehtii opiskella yhtä perinpohjaisesti kuin yliopistossa. Tai siis että tekee ja siinä oppii, eikä sorru siihen, ettei edes yritä, ellei tiedä kaikkea asiasta etukäteen. Onhan se tutkinto varmaan taustalla vaikuttanut, että on toistaiseksi pysynyt töissä, tiedä sitten jatkosta, mutta kyllä moni on mennyt ohi työelämässä vähemmälläkin opiskelemisella. Ei haittaa, eikä harmita, kun tietää, että en ole ihan tyhmä kun suoritin opinnot  nuorena ja pääsin heti valmistuttua töihin. En ole kuitenkaan johtajatyyppiä, mikä olisi tuonut varmaan paremmat liksat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu täysin siitä, mitä on opiskellut. Eivät humanistit työllisty.

Mutta on mahdollista opiskella joku muu tutkinto tai muuttaa ulkomaille. 

Eikös perskokkarehallitus ole kieltämässä useamman tutkinnon suorittamista? Jälkimmäinen vaihtoehto taitaa siis olla ainoa.

Ei ole kieltämässä. Ainoastaan yhtäaikaisen suorittamisen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

84: Miten loogisena ja todennäköisenä selityksenä pidät tuota?

Miksi muut opiskelijat pärjäävät? Miten paljon yliopistossa pitää opettamalla opettaa oppilaita, jotta he pärjäisivät? Akateeminen tutkinto on pystyttävä suorittamaan ilman jatkuvaa ulkopuolista ohjausta. Opiskelupaikka on täysin väärä, jos rautalanka täytyy ottaa käyttöön. 

 

Olen eri, mutta samaa mieltä siitä, että ihan jatkuvaa ulkopuolista ohjausta ei tarvita, koska kyse on aikuisista ihmisistä. Gradu on kuitenkin niin erityyppinen opintosuoritus kuin tentit ja seminaarit, joten ohjaus on ihan hyödyllistä, jos sitä kokee tarvitsevansa. On useita esimerkkejä siitä, että graduahdistusta kokevat ja opintojen pysähtymisestä kärsivät ovat hyvän ohjauksen tuella saaneet gradunsa kirjoitettua, osa jopa erittäin hyvin arvosanoin.

Aika kädentöntä jengiä, jos ei Wordia osata käyttää. Minulla ei ole minkään Office-softan kanssa ongelmia, oli ne sitten Mac, PC tai Online versioita ja kirjoitan VBA koodia. Olen kuitenkin Boomerimies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka tahansa suunnilleen normaalilla järjellä varustettu pystyy opiskelemaan jonkin akateemisen tutkinnon. Jos ei viitsi tai jaksa, on se oma valinta. 

No ei todellakaan onnistu Suomen isoimmissa kaupungeissa, joissa yliopistotutkinnot eivät ole tasoa Jyväskylä tai Joensuu. Mitä maakuntayliopistosta saadulla vessapaperilla tekee?

Luuletko oikeasti, että tutkintojen vaativuudessa on tuollaisia eroja? Tai että työnantajaa kiinnostaa mikään muu kuin hakijan osaaminen? Meinaat että kun Helsingistä valmistunut saa professoriuden Joensuusta tai Jyväskylästä, hän tyhmistyy ja taantuu?

Kyse ei ole tutkinnon vaativuudesta, vaan oppilasaineksen laadusta. Parhaat opiskelijat ovat yleistäen niissä yliopistoissa, joihin on vaikeinta päästä. Tämä on syy siihen, miksi työnantajat preferoivat hyvistä yliopistoista valmistuneita. Tutkinto on aika sekundäärinen.