"Suuri osa alakoululuokan oppilaista ei pystynyt lainkaan seuraamaan opetusta"

Ei aikaisemmin armahdettu oppilasta, jos se ei osannut tai muuten suoriutunut, niin kylmästi jäi luokalleen.

Alakoulussa oli kuri. Missä on tämän päivän kuri.

Pitäisi keskittyä ikäiselleen lapselle annettuihin odotuksiin ja nehän jo määrää tietääkseni kouluhallitus, jos sellainen vielä on. Jos ei kykene vaikka kielellisesti seuraamaan opetusta, niin on jäätävä kertaamaan luokka. Tuskin hallituksen ehdottamat tukitoimet kielellisesti huonoille oppilaille auttavat. Kun ei vanhemmilla ole halua oppia kieltä.

Tukitoinmet pitää keskittää kielellisesti osaaviin.

Vierailija kirjoitti:

Miksi kouluissa on näitä extratehtäviä mm. Matematiikassa halukkaille? Minun lapseni ne kaikki tekee. Tämänhän kasvattaa kuilua jo ekalta luokalta lähtien.

 

Niin?

Ekstratehtävät tosiaan kasvattaa kuilua. Jos on osaava ja saa nopeasti kaikki tehtävät tehdyksi, voisi saada vapaata aikaa vaikka piirtää tai lukea mieluista kirjaa. 

Minua hitaana olisi ärsyttänyt ja lamannut, jos osa pääsee nopeuden takia ohi. (Olen hidas, mutta älykäs) Esim matikankokeen tein aina kiitettävällä arvosanalla, mutta olin kaikkein hitain. Nyt DI.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kyllä mistään ma mui sta kiinni tämä.

Ei niistä varsinaisesti ole apua tässä ongelmassa. ÄO lähentelee nollaa ja kulttuuri on mitä se nyt on. 

Joo, "kulttuuri", ts. käsien heiluttelu ja kimppuun käyminen, jos joku on eri mieltä tai väärää uskontoa ... anna mun kaikki kestää. Eiköhän vihrpösilöys ala olla jo tiensä päässä.

Vierailija kirjoitti:

Ei aikaisemmin armahdettu oppilasta, jos se ei osannut tai muuten suoriutunut, niin kylmästi jäi luokalleen.

Alakoulussa oli kuri. Missä on tämän päivän kuri?

Kuri, tyypillinen alakoulun naisope pitää kuria hakkaamisena. Ne on älyn jättiläisiä, jee.

Ihmisiä koulutetaan vastaamaan yhteiskunnan tarpeisiin, ja tietysti arjen vaatimuksiin.

Jo arjesta itsenäisesti selviytyminen on nykyään jokseenkin ihme.

Entäpä työ sitten, joka on yhteiskunnan tarve. Mitä hyötyä koululaitoksesta on yhteiskunnalle jos sieltä pääsee läpi olemalla vain fyysisesti paikalla oppimatta mitään. Tulisi ehdottomasti tiukasti rajata ja noudattaa luokaltapääsyn vaatimukset, kuten aiemmin koululaitoksen itsestäänselvyys oli. Nyt tilanne on pakollisen toisen aseäteen myötä se että kaksi henkilöä samoilla papereilla voivat olla totaalisen eri tasolla. Toinen ei osaa kirjoittaa eikä välttämättä edes puhua, kun toinen voi olla todella lahjakas, tietotaitoinen ja innostunut.

Siinä onkin sitten rekrytoijalla tehtävää valita sopivampi, eritoten kun on nämä pakolliset rassismi- ja muut kiintiöt.

pienen paikkakunnan koulussakin ongelma ovat luokassa huutavat ja häiriköivät oppilaat, nekin lapset jotka haluavat opiskella eivät siihen pysty ja opettajilla ei ole mitään todellisia keinoja asiaan eikä näitä häiriköiviä oppilaita saada pysyvästi ulos luokista... tämä tuhoaa muiden opiskelun... koko Suomen koulujärjestelmä on kaatunut...

Moni vanhempi ei vain hyväksy sitä että lapsi tarvitsee todennäköisesti tukea opinnoissaan. Jokin syy sille on miksi korkeakoulutus on aina ollut voimakkaasti periytyvää myös Suomessa.

 

Nyt vain on niin, että lyhyen hetken ajan suomalaiset oppilaat pärjäsivät paremmin, koska kouluissa oli enemmän resursseja ja se sai vanhemmat kuvittelemaan, että voi vain nostaa jalat pöydälle koska koulu hoitaa. Tämän kun yhdistää lukemisen vähenemiseen ja yhä nuorempana aloitettuun älylaitteiden käyttöön niin hyvä on. 

Tuo itseohjautuva oppiminen ei vaan toimi kuin harvoilla etenkään ala-asteella.

Sanoituskasvatus on nykyisin osa "kasvatustieteen ammattilaisen" identiteettiä. Harmi vaan, että lapset eivät yleensä tottele vaikka niille sanoittaa.

🤢

Maahanmuuttajissa on erilaisia lapsia. Aasiasta tulevat  lapset ovat usein hyvin keskittymiskykyisiä ja kunnianhimoisia sekä arvostavat koulutusta. Tulee perheistä, taustasta. Suomen yliopistoissa on paljon lahjakkaita esim kiinalaisia. Jos luokan oppilaista enemmistöllä on muu äidinkieli kuin suomi, niin oppiminen on hitaampaa ja on kulttuurisia haasteita. Kantasuomalaisilla lapsilla on matkapuhelimien ja äidin yksinhuoltajuuden aiheuttamaa keskittymiskyvyttömyyttä. Perhemalli on tärkeä. 

"Miksi mun pitää siivota paikkani?", kysyi eskarilainen.

"Siksi, kun minä sanon niin", sanoi eskariope rauhallisesti.

Olin todella iloinen kuullessani tämän lyhyen keskustelun. Nykyään lapsille selitetään ja perustellaan tavallisia velvollisuuksiin liittyviä asioita ihan liikaa. Lapset vänkäävät ja aikuiset selittävät. Jämäkkä aikuisen "ei" tai "siksi, kun minä sanon niin" riittää. 

Rauhalliseen oppimisympäristöön tarvitaan:

- keskittymiskykyinen lapsi, jolla on välittävät vanhemmat, jotka pitävät huolta lapsen perustarpeista

- johdonmukainen opettaja

- reilusti heikkolahjaisille oma ryhmänsä ja käytöshäiriöisille omansa

- lapselle oma pulpettipaikka

- luokkaan seinät ja ovi

- lapselle kirja, kynä ja kumi

- lukujärjestys, josta lapsi voi ennakoida päivää

- selkeät ja päivittäin toistuvat rutiinit luokkaan

- riittävän yksinkertaiset tehtävät, joista on selvitettävissä, mitä sillä hetkellä opetellaan

- opettajan, joka kertoo tunnin alussa, mitä on tarkoitus oppia

- riittävän pieni ryhmäkoko

- työrauha luokkaan 

- mahdollisuus jättää lapsi luokalle, jos lapsi näyttää tarvitsevan lisää harjoitusta

- älylaitteita ja digiä opoilaiden omaan käyttöön vain oppimisen mausteeksi

Noilla pääsisi jo pitkälle.

Terv. alkuopettaja

Kyllä, syksyllä ekaluokan aloittavien pitäisi pystyä istua rauhallisesti paikalla, osata odottaa omaa vuoroa ja pitää kynää kädessä siten kuin koululaiset pitävät. Jos ei vielä onnistu, asioita kannattaa alkaa harjoitella. 

Vähemmän pelilaitteita käteen ja enemmän keskittymistä kirjan ääreen. 

Vierailija kirjoitti:

Toivon, että tämä ketju säilyy.

Luin juuri, että Saksassa on 149 oppilasta ekalla luokalla ja näistä oppilaista 49 jää ns. luokalleen, eli kertaamaan huonolla kielitaidolla.

98% oppilaista on mig raatiotaustaisia. Kotoa kun ei puhuta saksaa. Näin tulee meillä myös tehdä. Integ roituminen tulee saada myös vanhemmista käsin toimimaan.

Asun Saksassa. Lapseni luokassa on 26 lasta, joista kuudella on ulkomaalainen tausta ja kahdella puoli-  (omalla puolisaksalaisella, ja yhdellä saksalais-turkkilaisella). 

En voi kuvitella, että täällä missään olisi koulua, jonka ekalla luokalla olisi yli sata lasta, ja vaikeaa on uskoa sitäkään, että 98 prosenttia olisi migraatioperheistä. Kerro koulun nimi tai edes alue! Olet tainnut ymmärtää väärin. 

Emme asu kaukana landella vaan 40000 asukkaan pikkukaupungissa, 20 km Frankfurtista. 

Vierailija kirjoitti:

Toivon, että tämä ketju säilyy.

Luin juuri, että Saksassa on 149 oppilasta ekalla luokalla ja näistä oppilaista 49 jää ns. luokalleen, eli kertaamaan huonolla kielitaidolla.

98% oppilaista on mig raatiotaustaisia. Kotoa kun ei puhuta saksaa. Näin tulee meillä myös tehdä. Integ roituminen tulee saada myös vanhemmista käsin toimimaan.

Näin se on aina ollut. Kantasuomalainen ystäväni muutti Saksaan ekan luokan alkaessa vanhemman työn vuoksi. Fiksu ja kiltti lapsi (Suomessa oli myöhemmin kympin oppilas) ja yritti kaikkensa, mutta joutui kertaamaan koko vuoden, koska ei ollut oppinut uutta kieltä riittävän nopeasti. Tämä oli 1992. Muuttivat sitten pari vuotta myöhemmin takaisin Suomeen kun työt siirtyivät tänne. Ainahan näitä on ollut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloituksessa erittäin hyvä kysymys vanhemmille: Miten olette alkaneet valmistella lasta kouluun ja oletteko harjoitelleet lapsen kanssa koulussa tarvittavia taitoja kuten kuuntelemista, ohjeiden noudattamista ja paikallaan olemista?

 Olettehan, siis OLETTEHAN!? 

Minun lapseni ovat rauhallisia. Ei ole ADHD:ta tai autismia. Tavallisia suomalaisia lapsia. Ennen ei edes ollut eskaria. Eikä lapseni olisi sitä tarvinneet. Sehän on m a m u i lle tarkoitettu.

           Esikoulu on kaikkia lapsia varten. Monissa perheissä on vain yksi lapsi ja viimeistään eskarissa oppii seuraamaan ohjeita ja  odottamaan vuoroa. Toivottavasti. Oletan, että siellä on viieinen hetki havaita selviä puutteita lapsen oppimiskyvyssä tai keskittymiskyvyssä. Voi ehkä saada tukea jo ennen koulun alkua. Mutta jotkut vanhemmat loukkaantuvat verisesti, jos heille kerrotaan, että lapsen on hyvä harjoitella kotona tekemistä x tai tekemistä y.

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi keskittyä ikäiselleen lapselle annettuihin odotuksiin ja nehän jo määrää tietääkseni kouluhallitus, jos sellainen vielä on. Jos ei kykene vaikka kielellisesti seuraamaan opetusta, niin on jäätävä kertaamaan luokka. Tuskin hallituksen ehdottamat tukitoimet kielellisesti huonoille oppilaille auttavat. Kun ei vanhemmilla ole halua oppia kieltä.

Tukitoinmet pitää keskittää kielellisesti osaaviin.

Miksi Suomi ei edellytä täällä asuvilta aikuisilta kielen oppimista? Erityisesti naisille pitäisi olla  pakollinen kielen opettelu. Se voi edetä hitaasti, jos he eivät ole tottuneet käymään koulua tai jos oppilas on lukutaidoton eli ei osaa lukea omaakaan kieltään.  Oppitunneille mukaan vapaaehtoisia suomalaisia, jotka jaksavat treenata muutamaa lausetta parin oppilaan kanssa silllä aikaa, kun opettaja opettaa muita. Jostakin pitää aloittaa. Suullinen peruskielitaito pitäisi tarjota jokaiselle. Siitä voi vapauttaa 60 vuotta täyttäneet, jos heitä ei kiinnosta. Myös jonkinlainen kirjoitustaito (tikkukirjaimilla) olisi hyvä saada. Se antaa itseluottamusta.

Vierailija kirjoitti:

Maahanmuuttajissa on erilaisia lapsia. Aasiasta tulevat  lapset ovat usein hyvin keskittymiskykyisiä ja kunnianhimoisia sekä arvostavat koulutusta. Tulee perheistä, taustasta. Suomen yliopistoissa on paljon lahjakkaita esim kiinalaisia. Jos luokan oppilaista enemmistöllä on muu äidinkieli kuin suomi, niin oppiminen on hitaampaa ja on kulttuurisia haasteita. Kantasuomalaisilla lapsilla on matkapuhelimien ja äidin yksinhuoltajuuden aiheuttamaa keskittymiskyvyttömyyttä. Perhemalli on tärkeä. 

Kirjoitin itse tämään osittain samasta aiheesta. Kommenttini meni sensuroitavaksi. Se, mitä kirjoitin, perustui ison suomalaisen sanomalehden artikkeliin joku vuosi sitten. Lisäksi siteerasin työtoverini kertomaa. Hänellä on takanaan pitkä elämä kaukaisessa kulttuurissa ja hänen lapsensa edustavat kahta kulttuuria. Hän kertoi havaintojaan sieltä, mm miten kaukoidässä perhe/suku kannustaa nuoria menestymään. Jopa tuleva ammatti voidaan päättää nuoren puolesta, hän kertoi. Jos joku vastustaa sukua, ei ehkä ole kovin suosittu sen jälkeen.