Vihaan työtäni, ei ulospääsyä? (Tyhmyys ja vaikeus pärjätä työelämässä)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En oikein usko että olet niin tyhmä kuin luulet. Ihan jo sen perusteella että tekstisi on parempaa kuin suurimmalla osalla ihmisistä jotka ajatuksiaan nettiin suoltaa. Et vain sattumoisin ole pärjännyt jossain testeissä. Älä anna niiden määrittää sinua. Rohkeasti opiskelemaan, mikä sinua kiinnostaa? 

 

 

 

Menee hieman ohi aiheen, mutta ei ole ollenkaan harvinaista, että varsin heikkolahjainenkin osaa kirjoittaa sujuvasti itselleen läheisistä, arkisista asioista. Minulla on nyt ysiluokalla kaksi oppilasta, jotka ovat sujuvakynäisiä, mutta laskevat kolmannen luokan matikkaa ja toinen ei osaa edes katsoa kellotaulusta aikaa. 

Tiedän, että monet täällä haluavat hyväsydämisinä kannustaa ja rohkaista, ja usein olen lukenut tämän, että et voi olla tyhmä, kun kirjoitat noin hyvin. Oppimisen pulmista ja alhaisesta älykk

Täysin samaa mieltä. Ei jollekin keskustelupalstalle sujuvasti kirjoittaminen paljoakaan vaadi. Sanon tämän siksi että olen itse pilannut elämäni pyrkimällä työllistymään itselleni aivan liian vaativille aloille joilla en ole pärjännyt ollenkaan. But outteja toisensa perään kuin aivokapasiteetti ei riitä. Vaikka nykyään puhutaan oppimishäiriöistä tyhmyyden sijaan niin ihmisillä nyt vaan on erilaiset mahdollisuudet eri ammatteihin. Pitää olla realistinen siinä mihin omat kyvyt riittää. Itse olin liian sinnikäs kun en halunnut myöntää että olen todellakin monille aloille liian tyhmä. t se hahmotushäiriöinen, joka ei vain eksy vaan myös muistaa asiat huonosti eikä löydä teksteistä oleellista ilman hirveää työtä. Kukahan haluaisi minut esim lääkärikseen 

"Voisin suositella lukemaan (tai kuuntelemaan) sellaisen kirjan kuin "Herkkyys ja sosiaaliset pelot, Juhani Mattila"."

Kiitos vinkistä, tämä menee lukuun ehdottomasti!

Ap

Jos olet tyhmä, et sovellu mihinkään ja vihaat sitä mihin sovellut, niin ehdottaisin opettelemaan tykkäämään siitä mihin sovellut. Sinun onnellisuutesi on ihan sinun omissa käsissäsi.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ne kognitiiviset testit jotain kertoo. Mulla esim niissä tuli hahmotushäiriö, ja esim eksyn jatkuvasti kotikaupungissani ja tutuissa virastoissa, en kykene ajamaan autoa, en osaa lukea karttaa, vaikuttaa myös ihmisten kanssa toimimiseen. Minua voi siis ihan hyvin kutsua tyhmäksi. Ei kaikki vaan osaa kaikkea ja pärjää kaikessa vaikka miten yrittäisi jos ei aivokapasiteetti riitä. Puolet ihmisistä on keskimääräistä (ÄO 100) tyhmempiä eikä heistä tule lääkäreitä ja lakimiehiä vaikka miten haluaisi.

Ootko ihan varma, että hahmotushäiriö kertoo heikommasta kognitiivisestä kapasiteetista? Minulla on aina ollut suuria vaikeuksia kolmiulotteisten tilojen, erilaisten diagramminen, karttojen ja sen sellaisten hahmottamisessa. Lähden helposti kulkemaan väärään suuntaan tutussakin ympäristössä. Ymmärrän hyvin, kun jokin reitti selostetaan minulle sanallisesti, en muuten. Näistä puutteista huolimatta tiedän, etten ole tyhmä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ne kognitiiviset testit jotain kertoo. Mulla esim niissä tuli hahmotushäiriö, ja esim eksyn jatkuvasti kotikaupungissani ja tutuissa virastoissa, en kykene ajamaan autoa, en osaa lukea karttaa, vaikuttaa myös ihmisten kanssa toimimiseen. Minua voi siis ihan hyvin kutsua tyhmäksi. Ei kaikki vaan osaa kaikkea ja pärjää kaikessa vaikka miten yrittäisi jos ei aivokapasiteetti riitä. Puolet ihmisistä on keskimääräistä (ÄO 100) tyhmempiä eikä heistä tule lääkäreitä ja lakimiehiä vaikka miten haluaisi.

Ootko ihan varma, että hahmotushäiriö kertoo heikommasta kognitiivisestä kapasiteetista? Minulla on aina ollut suuria vaikeuksia kolmiulotteisten tilojen, erilaisten diagramminen, karttojen ja sen sellaisten hahmottamisessa. Lähden helposti kulkemaan väärään suuntaan tutussakin ympäristössä. Ymmärrän hyvin, kun jokin reitti selostetaan minulle sanallisesti, en muuten. Nä

Kyllähän hahmottaminen on osa kognitiivista kapasiteettia mutta tietysti riippuu muistakin älykkyyden osa-alueista miten pärjää. Mulla oli kokonaisuutena vähän keskimääräistä heikompi suoriutuminen mutta avaruudellinen hahmottaminen erityisen vaikeaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

TÄMÄ ON NYT NK PROVO! TROLLI! Uskokaa tai älkää! Liian hyvää tekstiä - suuri paljastus! Osaako kirjoittaa 'koneellakin' ja ehkäpä 10-sormijärjestelmällä.

Selvittäkää mikä tätä AP:tä vaivaa ja mihin oikeastaan haluaa reagointia ja vastauksia!

Mikäkö vaivaa, no annanpa vaikka yhden konkreettisen esimerkin tyhmyydestäni. En ymmärrä suullisia ohjeita. Jos vaikka pienelle porukalle annetaan ohjeet, yksinkertaisetkin. Kaikki muut lähtevät tekemään, itse jään hölmönä toljottamaan "ai mitä piti tehdä?"  

Lisäksi minulla on sosiaalisten tilanteiden pelkoa ym, ei näistäkään etua ole työelämässä.

Luova kirjoittaminen on vahvuuteni, mutta valitettavasti on aika epärealistinen haave tehdä sellaista työkseen. Varsinkaan, jos ei pärjää koulussa.

Ap

Minä olen todistetusti ihan ok-älykäs. Olen käynyt Mensan testin ja olen älykkäämpi kuin 97% suomalaisista.

Mutta minullekin juuri tuollaiset suulliset ja moniosaiset ohjeet ovat todella vaikeita. Eivät ne jää kerralla päähän. Tarvitsen kirjalliset ohjeet, mitä voin seurata. Tai jos voin katsoa mallia YouTube-videolta ja pausettaa sopivissa kohdissa, sekin toimii. Tarvitsen myös riittävästi toistoja tällaisissa asioissa, missä tehdään monta juttua peräkkäin ja pitää vaan muistaa, mitä pitää tehdä tai kirjoittaa komentoriville. 

Minä sain vasta aikuisena ADHD-diagnoosin ja yksi, missä se ADHD ilmenee, on juuri tuo vaikeus seurata ja muistaa moniosaisia ohjeita. Ajatus lähtee harhailemaan ja mitään ei jää päähän. Uudestaan kysyminen ei auta, kun unohtaa saman tien. Pitää vaan olla ne ohjeet, joiden mukaan voi tehdä ja riittävien toistojen jälkeen ne asiat jää mieleen.

Lauri Järvilehdon kirja Upeaa työtä! voisi olla hyvä pohja sinulle miettiä, mikä olisi sinulle sopiva työ. Siinäkin on tuo ikigai-ajatus. Kirjan aihepiireihin ja siinä esiteltyihin työkaluihin voi tutustua myös täällä: https://upeaatyota.wordpress.com/  Itse kuunteli tuon kirjan äänikirjana, koska ADHD :-D

Ihan mielenkiinnosta, ap, jos voisit opiskella ja tehdä työksesi ihan mitä vain, eli kykysi eivät rajoittaisi valintaasi millään tavalla, niin mitä haluaisit tehdä? Uskon, että vastaus tähänkin kysymykseen kertoo asioita sinusta.

Minä esimerkiksi, täydellisessä utopiassa, haluaisin olla fysiikan tohtori ja avaruuslentäjä. Ihan oikeasti! 

Vierailija kirjoitti:

Ihan mielenkiinnosta, ap, jos voisit opiskella ja tehdä työksesi ihan mitä vain, eli kykysi eivät rajoittaisi valintaasi millään tavalla, niin mitä haluaisit tehdä? Uskon, että vastaus tähänkin kysymykseen kertoo asioita sinusta.

Minä esimerkiksi, täydellisessä utopiassa, haluaisin olla fysiikan tohtori ja avaruuslentäjä. Ihan oikeasti! 

Minä (se hahmhäiriöinen) haluaisin myös olla fyysikko ja sitten kirurgi. Matikka ja fysiikka mulla oli kuitenkin kutonen..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan mielenkiinnosta, ap, jos voisit opiskella ja tehdä työksesi ihan mitä vain, eli kykysi eivät rajoittaisi valintaasi millään tavalla, niin mitä haluaisit tehdä? Uskon, että vastaus tähänkin kysymykseen kertoo asioita sinusta.

Minä esimerkiksi, täydellisessä utopiassa, haluaisin olla fysiikan tohtori ja avaruuslentäjä. Ihan oikeasti! 

Minä (se hahmhäiriöinen) haluaisin myös olla fyysikko ja sitten kirurgi. Matikka ja fysiikka mulla oli kuitenkin kutonen..

Hei! Mikä sinua noissa kahdessa ammatissa viehättäisi? Omalta osaltani voin sanoa, että materialistina fysiikassa päästään nähdäkseni lähimmäs lopullista totuutta asioista, vaikka maaliin asti ei varmaan koskaan päästäkään. Olisi mahtavaa ymmärtää sitä niin hyvin kuin mahdollista ja ehkä omalta pieneltä osalta olla viemässä sitä ymmärrystä jopa eteenpäinkin. Avaruuspilottina olemisessa viehättäisi sen kokemuksen eksklusiivisuus. Niin harva yksilö niin monista halukkaista saa koskaan tilaisuuden nähdä ja kokea sen työn.

"Lauri Järvilehdon kirja Upeaa työtä! voisi olla hyvä pohja sinulle miettiä, mikä olisi sinulle sopiva työ. Siinäkin on tuo ikigai-ajatus"

Kiitos, tämä menee myös lukuun ehdottomasti :)

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ihan mielenkiinnosta, ap, jos voisit opiskella ja tehdä työksesi ihan mitä vain, eli kykysi eivät rajoittaisi valintaasi millään tavalla, niin mitä haluaisit tehdä? Uskon, että vastaus tähänkin kysymykseen kertoo asioita sinusta.

Minä esimerkiksi, täydellisessä utopiassa, haluaisin olla fysiikan tohtori ja avaruuslentäjä. Ihan oikeasti! 

Nyt täytyy kyllä sanoa, etten tiedä. Ei minulla taida edes olla unelma-ammattia. Ehkä rekkakuski?

Ap

Ap, et vaikuta tyhmältä. Aivan varmasti pärjäät kun sopiva työ löytyy! Tuli mieleen kiinnostaisko sua lasten parissa työskentely?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan mielenkiinnosta, ap, jos voisit opiskella ja tehdä työksesi ihan mitä vain, eli kykysi eivät rajoittaisi valintaasi millään tavalla, niin mitä haluaisit tehdä? Uskon, että vastaus tähänkin kysymykseen kertoo asioita sinusta.

Minä esimerkiksi, täydellisessä utopiassa, haluaisin olla fysiikan tohtori ja avaruuslentäjä. Ihan oikeasti! 

Nyt täytyy kyllä sanoa, etten tiedä. Ei minulla taida edes olla unelma-ammattia. Ehkä rekkakuski?

Ap

Mikä yhteensattuma, keittiöpsykologian lisensiaatintyössäni tutkin juuri rekankuljettajuutta unelma-ammattina.

Johtopäätös oli, että tällainen henkilö kammoksuu muiden seuraa ja haluaa tehdä työtä ylhäisessä yksinäisyydessä.

Oli jonkin verran korrelaatiota myös uskaltamattomuudessa unelmoida suuria asioita itselleen.

Mikä yhteensattuma, keittiöpsykologian lisensiaatintyössäni tutkin juuri rekankuljettajuutta unelma-ammattina.

Johtopäätös oli, että tällainen henkilö kammoksuu muiden seuraa ja haluaa tehdä työtä ylhäisessä yksinäisyydessä.

Oli jonkin verran korrelaatiota myös uskaltamattomuudessa unelmoida suuria asioita itselleen.

Heh, kuulostaa kyllä minulta. :)

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ap, et vaikuta tyhmältä. Aivan varmasti pärjäät kun sopiva työ löytyy! Tuli mieleen kiinnostaisko sua lasten parissa työskentely?

Kiitos lohduttavista sanoista <3

Lasten parissa työskentely ei kyllä kiinnosta, en osaa yhtään olla lasten(kaan) kanssa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Mikä yhteensattuma, keittiöpsykologian lisensiaatintyössäni tutkin juuri rekankuljettajuutta unelma-ammattina.

Johtopäätös oli, että tällainen henkilö kammoksuu muiden seuraa ja haluaa tehdä työtä ylhäisessä yksinäisyydessä.

Oli jonkin verran korrelaatiota myös uskaltamattomuudessa unelmoida suuria asioita itselleen.

Heh, kuulostaa kyllä minulta. :)

Ap

Jos viideksi minuutiksi saisit vapaata kaikista peloistasi ja itsekritiikistäsi, sekä samaan hintaan sinuun tuikattaisiin iso ruiskullinen suuruudenhulluutta, niin minkä muun ammatin voisit valita?

Muista, että tässä ajatuskokeessa sinulla olisi älyä niin paljon kuin tarvitaan, et pelkäisi ihmisiä etkä esiintymistä ja olisit muutenkin hyvä alallasi, oli se sitten mikä tahansa.

Itselläni on tutkinnot ja paperit, mutta niillä on ollut aivan päinvastainen vaikutus kuin ehkä ajattelisi. Mitä pidemmälle opiskelin, sitä pahemmaksi huijarisyndrooma muuttui. Valmistuessa se oli jo sillä tasolla, että hakeuduin samantien takaisin elämänkoulupiireihini ja niiden kautta aivan aivottomaan työhön. Vihaan tätä, mutta ei tästä ole paluuta. Konkreettisilla papereilla tein jo sen, mihin ne enää muutenkaan kelpaavat eli käytin sytykkeinä nuotiolla. En kykene hakemaan mihinkään muualle enkä varsinkaan opiskelemaan. Yksi päivä piti tehdä jopa jotain vaativampaa ajattelua vaativaa, ja pää särki kaksi päivää sen jälkeen. Pilasin itseni opiskelemalla ja olen niin taantunut, että en kykene edes ajattelemaan vähän vaativampia asioita ilman, että pää alkaa särkeä. 

Tuo suullisten ohjeiden ymmärtämättömyys - minä olen maisteri ja monet pitää hyvinkin älykkäänä, mutta aivan käsi kaikissa käytännön töissä. Jos joku antaisi ohjeet noin vaan käytännön työn suorittamiseen, en tajuaisi niistä hetkeen yhtään mitään. Ja mun täytyisi luultavasti pohtia niitä ja kuulla ne moneen, moneen kertaan ennen kuin oppisin oikeasti tekemään. Kirjalliset ohjeet olisi vähän parempi, mutta sittenkin joutuisin tekemään paljon toistoja ennen kuin alkaisi sujua. Sen sijaan monimutkainen abstrakti ja matemaattis-looginen ajattelu onnistuu minulta erinomaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En oikein usko että olet niin tyhmä kuin luulet. Ihan jo sen perusteella että tekstisi on parempaa kuin suurimmalla osalla ihmisistä jotka ajatuksiaan nettiin suoltaa. Et vain sattumoisin ole pärjännyt jossain testeissä. Älä anna niiden määrittää sinua. Rohkeasti opiskelemaan, mikä sinua kiinnostaa? 

 

 

 

Menee hieman ohi aiheen, mutta ei ole ollenkaan harvinaista, että varsin heikkolahjainenkin osaa kirjoittaa sujuvasti itselleen läheisistä, arkisista asioista. Minulla on nyt ysiluokalla kaksi oppilasta, jotka ovat sujuvakynäisiä, mutta laskevat kolmannen luokan matikkaa ja toinen ei osaa edes katsoa kellotaulusta aikaa. 

Tiedän, että monet täällä haluavat hyväsydämisinä kannustaa ja rohkaista, ja usein olen lukenut tämän, että et voi olla tyhmä, kun kirjoitat

Heh, minä myös näitä. Opiskelin kauhealla sisulla ja tuplasti muihin opiskelijoihin nähden töitä tehden it-alalle. Oikeasti mun täytyi tinkiä unestakin, että sain luettua ja tehtyä erilaisia harjoituksia tarpeeksi että selvisin opinnoista, koska älyä ja lahjoja ei ollut. Lopputulos: valmistuin, mutta töissä oli ihan hemmetin vaikeaa. Siellä oli kiire ja muut oli älykkäitä ja nopeita koodaamaan, minä aina hitaasti tankkasin. Jouduin taas tekemään illat ja yötkin töitä että pärjäsin muiden tahdissa. Burn outhan siitä tuli noin 7 vuotta alalle menosta. Sen jälkeen en enää yrittänyt it-hommia vaan suosiolla menin varastohommiin töihin.

En usko ollenkaan, että olisit jotenkin erityisen tyhmä, eikä nuo kognitiiviset testit mittaa kaikkia älyn osa-alueita. Ikävä kuulla että sinulla on ollut huonoja kokemuksia työelämässä, esim. nuo ensimmäiset fudut, mutta älä anna sen lannistaa äläkä varsinkaan määrittele osaamistasi tuon ikävän kokemuksen kautta.

Uskon, että kaikille ihmisille löytyy jotain sopivia töitä. Työn ei tarvitse olla erityisen innostavaa tai kiinnostavaa, mutta jollain tavalla siedettävää. Ehkä ammatinvalintapsykologista voisi olla apua alkuun pääsemisessä, jos omien vahvuuksien löytäminen tuntuu vaikealta?